134 vastausta aiheeseen

[Margot]

Älkää luulkokaan, että lopetan nimipollien tekemisen.  ;)

Tarkoitukseni on nyt kartoittaa syitä miehen nimen ottamiseen. Tässä keskustelussa ei siis tarvitse tapella siitä, onko järkevää ottaa miehen nimi, vaan nyt kysytään jokaisen omia, henkilökohtaisia perusteluja.

Jos sinulla oli monia syitä, valitse se, joka vaikutti ratkaisuun eniten. Kuulisin mielelläni myös lisäselvityksiä syistä valintanne taustalla.

Jos sinulla oli jokin muu syy kuin jokin noista, jotka äkkiä tulivat mieleeni, kerro ihmeessä!

[Jenna]

Edelleenkin, Margot, päädyimme siihen niistä syistä, että....  ;)

[list]

Myös mies olisi voinut ottaa nimeni ongelmitta. Minusta on vain kutkuttavaa, että vaikka miehen nimi (ja siis myös omani) onkin yleinen, se ei ole sama kuin anopin tai kotikotini. Muodostamme siis ihan oman perheen :D

[Miramis]

poistettu

[Ladybird]

Leikkaa-liimaan tuolta toisesta ketjusta:

Mina otin mieheni sukunimen. Me haluttiin molemmat, etta meilla on sama sukunimi. Haluttiin etta ME olemme "Virtaset", perheyksikko. Tosin ei kuitenkaan ollut itsestaan selvaa todellakaan, etta otetaan miehen nimi. Tasta vahan jopa vaannettiin katta. Mies olisi halunnut ottaa minun nimeni syysta, etta kun muutamme joskus Suomeen, niin se olisi hanesta selkeampi, jos meilla olisi perussuomalainen -nen loppuinen nimi. Minusta mieheni nimi taas on TODELLA kaunis ja sopii myos suomalaiseen suuhun, etta halusin ehdottomasti ottaa hanen sukunimensa. Minun sukunimeni kuullostaisi myos miehen ulkomaalaisen etunimen kanssa todella typeralta, kun taas hanen nimensa sopii mainiosti minun etunimeni kanssa. No mina tietysti taman kadenvaannon voitin.    
 
Niin ja kaksoisnimi ei olisi kaynyt kun suomalainen -nen paattyva nimi ei olisi sopinut yhtaan mieheni nimeen, ja nimesta olisi tullut tosi pitka  
 
Yksi hyva syy millon mina olisin pitanyt oman nimeni, olisi ollut se, jos olisin tiedenaisena tehnyt itselleni nimea ennen meidan avioliittoa.

[Rekkuli]

Miehen nimi on lyhyt, aika harvinainen ja sopii nimeeni. Mieluusti muutenkin vaihdan sukunimeni. Jos minulla olisi ollut äidin tyttönimi, niin siitä en olisi luopunut.

[Sisi]

Lähinnä perinteet vaikuttivat, minkä takia en ole koskaan tosissani ajatellutkaan että oman nimeni pitäisin.

[Margot]

Naksukka, mitkä ne hyvät perustelut oli? Ihan uteliaisuudesta kyselen.  :)

[Tubbs]

Vastasin, että koska haluan tehdä perinteiden mukaisesti. Kyllä minulla elää päässä se ajatus, että perheellä "kuuluu" olla yhteinen (miehen?) sukunimi. Oma nimeni oli kyllä ihan kiva ja harvinainen, mutta koska se on isäni nimi ja siihen liittyi sitä kautta paljon negatiivisia mielleyhtymiä, en kuitenkaan halunnut pitää siitä kiinni. Miestäkään en olisi saanut pakotettua nimenvaihtoon...

[Talvi05]

Koska haluan että meillä on sama nimi ja lapsillakin, jos niitä joskus tulee. Suurempia tunnesiteitä ei tyttönimeeni ole, onhan se toki erittäin harvinainen (14 kpl) mutta eipähän tarvi tavata jokaiselle ihmiselle erikseen. Lisäksi työni on sellaista että koskaan ei tiedä kuka hullu vastaan tulee, turvallisempaa kun on vähän tavallisempi nimi.

[suru_82]

Minä halusin mieheni nimen, sillä minusta tuntuu ihanalta ja jotenkin enemmän ydinperheeltä, jos meillä on sama sukunimi. Oma nimeni on vielä niin pitkä, etten jää kaipaamaan vanhaa sukunimeäni. Tuntuu täysin luonnolliselta ja kivalta vaihtaa sukunimeä  ;D

[Rouvaksi-05]

Minä olen niin "vanhanaikainen" että se on ihan selvää ottaa miehen sukunimi.