Siirry sisältöön


Sukulaisten reaktio toiseen avioliitton?????


44 vastausta tähän aiheeseen

#41 Jii^

Jii^

    Jii|

  • Rouva
  • PipPipPipPipPip
  • 6 852 Viestit:
  • Paikkakunta:Turku

Kirjoitettu 25 joulukuu 2010 - 11:15

Eilen kerrottiin kummankin osapuolen äideille että naimisiin mennään ja vielä ensi alkuun maistraatissa, juhlat siunauksineen tulee ehkä joskus sitten kun on siihen aikaa ja rahaa ja morsiankin hivenen edustavammassa kunnossa kuin nyt (viimeisillään raskaana). ;)

Molempien äidit suhtautuivat todella hyvin, onneksi. On kyllä muutenkin sukulaisilta tullut alusta saakka kommenttia tuosta miehestä "vähän" eri tavalla mitä ex-miehestä ja tuo mies on kyllä nuo sukulaisetkin sulattanut puolelleen. :-XKaikki ovat sanoneet että ovat aidosti onnellisia siitä että nyt asiat ovat miten ovat ja kuulemma näkee kauas että olen onnellinen ja rentoutunut kun exän kanssa olin aina enemmänkin varautunut sen sijaan että olisin uskaltanut olla oma itseni.

Muille ei meinata mitään kertoa, kuulevat sitten maistraattireissun jälkeen että nyt on sitten virallista. :)

#42 Levia

Levia

    Juniori

  • Morsian
  • PipPip
  • 37 Viestit:
  • Paikkakunta:Tampere

Kirjoitettu 07 tammikuu 2011 - 20:20

Vähän sama juttu kuin Jii^:llä, uusi mies on saanut paljon kehuja jopa mummoltani jota en ole koskaan kuullut kehuvan ketään. :)

Hyvin tähän mennessä on suhtautuneet että toisen kerran sanon tahdon. Jopa miehen äiti oli että mikäs siinä, hän on kolmatta kertaa nyt naimisissa eikä tuomitse, "vahinkoja" sattuu sanoi vaan. :)

#43 Hilippa

Hilippa

    Vakkari

  • Rouva
  • PipPipPip
  • 196 Viestit:

Kirjoitettu 23 tammikuu 2011 - 14:02

Meidän perheet ovat suhtautuneen erittäin lämpimästi kihlaukseen ja tuleviin häihin. Tuleva anoppi on mitä ihanin ihminen, toisin kuin ensimmäinen..
Vaikka tulevat anopit tietävät minun olleen naimisissa aiemmin niin eivät ole koskaan ottaneet asiaa puheeksi, ja toisaalta, mitäpä se heille kuuluukaan   :girl_wink:

#44 Rhonda_Tyger

Rhonda_Tyger

    Konkari

  • Morsian
  • PipPipPipPip
  • 3 449 Viestit:
  • Paikkakunta:Oulu

Kirjoitettu 13 joulukuu 2011 - 18:02

Kukaan ei ole mitään kommentoinut, ero tuli voimaan 2008 ja häitä vietetään 2012. Ennen nykyistä miestäni seurustelin pari vuotta toisen kaverin kanssa, jonka kanssa suunniteltiin myös häitä, mutta kaikki peruuntui. Inssin kanssa ollaan oltu yksissä lokakuusta 2010.

Luultavasti kaikki jotka tietävät erosta, tietävät myös syistä siihen ja miten kärsin liiton aikana. Vaikuttaa siltä, että läheiseni ovat aidosti iloisia puolestani kun menee hyvin.

#45 Shuttle

Shuttle

    Konkari

  • Morsian
  • PipPipPipPip
  • 1 067 Viestit:

Kirjoitettu 20 tammikuu 2012 - 13:36

Varovaisesti alan näitä hääpalstoja taas kurkkimaan.. ;)

Virallinen ero astui voimaan viime elokuussa, eli 5.8.2011. Vuosi sitten muutin pois entisestä yhteisestä kodista, jossa kyllä elin kämppiksenä eropäätöksen jälkeen kuukauden tai pari. Nyt kuitenkin on uuden kanssa ollut jo puhetta hieman avioitumisesta. Yhdessä olemme olleet viime keväästä/kesästä asti (ei ollut mitään selkeää, keväällä aloimme avoimesti tapailla mutta ei vakavamielisesti, kesällä yhteinen lomamatka kuitenkin hitsasi meidät yhteen). Olemme tunteneet toisemme melkein 10v ja molemmat ollaan ajateltu, että jollen olisi ollut naimisissa niin oltais yhdessä ;)

Tottakai koko suhdetta on kalvanut juuri nämä tutut ajatukset: aloinko liian aikaisin tapailla, alkoinko liian aikaisin seurustella, esittelinkö uuden liian nopeasti lapsille, muuttiko mies minun ja lapsien luokse liian aikaisin ja ostimmeko yhteisen kodin liian hätäiseen.. Ja nyt luonnolisesti jatkeena ovat ajatukset avioitumisesta samankaltaisia. "Kihloihin" emme ole ajatelleet mennä, ehkä me nyt sitten sitä salaa olemme, kun hääpäivä on tulevaisuuteen kyllä ajateltu valmiiksi mutta sormuksia emme ole hankkineet emmekä aio avioitumisesta läheisillekään kertoa. Muutamat ystävät saavat hieman ennen kuulla, jotta saamme rakkaat todistajiksi.

Jotenkin sitä kokee jotain jo oppineensa, lisäksi lapsien mukanaolo tuo suhteeseen jo alusta alkaen tietynlaista lisävakavuutta. Mun mielestä täyttä menoa oli, kun lapset alkoivat tottua uuteen. Nyt yhteisen kodin oston yhteydessä olen huomannut ihmisten reaktioista rivienvälistä ja suoraan hieman arvostelua. Hieman se harmittaa, mutta sitten taas tulee mieleen että entäs sitten, mä tiedän, että Se Oikea on kainalossa. Omat vanhempani ja veljeni ovat kyllä tosi tyytyväisiä elämäntilanteeseeni, tietävät kuinka vaikeaa mulla on ollut (ja tietysti on vieläkin työtä nousta kokonaan ehjäksi kaikesta huonon parisuhteen ja eron tuomasta taakasta) ja ovat todella iloisia, kun olen löytänyt lähelleni rakkaan, jonka kanssa tämäkin on helpompaa kestää.

Ehkä pidämme pienet kekkerit sitten läheisille avioitumisen jälkeen, mutta tuskin niistäkään on tulossa ihan perinteisiä häitä. Enemmänkin aikuisten illanistujaiset kivassa tilassa.

edit. vähän väärin muistin viimevuoden ;)

Editoija Shuttle, 20 tammikuu 2012 - 20:33 .

Uusintakierroksella... Pojat -07 ja -09.



Vastaa