|
Laivamatkojen Eestiin ollessa niin edullisia, tulee monelle morsiamelle ja sulhaselle mieleen, josko sieltä löytäisi puvun ja häätarvikkeetkin edullisesti. Päätimme ottaa asiasta selvää ja teimme päiväristeilyn kauniiseen Tallinnaan.
Hiio’hoi ja rommia pullo
 Risteilyjen hinnat eivät päätä huimaa ja erilaisia laivoja on lähes ruuhkaksi asti. Tallinnassa vietetyn ajan pituuden saa erilaisilla yhdistelmillä valittua mieleisekseen, parista tunnista vaikka usean yön hotellilomaan. Täysin ilmaista matkustaminen ei kuitenkaan ole, laivaliput maksavat yleensä kuitenkin yli 15€/suunta laivasta/ajankohdasta riippuen. Täten yksittäisen asusteen (esim. hiuskoriste, huntu) hakeminen Tallinnasta ei rahallisesti ole kannattavaa. Lippuhintoja voi tietysti yrittää säästää takaisin ostamalla verovapaata olutta ja viinaa, mutta tämä onnistuu vain yli 20h kestävillä risteilyillä, jolloin ainakin yksi yö täytyy viettää laivassa tai hotellissa. Lisäksi voi aina kysyä itseltään, paljonko ‘säästöä’ tulee siinä, jos ostaa täyden lastin alkoholia, joka muuten olisi kotona jäänyt ostamatta kokonaan...
Mikäli ostaa alkoholia ja tupakkaa jota ostaisi joka tapauksessa kotimaasta, niin tällöin matkan hinta voi tulla säästetyksi verovapailla tuomisilla. Varsinkin, jos vielä täydentää hajuvesivarastojaan. Alkoholin tuontikiintiö on kuitenkin niin pieni, että saadakseen kaikki juhlan alkoholit verovapaasti, täytyy kyllä tehdä monta matkaa ja viettää Tallinnassa monta yötä.
‘Ei ole gallis..’
Heti itsenäistymisensä jälkeen oli Eesti halpa maa. Tuotteiden hinnat muutettiin äkkiä kruunuihin erikoisilla kursseilla, joten monia tuotteita sai käytännössä ilmaiseksi. Ruoka, juomat ja käsityöt olivat todella sopivan hintaisia, kuten myös tietysti piraattituotteet. Vasta myöhemmin alkoi markkinoille virtaamaan varastettua ja salakuljetettua merkkitavaraa, ja verottajan toimimattomuus mahdollisti veronkierron myös muiden tuotteiden osalta.
Paljolti näistä ajoista juontaa juurensa Eestin maine halpana maana kaikkien tuotteiden osalta. Näin ei kuitenkaan ole, jonka jokainen viimeaikoina Eestissä merkkituotteiden hintoja katsellut voi todeta. Eihän suurta hintaeroa voi näissä tavaroissa ollakaan, sillä Eestihän on tulossa EU’n jäseneksi jo vuonna 2004. Liikepaikat maksavat Tallinnassakin, samoin hyvä työvoima, ja verotkin täytyy nykyään maksaa. Eestin ollessa pieni maa ei myöskään tuotteiden valmistajat näe tarpeelliseksi suhteuttaa tuotteidensa hintoja paikalliseen palkkatasoon ja myydä eestiläisille liikkeille tuotteitaan halvemmalla, kuin vaikkapa suomalaisille. Usein on jopa päinvastoin, suurien ostomäärien takia suomalainen liike ostaa ja myy merkkituotetta edullisemmin kuin eestiläinen. Edelleen halpaa tai edullista on ruoka, alkoholi, tupakka, tietyt käsityöt ja moni käsin tehtävä työ/palvelu. Näistäkin monen ‘halpuus’ johtuu vain siitä, kun ne täällä Suomessa ovat kohtuuttoman kalliita verotuksesta johtuen.
