|
Monet naimisiinmenoa suunnittelevat parit ovat varmasti joskus miettineet kuinka mukavaa olisi irrottautua perinteisistä kaavoista ja mennä naimisiin jossain ihan muualla kuin koti-Suomessa.
Häiden valmistelu on rankkaa ja aikaa vievää puuhaa, jossa kihlaparin tulee ottaa huomioon mm. kirkon varauksen, hääpukujen, tarjoilun ja ohjelman lisäksi tasapuolinen vieraslista; päätös siitä, ketkä kutsutaan ja keitä ei, on usein kohtalaisen vaikeaa.
Naimisiinmenoa ulkomailla suunnittellaan tämän päivän Suomessa enemmän kuin luullaan. Monia kauhistuttaa häiden vaativat järjestelyt, jotka pitää aloittaa usein jo vuosia aiemmin ja unelmahäät kahden kesken esim. Karibialla tuntuu vaihtoehtona paljon mielekkäämmältä. Tosin ulkomailla naimisiinmeno vaatii paljon oma-aloitteisuutta ja usein myös kielitaitoa, jotta kaikki tarpeellinen saadaan selvitettyä ja järjestettyä sujuvasti.
Ulkomailla voi toki mennä naimisiin helpostikin, ilman kielimuureja. Espanjan Aurinkorannikkolla suomalaiset voivat mennä naimisiin omalla kielellään, suomalaisen papin siunaamana, vaivattomasti ja nopeasti. Aurinkorannikon suuri suomalaisyrittäjien määrä takaa myös sen, että kaikki hääpalvelut ovat saatavilla myös suomen kielellä.
Tämä oli meidän päivä
Suomalaiset Hanna Juustistenaho ja Jarmo Riihelä toteuttivat unelmansa ja menivät naimisiin Aurinkorannikolla, idyllisessä Mijaksen kaupungissa 25.lokakuuta 2003.
Pariskunta ei halunnut isoja häitä, joihin olisi pitänyt kutsua suuri määrä vieraita, joten Espanjaan karkaaminen tuntui hyvältä vaihtoehdolta.
”Emme olisi itse nauttineet isoista häistä ja halusimme ennen kaikkea juuri meille sopivan juhlan. Olihan tämä kuitenkin meidän päivä”, Jarmo kertoo Hannan nyökytellessä vieressä.
Hääjärjestelyt olivat Jarmon ja Hannan mukaan suhteellisen helpot. Jarmo kertoo, että Enetistä löytyi kaikki tarvittavat yhteystiedot, kuten Aurinkorannikon suomalainen seurakunta, autovuokraamo, pitopalvelu, kampaamo jne.
”Haluaisin erityisesti kiittää Reflan Tommia, joka hoiti ruokatarjoilun viimosen päälle hyvin!”, Jarmo kehuu.
Suomalaisen seurakunnan pastori Jaakko Kuusinen hoiti kaikki käytännön järjestelyt kihlaparin puolesta kappelin varaamisesta hääseremonian valmisteluun.
”Pastorilla oli vaihtoehtoja eri kappeleista ja meille annettiin mahdollisuus tulla etukäteen valitsemaan mieleisemme. Tiesin kuitenkin jo entuudestaan Mijaksessa sijaitsevasta 1500-luvun puolivälissä rakennetusta kappelista, josta minulla oli vanhoja valokuvia”, Jarmo selittää.
Myös Hanna oli tyytyväinen Jarmon kuvista näyttämään kappeliin, joten päätös ei heidän kohdallaan ollut vaikea.
Hääpuvut pariskunta toi Suomesta, kukat hankittiin paikan päältä, Los Bolichesin kukkakaupasta.
Käytännön järjestelyt hoidettiin parissa kuukaudessa
Jarmo ja Hanna kertovat, että naimisiinmenon käytännönjärjestelyt olivat helppoja, koska Espanja on EU-maa, eikä mitään erikoislupia tarvita.
Asiaan perehtymätön voi kuitenkin tuntea pientä pakokauhua, jos ja kun ei tiedä edes mistä aloittaa.
”Ensin pitää hakea kuulutukset Suomessa, omasta kirkkoherranvirastosta”, Hanna kertoo.
Voidakseen siis solmia avioliiton, pitää ensin selvittää, onko avioliitolle esteitä. Nykyään termiä ”kuulutukset” käytetään pääasiassa silloin, kun avioliittoaikomus ”kuulutetaan” seurakunnalle.
Siviiliavioliittoon vihittävät pyytävät ensin maistraatista tai kirkkoherranvirastosta esteettömyystodistuksen ja sitten kuulutusajankohdan seurakunnalta milloin itse haluavat. Kuulutuksia ei kuitenkaan ole pakko lukea eikä julkaista missään, jos tuleva aviopari ei sitä halua.
Kuulutuksien saaminen Hannan ja Jarmon kohdalla kesti noin viikon ja ovat voimassa kolme kuukautta.
