|
Muodollisuudet hoituvat helposti yhdessä seurakunnan kanssa
 Kirkkohäät ovat kasvattaneet vuosi vuodelta suosiotaan suomalaisten keskuudessa ja ovat ylivoimaisesti yleisin vihkimismuoto. Kirkollisen vihkimisen valitsee tänä päivänä neljä viidestä hääparista.
Kirkkohäiden järjestäminen on helppoa ja apua järjestelyihin on saatavissa monelta eri taholta. Tärkein yhteystaho on luonnollisesti oma kotiseurakunta tai seurakunta, jonka kirkossa vihkiminen tapahtuu.
Kirkkovihkimistä suunnittelevan on silti hyvä pitää mielessään lyhyt muistilista, jonka mukaan järjestäminen onnistuu helposti ja turhat murheet kirkkohäiden järjestelyistä haihtuvat. Jokainen lista sisältää ainakin kirkon varaamisen, esteiden tutkimisen, kuulutukset sekä vihkitoimituksen käyminen läpi yhdessä papin ja kanttorin kanssa.
Varaa kirkko ajoissa
Kirkkohäiden järjestämisessä nopeus ja ennakointi on valttia - erityisesti jos mielessä on aivan tietty kirkko ja lukkoon lyöty ajankohta.
 Suurten kirkkohäiden valmistelut on syytä aloittaa hyvissä ajoin. Erityisesti vihkikirkko kannattaa varata ajoissa, jos häät ovat lauantaipäivänä keväällä tai kesällä. Monet kihlaparit ovat liikkeellä jo vuotta tai kahtakin aikaisemmin. Naimisiin pääsee toki pienimuotoisestikin ja reilun viikon varoitusajalla, Suomen evankelis-luterilaisesta seurakunnasta kerrotaan.
Kirkkojen varausajankohdat vaihtelevat seurakuntakohtaisesti. Tietoa niistä saa helpoiten siitä seurakunnasta, jonka piiriin kirkko kuuluu. Pääsääntö on, että omat seurakuntalaiset ovat etusijalla vuoroja jaettaessa.
Kirkkoherranviraston kautta varataan usein samalla kertaa myös vihkipappi ja kanttori, ellei asiaa sovita suoraan tutun papin kanssa.
Esteiden tutkinta kestää noin viikon
Ennen vihkimistä toimitetaan avioliiton esteiden tutkinta eli haetaan kuulutukset. Siten varmistetaan, että avioliitto on lain mukaan sallittu.
 Avioon aikovat pyytävät yhdessä avioliiton esteiden tutkintaa joko sulhasen tai morsiamen kotiseurakunnan kirkkoherranvirastosta. Kirkkoon kuulumattomat hakevat avioliiton esteiden tutkintaa väestörekisterin pitäjältä.
Avioliiton solmimisen esteitä ovat muun muassa alaikäisyys, läheinen sukulaisuus, voimassa oleva avioliitto tai holhouksen alaisuus. Kirkkohäiden edellytyksenä on myös suoritettu rippikoulu.
Vihkiminen voidaan toimittaa, kun pariskunta on saanut todistuksen avioliiton esteiden tutkinnasta. Todistuksen saa aikaisintaan seitsemäntenä päivänä tutkinnan pyytämisestä, ja se on voimassa neljä kuukautta. Todistus annetaan vihkijälle.
Mikäli vihkipari haluaa, kuulutukset luetaan morsiamen tai sulhasen kotiseurakunnan kirkossa vihkiparille sopivana sunnuntaina ennen hääpäivää.
Vihkitoimitus käydään yhdessä läpi
Ennen vihkitoimitusta on luonnollisesti hyvä tavata pappi ja kanttori, jotka tulevat toimituksesta ja sen musiikista huolehtimaan.
Vihkikeskustelussa sovitaan yhdessä papin kanssa toimituskeskustelusta ja mahdollisesta harjoittelusta vihkipaikassa. Samalla vihkipari ja pappi tutustuvat toisiinsa, keskustelevat avioliiton merkityksestä ja käyvät läpi vihkimiseen liittyviä asioita.
 Papille ilmoitetaan myös sukunimen valinnasta ennen vihkimistä. Puolisot voivat päättää ottaa yhteisen sukunimen tai kumpikin voi säilyttää sen nimen, joka hänellä on avioliittoon mennessään.
- Yhteiseksi sukunimeksi voidaan ottaa nimi, joka miehellä tai vaimolla oli naimattomana ollessaan. Se puoliso, jonka nimi muuttuu, voi käyttää yhteisen nimen edellä nimeä, joka hänellä oli naimattomana ollessaan tai avioliittoon mennessään, seurakunnasta neuvotaan.
Musiikista sovitaan yhdessä papin ja kanttorin kanssa. Musiikin valinnassa tulee ottaa huomioon toimituksen jumalanpalvelusluonne. Jotkut seurakunnat järjestävät tilaisuuksia, joissa tuleville vihkipareille esitellään häämusiikkia. Suosituimpia häämarsseja ovat muun muassa Erkki Melartinin Prinsessa Ruususen häämarssi sekä Toivo Kuulan ja Felix Mendelssohnin häämarssit.
Lyhyt vai pitkä kaava?
Morsiusparin kannattaa pohtia jo vihkiaikaa varatessa, millaisen kaavan he haluavat vihkimiseensä. Lopullinen vihkikaava valitaan yleensä yhdessä papin kanssa.
Kirkossa on tällä hetkellä käytössä vuonna 1984 hyväksytyt avioliittoon vihkimisen kaavat. Haluttaessa vihkimiseen voidaan liittää ehtoollisen vietto tai morsiusmessu, mikä pidentää vihkitoimituksen kestoa.
- Kirkossa on käynnissä kirkollisten toimitusten uudistustyö ja seurakunnilla on oikeus käyttää myös uusia kaavaehdotuksia jo nyt. Uusissa ehdotuksissa vaihtoehtoja on kaksi: avioliittoon vihkiminen ja morsiusmessu, seurakunnasta kerrotaan.
Virallisesti uudet kaavaehdotukset otetaan näillä näkymin käyttöön vuonna 2004. Halutessaan morsiusparit voivat tämänkin jälkeen valita vihkikaavansa aiemmin hyväksytyistä vaihtoehdoista.
Vihkitoimitus etenee pääpiirteittäin seuraavasti:
1. Alkusoitto (häämarssi, hääpari saapuu alttarille)
2. Johdanto
3. Puhe
4. Kysymykset
5. Sormusrukous ja mahdollisesti sormusvala
6. Aviopuolisoiksi julistaminen
7. Virsi, laulu tai musiikkiesitys
8. Raamatunlukua
9. Esirukous aviopuolisoiden puolesta
10. Isä meidän
11. Herran siunaus
12. Virsi
13. Lähettäminen
14. Päätössoitto (vihityt poistuvat)
Rita Uusalo
Kirjoituksessa on käytetty lähteenä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vihkimisopasta, joka löytyy internet-osoitteesta http://www.evl.fi. Lisätietoa kirkkovihkimisestä löytyy myös seurakuntien omilta sivuilta. Suomalaisten seurakuntien internet-osoitteet löytyvät kootusti osoitteesta http://www.evl.fi/kirkko/srk.html
|
