Molla

Mulle jäi vähän ristiriitaiset fiilikset Tammelan puistokadun Nina Florasta. Tilasimme sieltä hääkimpun, 3 viehettä, kaasolle hiuskukan ja toiselle kaasolle rannekukan. Valitsin paikan mm. ystävällisyyden ja palveluhalukkuuden vuoksi käytyäni ensin kyselemässä mm. jaloleinikkien saatavuudesta lokakuussa Ainanlinnasta ja Hohdosta, joista kummastakin jäi vähän vaikutelma, että tilaukseni ei liiemmin kiinnosta (sain summittaisia ja epämääräisiä vastauksia samalla kun floristi sitoi kimppuja ja tuskin kohotti katsettaan jne.). Nina Florassa floristi oli ensimmäisestä tiedustelukäynistä alkaen minulle ystävällinen ja halukas neuvomaan kukka-asioissa, kun kerroin, etten kukista ja kimpun sitomisesta mitään tiedä. Sovittiin myös, että kaasoni soittavat kukkakuppaan ja kertovat itse tarkemmin millaiset hius- ja rannekukat haluavat, ettei tieto mene monen suun kautta. Floristi oli ollut kummallekin kaasolleni puhelimessa todella töykeä ja epäkohtelias . Oli mm. käskenyt olla kilpailematta morsiamen kanssa , kun kaaso oli pohtinut, että kukissa voisi olla yhtenäisyyyden vuoksi jokin sama väri kuin mun kimpussa, vaikka kukat muuten valittiin kaasojen pukujen perusteella. Ihan kuin olisin kokenut asemani uhatuksi, jos kaasolla on samanvärisiä kukkia kun mulla . Hiuskukat oli myös aluksi osittain väärät, mutta asia saatiin kyllä pikaisesti korjattua hääpäivän aamuna. Kaikenkaikkaan saamamme kukat olivat erinomaisia, kimppu todella kaunis ja toiveiden mukainen, vaikka vain sanallisesti suunniteltu ja lisäksi kimppu on ollut todella kestävä. Myös vieheet, rannekukka ja hiuskukat olivat kauniit ja huolellisesti tehdyn näköiset, eli ammattiataitoa liikkeestä löytyy, asiakaspalvelu sen sijaan oli hyvin vaihtelevaa...

Häät vietetty Haulitehtaalla ja todellakin voin suositella tilaa erityisesti syys- ja talvihäihin! Kattoa ja lattiaa ei edes näe hämärässä tunnelmavalaistuksessa ja tunnelmaa paikassa nimenomaan riittää! Makuasioita tietysti, mutta mun omaan silmään matala tila ja tiiliseinät on näin kylmään vuodenaikaan kauniimmat ja intiimimmät kuin monet korkeat ja vaaleat seuraintalotyyppiset juhlapaikat. Haulitehdas ei vaatinut koristeeksi juuri muuta kuin paljon kynttilöitä ja ihana tunnelma oli valmis. Osa valaistuksesta toimii himmentimellä, mikä myös oli tosi jees. Ulkotilojen vähäisyys ei tietysti tähän aikaan vuodesta ole ongelma, hyvin mahtui illalla ulos vilvoittelemaan sen, mitä tarvitsi. Julkisivu on iltavalaistuksessakin kaunis. Junarata ei haitannut, vilkkaasti liikennöity tie olisi musta paljon keljumpi. Olen ollut paikassa myös kesäjuhlissa ja hyvin silloinkin mahduttiin levittäytymään ulos. Haulitehtaalla on muuten tuliterä videotykki käytössä. Siitä ei taida olla mainintaa vielä nettisivuilla. Pakastinta ei edelleenkään ole, mutta juomat sai näillä säillä säilymään kylminä varauloskäynnin välikössä (tietysti niin, ettei ne tukkineet oviaukkoa). Sinne osa juhlakansastakin löysi tiensä jossain vaiheessa .