Jarmo kertoo, että ulkomailla vihkimisen suorittavalta suomalaiselta papilta vaaditaan erityinen vihkimisoikeus. Kuka tahansa ei siis voi suorittaa vihkimistä ulkomailla. Mitään muita erikoislupia ei avioliittoon astumiselle EU-maissa vaadita. Valittu pastori hoitaa muut käytännön järjestelyt.
Aikataulullisesti Hannan ja Jarmon mukaan on ulkomaan hääjärjestelyissä hyvä lähteä liikkeelle vähintään muutamaa kuukautta ennen suunniteltua hääpäivää.
”Varsinainen 'hääloma' kannattaa varata vähintään kahdeksi viikoksi. Siinä ajassa pystyy periaatteessa hoitamaan käytännön asiat paikan päällä. Ottaen tietysti huomioon, että paikka on jo valmiina”, Jarmo täsmentää.
Hanna ja Jarmo varasivat itse kahden viikon matkan häitään varten. Ensimmäisellä viikolla hoidettiin kaikki käytännön asiat, puolivälissä mentiin naimisiin ja loppuaika lomailtiin. Pariskunta oli tyytyväinen aikatauluunsa, sillä aikaa oli riittävästi eikä kiire päässyt pilaamaan tunnelmaa.
"Mitään ongelmia ei tullut eteen!"
Vain lähimmät todistivat kauniin seremonian
Jarmo ja Hanna hymähtävät, kun kysyn onko naimisiinmeno Espanjassa halvempaa kuin Suomessa.
”Ei tämä kyllä ollut mitenkään halvempi ratkaisu, vaikka meitä olikin vain yhdeksän henkeä matkassa”, Jarmo selittää.
Halvalla Jarmon mukaan pääsee silloin, kun matkaan lähtee vain aviopari ja matkaksi valitaan esimerkiksi jokin äkkilähtö. Jarmon ja Hannan kohdalla perheen suuri koko rajoitti hieman kustannusten minimointia.
”Meillä kun on nuo kolme lasta, niin emme viitsineet mihinkään tavalliseen hotelliin mennä.”
Perhe päätyi vuokraamaan lomansa ajaksi Benalmádenasta tilavan omakotitalon, jossa myös hääjuhlat pidettiin. Lasten lisäksi matkaan lähtivät molempien äidit, todistajina toimivat Jarmon veli ja Hannan ystävätär. Perheen vanhin tytär Anita toimi vihkimistilaisuudessa sormustyttönä.
Onnistuneet hääjuhlat
Juuri loman aikaan sattunut sateinen ajankohta ei Hannan ja Jarmon mukaan latistanut tunnelmaa. Pariskunta kertoo, että kaikki osallisena olleet tekivät hääjuhlasta ainutlaatuisen ja hienon.
“Olisivat nuo kelit voineet tosin olla paremmatkin”, Jarmo lisää.
Intiimin hääseremonian jälkeen perhe siirtyi kotiinsa jatkojuhliin, jossa Reflan Tommi toimi kokkina koko illan loihtimalla mm. pääruoaksi maukkaan häränleikkeen. Pikkis viihdytti hääseuruetta elävällä tanssimusiikilla, unohtamatta tietenkään perinteistä häävalssia.
”Emme halunneet pitää hääjuhlia missään ravintolassa, koska lapset eivät olisi jaksaneet”, tuore aviopari kertoo.
Hääjuhlat olivat kaikkien mielestä erittäin onnistuneet; nauru raikasi koko illan ja tanssisaliksi muutetulla olohuoneen lattialla jalka nousi koreasti. Illan aikana kuultiin myös Hannan ystävättären esittämä koskettava laulu.
Uteliaana kyselen heti, mitä hienoja häälahjoja pariskunta sai, mutta pettymyksekseni saan vastaukseksi ”ei mitään”.
”Kielsimme nimenomaisesti tuomasta häälahjoja. Pidämme Suomessa sitten erikseen kahvitilaisuuden, johon halukkaat voivat tuoda lahjansa”, Jarmo kertoo.
Onhan se totta, että posliiniastioiden ja pöytähopeiden raahaminen Suomeen olisi muiden tavaroiden lisäksi ollut kovin hankalaa.
Jarmo ja Hanna tekivät rohkean päätöksen, kun he eivät ilmoittaneet häistään etukäteen kenellekään muille kuin lähipiirilleen.
”Siellä se meidän hääilmoitus oli luettavissa seuraavan sunnuntain Etelä- Saimaassa”, pariskunta kertoo virnuillen.
Hätäännyn hieman pariskunnan puolesta; eikö kukaan suuttunut?
Jarmo kertoo, että muutamia puheluita Suomen päästä tuli pian lehti-ilmoituksen jälkeen, mutta lisää, ettei kukaan kuulemma kovin paljon suuttunut.
Miksi olisikaan? Jarmon ja Hannan suuri päivä oli ennenkaikkea heidän päivänsä, ja pääasia oli, että se oli heille ikimuistoinen.
|