Evalina

Kartanoita on vaikka kuinka paljon, mutta laatu vaihtelee hurjasti. Esim. Kohalan kartano (kohalamois.ee) on ihana paikka jollekulle, kun joku toinen voi pitää sitä liian "alkeellisena" ympäristönä. Monia kartanoita pyöritetään harrastelijavoimin, niistä ei voi odottaa Michelin-tähtitason ruokaa tai viiden tähden hotellimajoitusta. Mukavaa, kaunista ja tyylikästä voi silti olla. Tallinna alkaa olla aika kallis, mutta jos lähdetään vähänkin pitemmälle, hinnat laskevat. Paikalliset toimijat voivat hyvinkin löytää edullisia ja hyviä ratkaisuja, kannattaa etsiä sitä kautta. Viroweb on minusta ollut aika hyvä työkalu, ja hyvä on muistaa, että nuoret virolaiset eivät puhu suomea, mutta englannilla pärjää. Jos bussikuljetuksia hakee, hansabuss.ee tarjoaa minusta ihan kohtuuhintaisia palveluja.

Sipoossa on ainakin Savijärven kartano. Vieraita ei mahdu hirveästi, ehkä 60-70, mutta ihana ympäristö. Jonkun verran majoitustilaakin. Hansakseen mahtuu aika paljon väkeä, ja tietysti Söderkullan kartanoon. Upea paikka. Sipoon vanha kunnantalo on nykyisin Lilla Villan, ruokatarjoilu järjestyy ja vajaa sata ihmistä mahtuu.

Maistraattipäivä: kampaaja oli vähän myöhässä ja kun tulin kotiin, mies oli aika hermostunut. Pikameikki ja mentiin. Kysyin matkalla, muistaako hän missä maistraatti on ja kyllä hän sen muistaa, siellä se on Porvoossa ollut aina samassa paikassa. Tullaan perille, kävellään taloon ja siellä on vastassa ulosottomies. Maistraatti on muuttanut jo muutama vuosi sitten. Matkaa sinne ei onneksi ole paljon, ja kipitetään sitten minä kapeassa mekossani ja korkkareissa hillittömästi hihittäen. Oikea paikka löytyy ja kaksi tiskiä, toisessa lupa-asiat ja toisessa jotain muuta. Lupatiskille säntää kaksi ulkomaalaista meitä ennen ja mies ryhdistäytyy, ja menee toiselle tiskille tiedustelemaan, että pitäisi saada parisuhde rekisteröityä. Siinä vaiheessa minä melkein tipahdan naurusta, ja menen kertomaan, että siis on varattu vihkimisaika. Kaikki menee lopulta hienosti. Perhejuhla ja siunaus: olemme varanneet hevosvaljakon juhlapaikalle matkaamista varten. Muut menevät edeltä, mutta me odottelemme sateen laantumista ja hevosten tuloa. Lopulta kopukat tulevat, ja viimeinen sadepilvi pyyhältää paikalle. Lähdetään liikkeelle ja sade alkaa ensimmäisen kilometrin jälkeen - ja sitten ne hemmetin kaakit vauhkoontuvat! Kiesit lentävät tien puolelta toiselle holtitonta vauhtia ja renkaista lähtevät kumit siinä rytäkässä. Mies pitää ensin minua ja kukkakimppua suojassa, sitten enää minua. Vauhti saadaan pysäytettyä juuri ennen maantietä ja kutsutaan juhlapaikan isännän auto apuun. Pääsemme perille runsaan puoli tuntia myöhässä, mutta hengissä. Vihkiminen sujuu hienosti, tunnelma on hyvä, mutta kun pitäisi mennä onniteltavaksi, valokuvaaja on ilmaantunut paikalle ja sulho katoaa sopimaan kuvausasioista hänen kanssaan, kun kuvaaja on hieman ärtynyt viivytyksestä. Otan sitten onnittelut yksin vastaan. Otetaan kuvat, nautitaan shamppanjaa, sade on lakannut ja aurinko paistaa. Ruoka on hyvää ja tunnelma ihana! Kutsutaan lopulta muutama taksi paikalle, jotta saadaan vieraat omille teilleen ja aviopari omilleen. Yksi taksikuskeista alkaa rähistä, kun hänen mielestään järjestys ei ole oikea, hän tuli ensin ja myöhemmin tullut pääsee lähtemään noin minuuttia häntä ennen. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Griegillä on todella kaunista musiikkia myös, Solveigin laulu tai Hääpäivä Troldhaugenilla. Jälkimmäinen oli meillä alttarilta poistuttaessa. Onnellinen, iloinen kappale, joskin vähän pitkä, mutta siitähän voi soittaa vain ensimmäisen osan.