 Hääostajalle ei Eesti ole mikään onnela hintojensa puolesta. Häämerkkituotteita on melko vähän ja ne mitä on, eivät hinnoiltaan juurikaan eroa täältä saatavista. Eestissä käsin tehtyjä hiuskoristeita kyllä löytyy edullisesti, mutta ne eivät materiaaleiltaan/malliltaan oikein vastaa suomalaisten morsianten makua. Morsiuspuvuissa taas eurooppalaisten merkkipukujen hinnat ovat lähes suomalaisella tasolla. Paljon löytyy lähinnä Puolassa tai kauko-idässä valmistettuja merkittömiä pukuja, jotka ovat edullisia. Niiden edullisuus kuitenkin johtuu itse tuotteista, ei siitä, että ne ovat myynnissä Tallinnassa. Eli jos suomalainen morsiuspukuliike haluaisi myydä kyseisiä pukuja, olisivat ne täällä lähes yhtä edullisia. Lyhyesti sanottuna ei eestiin kannata lähteä pelkästään halpojen häätarvikkeiden takia, ellei sitten oma maku satu olemaan hyvin samanlainen kuin on eestiläisten morsianten oma maku.
Makuja ja värejä
 Vaikka matka Helsingin ja Tallinnan välillä on vain joitakin kymmeniä kilometrejä, on ero pukeutumistyyleissä ja -mauissa huomattavasti pidempi. Tallinnan hääpukuliikkeissä käy paljon suomalaisia, mutta elantonsa myymälät saavat kuitenkin eestiläisiltä hääpareilta. Tämän johdosta malli- ja värivalikoima noudattaa enemmän paikallista makua. Lisäksi paikallinen maku sisältää omat vivahteensa sekä eestin eestiläisille, että eestin venäläisille. Pahaksi onneksi kumpikaan niistä ei ole sama mikä on vallassa tällä hetkellä täällä Suomessa. Kun valtaosa suomalaisista morsiamista haluaa melko yksinkertaisen ja murretun valkoisen (ivory) puvun, haluaa tavallinen eestiläinen morsian pukeutua koristellumpaan, näyttävämpään ja ehdottomasti kirkkaan valkoiseen pukuun. Eestiläisen morsiamen mielestä suomalainen muoti on vaatimatonta, ankeaa ja ‘köyhän’ näköistä. Jos siis etsit yksinkertaista, norsunluun väristä pukua, voi matkasi Tallinnaan osoittautua pettymykseksi. Jos sen sijaan etsit kirkkaan valkoista ja koristeltua pukua, voit hyvinkin löytää haluamasi.
Koska morsianten pukujen pääväri on valkoinen, pätee sama myös asusteisiin. Eli käytännössä lähes kaikki asusteet ovat valkoisia. Merkkihiuskoristeita on myynnissä vähän, yleisimpiä ovat käsin tehdyt ‘paperikukkakoristeet’. Tiaroita on melko vähän ja ne ovat hopeisia kristallitiaroita, joita saat edullisesti Suomestakin. Merkkihuntuja ei ole ja tarjolla olevien huntujen väri on luonnollisesti pääosin valkoinen. Muissakin tarvikkeissa valikoima on huomattavasti kotimaisten liikkeiden valikoimia pienempi.
‘Ja onkos neidillä tullattavaa?’
EU:n ulkopuolelta tuleva henkilö saa tuoda maahan tullitta ja veroitta enintään 175 € tavarat omaan käyttöönsä. Tästä summasta vähennetään myös tuotavien oluiden arvo. Tätä kalliimmista ostoksista täytyy maksaa ainakin arvonlisävero. Mikäli tuotteen alkuperämaata ei pysty luotettavasti osoittamaan (= virallinen alkuperämaaselvitys tai alkuperäisyyslauseke laskussa), täytyy maksaa myös tulli. Tulli otetaan tällöin kaikkein korkeimman prosentin mukaan, joka vaatteissa on noin 20% ostohinnasta. Tuotteen ostomaalla siis ei ole merkitystä vaan valmistusmaalla, eikä esim. pelkkä niskalapussa oleva ‘Made in EU’ riitä tullille.
Näin ollen karkea laskukaava Eestistä tuotavalle hääpuvulle on seuraava: ostohinta + rahti (matkasi hinta) + tulli n. 20% + alv. 22% + tullausmaksu + mahdollinen huolintaliikkeen palkkio.
Tullauksen voi suorittaa itse tai sen voi antaa huolintaliikkeen tehtäväksi. Kummassakin tapauksessa puku jää tullin haltuun, kunnes kaikki maksut on maksettu.
