Coraline

Poika on nyt n.7kk ja hääyönä (pari viikkoa sitten) mun vanhemmat tuli meille vahtimaan poikaa, kun me olimme miehen kanssa hotellissa. Häämatkaa ei olla vielä varattu, varmaankin lähdetään kevättalvella/alkukeväästä jonnekin koko perheen voimin. Miehen kanssa mennään sitten joskus vaikka hääpäivämatkalle, kun poitsu on hieman isompi. Mielellään kuulisin kokemuksia "häämatkasta" (jotenkin tuntuu pöljältä käyttää tuota sanaa, kun tuntuu että se itsessään määrittelee lapset automaattisesti käsityksen ulkopuolelle.. ) vauvan tai taaperon kanssa.

Samat täälläkin.

Meille tulee peltipiirakoita. Kinkkupiirakka - Aurinkokuivattutomaatti-tuorejuusto Viola, 2 kananmunaa/ pelti - Kinkkurouhe, savuliharouhe Savupojat - Tuoretta persiljaa - Ruohosipulia - Oregano - Tomaattia, - Juustoraastetta - Mustapippuri Kasvispiirakka - Yrttitarhatuorejuusto, 2 munaa - Pestoa - Kesäkurpitsa/munakoiso - Aurinkokuivattu tomaattirouhe, - Tomaattia - Paprikaa - Oregano - Juustoraaste - Mustapippuri Pohjaksi miehen mummin megarasvainen vehnätaikina, täyttää hyvin aamuyön tunteina.

Meillä tulee n.100 henkeä, pääasiassa aikuisia. Juhlat kestävät 11h. Ja porukka on sen suuntaista, että kuivin suin harvempi istuu. Varattuna on - 40 ploa valkkaria - 40 ploa punkkua - 15 lavaa olutta (eipähän lopu kesken.. ) - 5+5 lavaa siideriä - 5 lavaa lonkeroa - 24 ploa kuoharia - 3,5 l konjakkia (avec) - 2 l kermalikööriä (avec) - Booliainekset 80 l, todennäköisesti sekoitetaan n.60 l. Ehkä eniten juhlassa jännittää, että riittääkö viini. Ajattelin varmuuden vuoksi hommata vielä pari hanapakkausta kumpaakin, nehän kestää maailman tappiin. Ja niin kuin jo mainittiinkin, eihän tarkoitus ole kaikkea juoda. Musta vaan olisi aivan älyttömän noloa, jos loppuisi kesken.

Mulle kaaso tilasi saippuakuplaputkiloita ebaysta. Tuli shippinginkin kanssa paljon halvemmaksi, kuin Suomesta tilata. Tosin eivät ole vielä tulleet, joten en tiedä onko tämä aivan mitääntekemätön vinkki.

Meillä harrastelijavalokuvaajakaveri ottaa kuvat. Ko. kaveri, mies ja mun veli ovat innokkaita kuvaajia, ja kaikilla taitaa olla vielä samanlainen kameran runko, joten eri objektiiveja (ja myös sitä näkemystä) löytyy joka lähtöön. Varmaan otetaan muutama poseerauskuva kirkolla ennen vihkimistä, ja sitten muutama juhlapaikalla. Myös kakunleikkaus ja häävalssi saadaan toivottavasti ikuistettua. Muuten tilannekuvat kerätään sitten lähimpien sukulaisten ja kaverien muistikorteilta. Itse henk.koht. inhoan vieraalle ihmiselle poseeraamista. (Varsinkin jos tietää, että on "pakko" onnistua kuvassa jos maksaa siitä monta rahaa. )

Mun mielestä näitä on mielenkiintoista lukea sillä mielellä, että osaa omissa juhlissaan ottaa huomioon erinäisiä juhlien sujuvuuteen liittyviä tekijöitä. Kysymys ei siis mielestäni ole vieraiden miellyttämisestä, vaan siitä että itse ainakin haluan omien juhlien sujuvan mahdollisimman "kivuttomasti", ilman yllättäviä teknisiä kömmähdyksiä. Kaikkeahan ei voi mitenkään välttää, ja odottamattomuuksiakin varmasti tapahtuu, mutta monet täälläkin esille tulleet asiat ovat sellaisia, joita ei välttämättä ole tullut aiemmin edes ajatelluksi. Itselläni ei ainakaan ole aiempaa kokemusta yli sadan hengen juhlien järjestämisestä, varsinkaan näin kirjavalle joukolle (ikä, allergiat yms.). Ja kyllä mä ainakin haluan hääjärjestelyissä tähdätä siihen, että vierailla on hauskaa, miellyttää voi muutenkin kuin oman viihtyvyyden kustannuksella. Mutta takaisin aiheeseen, omasta mielestäni vieraan näkökulmasta epäonnistuneimmat häät ovat olleet semmoisia, joissa käytännön asioita ei ole sovittu/systeemi pettää. Eli vieras joutuu töihin.