Minulla ainakin pistää silmään se, miten siinä vaiheessa, kun muut argumentit loppuvat, vedetään se "mitä ne ranskalaiset/saksalaiset/espanjalaisetkin tästä tuumaavat" -kortti esiin. Jos espanjalaiset juovat viiniä ruuan kanssa, miksi meidän pitäisi? Jos mongolit nauttivat käynyttä tammanmaitoa, pitäisikö meidänkin? Joku toinen kirjoitti, että paljon alkoholia tarkoittaa takuuvarmoja hauskoja juhlia. Joo. Kiva katsoa, kun jengi örveltää morsmaikkua myöten sikakännissä. Ihan oikeasti, ilman viinaa voi olla kivaa, jopa kivempaa kuin kännissä. Kokeilkaa joskus, se kannattaa. Lisäksi ei ole seuraavana päivänä pää pipi ja tarve selitellä, miten muisti meni. No, kukin tietysti tavallaan, mutta minäkin olen sitä mieltä, että jos Peter tai joku muu kärsii alkoholittomista tilaisuuksista, on hänen todella parempi pysytellä poissa moisista kemuista.

Meidän juhlamme olivat Savijärven kartanossa ja siitä ei voi sanoa mitään negatiivista. Ruoka oli erinomaista, majoituskin olisi ollut saatavilla osalle vieraista, omat juomat tuotiin ja kaikki sujui todella ammattimaisesti. Pientä viivettä sähköpostiin vastaamisessa, mutta se oli vain pieni häikkä, kun asiat muuten saatiin järjestettyä sujuvasti. Ympäristö on kaunis ja Savijärvi näkyy kyllä, mutta emme sitä juuri ehtineet katsoa Ainoa ongelma tuli epävireisesti flyygelistä, mutta kanttori sai senkin soimaan melko hyvin. Lisäys: pihalle saa järjestettyä vihkimisen.

Minulla tuli luottokampaaja kotiin ja sekä meikkasi että teki kampauksen: perusjutut eli väri ja kiharat oli tehty jo aiemmin, mutta varsinaisena juhlapäivänä kammattiin, laitettiin hiuskoriste ja meikattiin. Kustannus tästä 120 EUR. Normaalisti kampaajan työpiste Helsingin keskustassa, mutta suostui tulemaan syrjäkylille Sipooseen

Yövihkimisistä en tiedä, mutta Sipoossa on elokuussa Susiparien vihki-ilta, alkaa klo 18. Lisätietoa löytyy Sipoon seurakuntayhtymän sivuilta. Luulisi kyllä muitakin järjestettävän, eikö ne Espoossa ja Vantaalla ole keskittyneet loppuvuoteen?

Vihkipapin kanssa voi yleensä sopia aika vapaasti tilaisuuden kulusta ja käytettävistä sanamuodoista. Miksei vanhaa kaavaa voisi käyttää, itse asiahan tulee kyllä hoidettua ja täysin kristillisissä merkeissä Virsikään ei ole pakollinen, muuta musiikkia voi hyvin käyttää sen sijalla tai ei ollenkaan. Katso evl.fi-sivuilta kirkollisten toimitusten kirja, sieltä tämä löytyy aika selvästi! Sisennettyinä tekstissä ovat ne osat, jotka voi jättää pois. Morsiusmessu on sitten paljon tarkemmin määritelty, kun se on käytännössä samalla myös jumalanpalvelus.