Tullaukseen kuluva raha, aika ja paperisota saa monen miettimään, josko vain ryttäisi puvun pieneen tilaan matkalaukkuun ja salakuljettaisi sen maahan. Näinhän voi toki tehdä, mutta väärin ja laitonta se on. Jos sitten tullissa tullimiehen sormi sattuu koukistumaan juuri sinun kohdallasi, joudut maksamaan kaikki tullit ja verot kaksinkertaisena.
Vuokrapuvun maahantuonnissa voi olla oma ongelmansa. Vaikka puvun vuokrahinta jäisi alle 175€:n, ei tullin ole mikään pakko uskoa vuokrakuittia. Kyseessähän voi olla vuokrauksen varjolla maahan tullitta tuotu puku. Tämän takia voi tulli halutessaan määrätä väliaikaisen tullauksen maksuineen. Kyseiset tullit ja verot saa sitten anottua takaisin, kun puku todistettavasti viedään takaisin Tallinnaan.
Kierrokselle
Kahlasimme läpi viisi myymälää. Aikaa meillä oli 5 tuntia, joka olisi ehdottomasti liian vähän, mikäli oikeasti aikoisi esim. sovitella useammassa liikkeessä. Nyt emme ehtineet kuin kävellä liikkeet läpi ja pintapuolin tutustua valikoimiin ja hintoihin. Jos lähdet putiikkikierrokselle Tallinnaan, niin varaa kunnolla aikaa. Kierros on paljon mukavampi, mikäli saat rauhassa tutustua valikoimiin.
 Ensimmäinen käymämme liike sijaitsee sataman ja Viru-hotellin välissä, Rotermannin kauppakeskuksen (Mere pst. 4) toisessa kerroksessa. Liikkeellä ei ole nimikylttiä lainkaan, mutta se sijaitsee toisessa kerroksessa, kadun puoleisen käytävän päässä. Palvelemassa yksi rouva, joka puhui välttävää suomea. Valikoima paikalliseen makuun, valkoista ja suhteessa paljon myös tyllihelmoja. Pukuja kolmella rekillä, sovitustilat ahtaat. Vuokrahinnat välillä 55 € - 200 €, myyntihinnat välillä 170 € - 400 €. Tiarat alk. 25€, ‘paperitiarat’ 15€.
 Seuraava myymälä oli SaloCenter, joka on nyttemmin muuttanut Viru-hotellin lähelle (Narva mnt.9). Vanha myymälä oli ahdas ja tupaten täynnä pukuja, ja muutto ilmavimpiin tiloihin oli jo silloin tiedossa. Myyjiä oli paikalla useita, ja osa heistä puhui erinomaista suomea. Valikoima oli ehdottamasti laajin Tallinnan liikkeistä, mutta luonnollisesti suurimmaksi osaksi paikallisille markkinoille malleiltaan ja väreiltään, joukossa kuitenkin myös suomalaiseen makuun sopivia pukuja. SaloCenter on ollut useasti esillä myös Helsingin häämessuilla, joten heidän mallejaan voi päästä näkemään myös messuilla. SaloCenterin kaikki puvut ovat tuontipukuja, paikallisia valmisteita ei ole. Vuokrapukujen hintahaitari on 85,-€...200,-€, myyntipuvut 270,-€...800,-€. SaloCenter on myös täyden palvelun koruliike sekä lävistyksien (Body Piercing) asiantuntija.