Nukun varmasti parhaiten omassa sängyssä kotona ja valokuvauskin meillä on ennen vihkimistä, joten kyllä vaan, näemme toisemme hääpäivänä ennen alttaria! Arvostan uskomuksia enemmän sitä, että saadaan sulhasen kanssa yhdessä jännittää & fiilistellä ja kaasojen ja bestmanien kanssa rennosti valmistautua ennen juhlaa.

Mun isä ajaa, kun autokin on isän. Ei olla yhtään autoihmisiä, eikä koko hääauto ole asialistalla tärkeimmässä päässä. Eli mitään museoautoa tai erikoista kuljetusta ei kaivata, kai ne perinteiset romppeet sinne autonperään kuitenkin laitetaan kolisemaan!

Kaasoni päättivät yhdessä polttaripäivän ja kysyivät sitten multa, haluanko tietää ajankohdan. Kontrollifriikkinä ja säännöllisesti viikonlopputöitä tekevänä halusin tietää. Nautin päivästä ja pääsen paremmin juhlatunnelmaan, kun voin pakata itse kamppeet polttareita varten ja muutenkin valmistautua. Olisi kurja lähteä viettämään omia polttareita vaikka jumpasta väsyneenä, hiukset likaisina ja verkkarit jalassa, kun muut olisivat nätteinä ja freeseinä. Polttareiden sisältö on kuitenkin salaisuus ja saa ollakin!

Minulla on kaksi kaasoa: pikkusiskoni ja läheisin ystäväni (joka on muuten myös vihkipappimme. Lienee harvinaisempi tuplaroolitus ).

Meille on tulossa täysikokoinen bändi (4-5 henkeä) ja isäni rakentaa lavalle jatkon, jotta koko poppoo mahtuu soittamaan. Älkää vaan kysykö miten ja mistä materiaaleista, en tiedä timpurihommista mitään . Pitäisi kuitenkin onnistua, isäni syntymäpäiviä vietettiin samassa paikassa aikoinaan ja rakennettiin lava itse. Tuo pakastimen puuttuminen on harmi. Täytyy varmaan hankkia sitä kuivajäätä. Meillä on onneksi häät vasta syksyllä, jolloin kylmiä juomia ei kulu varmaan ihan samaan tahtiin kuin näillä helteillä...

Tyynelää voin kehua minäkin. Monipuolinen valikoima ja hyvä palvelu. Myyjä auttoi puvut päälle ja pois näppärästi, sai nuppineuloilla liian isot istumaan päälle, ideoi muutoksia ja otti kaikista puvuista kolme kuvaa (edestä, takaa ja yksityiskohdista), kun kaaso ei luottanut kuvauskykyihinsä . Kiirettä ei ollut ja juttu luisti. Jos jotain negatiivista pitää keksiä, niin sovitustilat ja liike muutenkin ovat vähän ahtaat. Unelmien pukua ei löytynyt, mutta hyviä ideoita teetettävään pukuun kyllä. Sen sijaan Juhla-asu Laukontorilla ei ruusuja saa. Liikkeessä haisi tunkkaiselta ja valikoima oli suppea, ei juuri lainkaan valtavirrasta poikkeavia pukuja. Nuori myyjä oli varsin välinpitämätön, ei saanut yhtään kiinni siitä, mitä oltiin hakemassa, auttoi pukujen sovittamisessa vähän sinne päin (tyypillinen lausahdus oli: Mää en ny laita näitä nappeja täältä kiinni.), ei pyydettäessäkään hakenut neuloja avuksi eli puvut oli päällä miten sattuu, eikä kertakaikkiaan ollut myynti- tai palveluhenkinen. Koimme kaason kanssa olevamme lähinnä hänen rasitteenaan paikalla. Aika käsittämätöntä, miten erilaisia kokemuksia omilla hääpukukierroksilla on tullut vastaan !

Tämä kaaso on häiden aikaan 22v. Elikkäs puoli vuotta morsiamen perässä kipitetään!