Me olimme Minoan Palacessa ja se oli kyllä aika hyvä kokemus. Ruoka oli hyvää (meillä oli puolihoito), todella runsas buffetpöytä sekä aamiaisella että illallisella. Otimme bungalowin (garden view piti olla, mutta meidän parvekkeeltamme oli näkymä uima-altaalle ja merikin näkyi puiden takaa, mutta puutarhan näkymätkin olisivat olleet kauniit) vanhalta puolelta ja se oli minusta hyvä ratkaisu, uusi puoli oli kyllä hieno, mutta jotenkin steriilin oloinen. Häämatkalaisille toimitettiin huoneeseen hotellin tervehdyksenä pullo proseccoa ja valtava pala suklaamoussekakkua. Hotelli on melko suuri ja tie jakaa sen alueen kahteen osaan, toinen on juuri se meidän asumamme vanha puoli ja rannan puolella on sitten uusi siipi. Palvelu oli hyvää ja huoneet siistejä. Vähän riippuu minusta siitä mitä hakee. Tämä oli hyvätasoinen hotelli ja kyllä siellä häämatkaa vietti. Toukokuun lopussa oli aika vähän väkeä, mutta palvelu toimi kuin kello ja eiköhän taso pysy. Hotellin baarihinnat olivat korkeita, mutta kävimme välillä aperitiivilla muualla ennen illalliselle menoa. Kreeta on muuten siitä hyvä saari, että se on niin iso, että näkemistä riittää. Jos vuokraatte auton, ajakaa hillitysti, meno voi kuulemma kesällä olla aika vauhdikasta. Kannattaa silti mennä katsomaan vuoristoa, siellä oli upeita maisemia!

Eihän sen musiikin tarvitse välttämättä marssi olla. Meille tulee pianosovituksena Mozartin Eine kleine Nachtmusikista Andante (Romanze), eikä Mozartia voi ainakaan liian heavypainotteisena tiukinkaan kanttori hylätä Jos ei ole ihan hirveän allerginen klassiselle musiikille, sieltä löytyy valtavasti todella kauniita kappaleita, kun vähän etsii. Se "Here comes the bride"-kammotus on itse asiassa Wagneria sekin. Fauren Sicilienne on esimerkiksi minusta aika ihana, mutta nämä ovat tietysti mielipideasioita.

Meillä on enintään 15 vierasta eli eiköhän näistä tule pienet häät Vihkiminen on maistraatissa ja siellä olemme vain me kaksi. Sitten tulee kirkollinen siunaus, johon kutsumme kummankin vanhemmat, lapset ja pari läheisintä ystävää, ja se on varsinainen juhla. Illallinen ja sen jälkeen lähdemme viettämään hääyötä pieneen hotelliin.

Kefalonia on Kreikan saarista minun suosikkini. No ok, en ole ihan kaikissa käynyt, mutta se on riittävän suuri ettei tarvitse jämähtää yhteen paikkaan ja siellä on paljon nähtävää ja tehtävää. Varsinkin touko-kesäkuussa se kukkii ja viheriöi ihan eri tavalla kuin eteläisemmät saaret. Toukokuun lopulla voi tietysti olla vähän enemmän sadetta ja viileää, mutta Suomeen verrattuna liikutaan silti yleensä ihan eri lämpötiloissa. Ikävä kuulla jos se on muuttunut enemmän massakohteeksi. Korfu on minusta ihan pilalla, kun siellä on niitä hotellislummeja.

Minun sormukseni on tällainen

Sipoon vanha kunnantalo vetää satakunta henkeä, bändille on näyttämö ja sinne voi tuoda (pitää tuoda) omat ruoat ja juomat. Keittiö on aika hyvin varusteltu (jääkaapit, suurkeittiöpesukone jne), astioita tosin vain kahvituksia varten. Entä nuorisoseurojen talot tai Pasilan rauhanasema (vanha asema)? Muoks. Rake-sali on ainakin ennen ollut sellainen, että sinne voi tuoda omat tarjottavat.