 Seuraava pysäkkimme oli Tigasmo Moeäri Salong (Ravi 2), joka olikin kierroksemme tyylikkäin liike. Liike sijaitsee aivan ydinkeskustan ulkopuolella ja kävellen mentäessä tahtoo usko jo loppua kapeita asuinkatuja kulkiessa. Paikka kuitenkin löytyy melko helpolla ja onhan taksitkin keksitty. Myymälä sijaitsee asuintalon toisessa kerroksessa ja on siisti sekä tilava. Myyjiä ja asiakkaita on paikalla useita, ainakin osa myyjistä puhuu suomea. Pukuja on rekeissä aivan hyvä valikoima, joukossa myös merkkipukuja. Hallitseva väri valkoinen, mutta myös ivoryä löytyy. Myös merkkitiaroita, hinnat samaa tasoa kuin Suomessa. Pukujen vuokrahinnat ovat välillä 60,-€...190,-€, myyntihinnat 200,-€...600,-€. Tigasmossa on vuokralle ja myytävänä myös iltapukuja, sekä oman ompelimon että tuontipukuja. Tigasmolla on oma ompelimo liikkeen yhteydessä, jossa voi myös teettää puvun. Kangasvalikoima on hyvin pieni, joten tarvittavat kankaat joutuu käytännössä viemään itse. Ompelutyön hinta on kotimaisiin ompelimoihin nähden edullinen, mutta vietävät kankaat sekä tietysti tullimaksut nostavat kokonaishinnan jo lähes tasoihin kotimaan kanssa.
 Seuraava paikka oli Kibe! (Pronksi 7). Siisti liike, valikoima ei suuren suuri. Valkoista, pastellia ja jopa kirkasta punaista pukujen väreinä, satiinia ja tylliä materiaaleina. Persoonallisia malleja, valmistusmaita ei saanut selville. Merkkipukuja ei valikoimissa ole. Täältä voi löytää erikoisemman puvun, jota ei tule vastaan jokaisella morsiamella. Tarvikkeita hyvin vähän. Kohtelias palvelu, mutta ainakaan itse omistaja ei puhu lainkaan suomea. Myyntipukujen hinnat välillä 150,-€...1000,-€ ja pukuja myös vuokrataan.
 Miehille ei vuokrapukua kannata Eestistä hakea, koska kotimaan vuokrahinnat ovat niin edulliset. Ostopuvuissa asiaa voi silti harkita, koska Tallinnassa sijaitsee erinomainen Baltman -myymälä (Viru 22). Baltman myy omia Baltika Grupp’in pukuja. Myymälä on tyylikäs ja mallit muodikkaita. Tumma puku Cerrutin ‘natural stretc’-kankaasta maksaa 230,-€ ja smokki samasta kankaasta 400,-€. Tavallisesta, 100% villasta valmistettu smokki maksaa 230,-€. Palvelu on hyvää ja myyjä puhuu hyvää suomea. Pukuja ei ole hyllyssä kovinkaan isoon kokoon asti, mutta tilaamalla saa minkä koon tahansa.
 Muita käymisen arvoisia häähössötykseen liittyviä paikkoja ovat ainakin seuraavat: Tiina Talumees Moestood (Vana Viru 4). Tiina Talumees on Eestin kuuluisin hääpukujen suunnittelija ja tekee pukuja ainakin tilauksesta. Myymälässä voi olla myös valmiina muutamia uniikkipukuja. Linetten kuuluisia liiviliikkeitä on kaupungissa useita. Morsiuskorsetteja ei niistä löydy, mutta upeita muita alusasuja kyllä, ja edulliseen hintaan. Yksi näistä myymälöistä sijaitsee osoitteessa Müürivahe 17. Tallinnan uusin morsiuspukuliike on Continental Moda (Tartu mnt. 24). Liikkeessä on sekä morsiuspukuja että iltapukuja. Morsiuspukujen hintahaitari on 250,-€...600,-€ ja iltapukujen 70,-€...270,-€. Oikealla olevan kuvan puku on Kibe!-liikkeen omaa mallistoa.
Matkalla tarvittavan katukartaston saat helpoiten satamissa ja laivalla ilmaiseksi jaossa olevasta The Baltic Guide -lehdestä. Siinä on myös hyviä vinkkejä kauneudenhoitoyrityksistä sekä tietysti ruokapaikoista.
Kaiken kaikkiaan hääputiikkikierros Tallinnassa on oikein mukava tapa viettää päivä tai kaksi. Sinne ei kannata kuitenkaan lähteä liian suurin odotuksin, vaan viettämään vaikka ystävän kanssa mukava hääaiheinen lomanen. Syödä hyvin ja käydä esimerkiksi kauneushoidoissa. Nirppanokkainen euroopanomistaja-asenne kannattaa myös jättää Länsisatamaan, jolloin palvelu liikkeissäkin paranee huomattavasti.
Kimmo Laurila
|