Meidän vauva tulee olemaan n. puolivuotias kun mennään naimisiin. Meillä marssijärjestys on täysin "perinteisestä" poikkeava, ensin päätettiin että lapsi saa tulla, sitten kihloihin ja viimeiseksi naimisiin. Naimisiin meno on meille ennemminkin jurdinen toimenpide sekä tilaisuus juhlia ystävien kanssa meidän onneamme. Kyllä mulle on tärkeää että mennään naimisiin ja emme varmasti olisi lähteneet haaveilemaan perheenlisäyksestä, jos molemmat eivät olisi olleet täysin varmoja sitoutumisesta. Pointti, jota epätoivoisesti yritän tässä hakea on siis se, että naimisiin meno on omasta mielestäni tärkeää ja haluan että sen kautta suhteemme "virallistuu", mutta se on kuitenkin vain seuraus olemassaoleville olosuhteille, eikä itsessään määrittele meidän perhettä mitenkään olennaisesti. Sekavaa. Mutta siis, joo. Yksi lapsi ennen aviota, toivottavasti seuraava sitten joskus myöhemmin. Ja mulla on valkoinen puku.

äh. otan pois.

Kihlasormuskaupoilla (aikaa meni ehkä se 20min) Mies jo vähän tuskastuneena: "No löytyykö?" Minä: "Oota nyt hetki, niin katon vielä nää" Mies: "Ota nyt vaan joku kiva, eihän sillä oo mitään väliä, millainen se on" Minä: ?? Mies: "Kun sehän heitetään joka tapauksessa pois" Ei siis ollut häitä perumassa, oli vaan ohittanut sen informaation, että naiset yleensä pitää kahta sormusta, eikä sitä kihlaa vaan heitetä pois hääpäivänä.. Ihan hyvä, että sille joskus mainitsin, että haluan ite olla katsomassa kihlaa, ties mitä se olis hankkinu Häiden suhteen sillä on taas melko optimistisia käsityksiä. On mussukka sitä mieltä, että jos juhlapaikka, ruuat ja kirkko on varattu, niin loput ehtii tehdä suunnitteluja myöten kaks viikkoo ennen juhlapäivää. Ja meille on vielä tulossa suht isot häät.. Ja se esikoinenkin.

500€ oli ajatuksissa maximi, täältä löysin ihanan ja näyttävän puvun joka maksoi 400€. Eli kaikkine härpäkkeineen (kengät, tissiliivit, sukkanauha) menee tuohon 500€ tavoitteeseen.

Täältä sen verran, että me valittiin tuo Peten Pitoässät, vaikka olikin kokonaishinnaltaan hieman toista vaihtoehtoa Huplia kalliimpi. Valintaan vaikutti suuresti ensivaikutelma, jonka he tekivät. Menu oli räätälöity meidän tarpeiden ja toiveiden mukaan, ja mulle tuli ihan kamala nälkä, kun luin sitä. Sähköpostit kulkivat myös tosi nopeasti, olisiko alle viikko mennyt vastauksessa (sen jälkeen, kun palasivat lomalta, lomasta tuli automaattinen ilmoitus heti). Muutenkin heiltä tulleista viesteistä tuli tosi positiivinen fiilis. Toivottavasti hyvä kommunikointi jatkuu jatkossakin, ja ruoat on yhtä herkullisia, kuin miltä kuulostavat

Pukua pitänee tässä katsella, yksi on jo tuolta hääkirppiksen puolelta kiikarissa. Esikoinen syntyy helmikuussa, ja häät ovat elokuussa, joten en uskalla jättää puvun hankintaa tuonne sesongin alkuunkaan.. Toivottavasti natsaa, ja sopiva puku löytyy ennen kuin maha tästä enää kovasti muhkuuntuu. Nyörit on ihan ehdoton juttu, koska varmuudella ei pysty sanomaan, minkä kokoinen sitä kesällä on.

Nostellaan tätä, jos jollain olisi tuoreempia kokemuksia...?

Itse haluaisin kuulla vihkimisen yhteydessä Joel Hallikaisen Entä sitten. Tippa silmään tulee aina..