Lempinen

Morsian
  • Viestit

    7
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Tietoja käyttäjästä Lempinen

  • Taso
    Untuvikko

Profile Information

  • Gender
    Male
  1. Me olemme kavereille antaneet pariskuntana yleensä 50 e (tai noin 50 euron arvoisen tavaralahjan), mikä minusta on aivan käypä summa riippumatta siitä, onko normaali- vai suurituloinen. Pienituloiselle 50 e on jo tietysti suuri summa, enkä minä ainakaan paheksuisi, jos me saisimme lahjaksi vaikka 30 e tai vähemmänkin pienituloiselta pariskunnalta (ei sillä, että paheksuisin, vaikka suurituloisiltakin saisimme kolmekymppiä). Sisaruksille sitten toki annetaan enemmän, jos joskus naimisiin menevät. Meillä on myös pari todella läheistä ystäväpariskuntaa ja voisin kuvitella, että heille antaisimme hieman suuremman lahjan, ehkä 80 e. Satanen on mielestäni kuitenkin jo todella suuri lahja, varsinkin, jos häitä sattuu olemaan tiheään ja tulee polttarikustannuksia, matkakustannuksia yms. Jotenkin minua kyllä ärsyttää se ajatusmalli, että mitä suuremmat tulot, sitä arvokkaampi lahja "pitäisi" antaa, tai sitä kovasti muuten ihmetellään.
  2. Äitini on korvaamaton apu järjestelyissä! Meillä on hyvin samankaltainen maku ja äiti tietää, mistä pidän ja mistä en. Hänellä on paljon hyviä ideoita (ok, muutamia ei niin hyviäkin ), mutta hän ei missään tapauksessa tyrkytä niitä. Pidän siitä, että äiti sanoo suoraa ja kierrellen oman mielipiteensä, mutta ei oleta, että me sulhon kanssa olisimme automaattisesti samaa mieltä ja noudattaisimme hänen tahtoaan tai toivomuksiaan. Anoppi on sanonut, että auttaa meitä mielellämme järjestelyissä, mutta ei halua tyrkyttää apuaan. Hän ei yleensä alakaan oma-aloitteisesti puhua häistämme. Tiedän, että hän pitää minusta ja on onnellinen siitä, että menemme naimisiin. Häihin on kuitenkin vielä yli puoli vuotta aikaa, joten luulen, että keskustelukin tästä vilkastuu.
  3. Sovitin kaikkiaan kahtatoista pukua. Mikään puku ei ollut todella huono ja periaatteessa olisin voinut valita niistä melkein minkä tahansa. The puku oli muistaakseni kahdeksas, mitä sovitin ja olin kyllä jo siinä vaiheessa varma, että etsintä on päättynyt. Sovitin vielä neljää, koska ne oli jo rekistä raahattu minulle sovitettavaksi, mutta niistä mikään ei sykähdyttänyt samalla tavalla. Päätös oli lopulta todella helppo, ja jos olisin mennyt ensimmäisenä liikkeeseen, mistä pukuni lopulta löysin, ei muualla olisi tarvinnut käydäkään.
  4. Minä en halua missään tapauksessa valkoisia kenkiä, koska niille ei ole häiden jälkeen käyttöä. En ole varsinaisesti innostunut myöskään värjättävistä morsiuskengistä, koska niiden ulkonäkö ei miellytä silmää. Hakusessa ovat luultavammin vaaleanharmaat tai hopeiset, mielellään nahkaiset kengät. Satiini ei sytytä, mutta tästä olen valmis joustamaan, jos muuten täydellinen kenkäpari tulee vastaan.
  5. Ostin pukuni vajaa vuosi ennen häitä ja sain sen heti mukaani. Puku istuu täydellisesti, enkä usko tästä lihovani tai laihtuvani, koska samoissa mitoissa olen pysynyt viimeiset kymmenen vuotta. Helmaa tosin täytyy vielä lyhentää. Halusin hankkia puvun hyvissä ajoin, jotta olisi ns. yksi huoli vähemmän. Nyt on myös tarpeeksi aikaa metsästää sopivia kenkiä, laukkua ja koruja sekä pohtia hääkampausta ja kimppua. Nämä kun mielestäni riippuvat aika paljon siitä, millainen puku on.
  6. Kuvan puvusta olen sulholle näyttänyt, mutta omasta tahdostaan haluaa nähdä puvun päälläni vasta hääpäivänä. Kuvaus meillä tosin on jo ennen vihkimistä, joten siinä vaiheessa sitten näkee minut täydessä tällingissä. Itseäni ei olisi haitannut, vaikka sulho näkisi puvun päälläni jo ennakkoon (ja mielellään malttamattomana näyttäisinkin!), mutta kunnioitan sulhasen toivetta
  7. Meidät vihitään asuinpaikkakunnallamme. Täällä olemme tavanneet ja yhteistä elämäämme viettäneet, joten tämä tuntuu luontevalta valinnalta. Olemme molemmat kotoisin pieniltä paikkakunnilta, joilla ei juurikaan ole kauniita juhlapaikkoja, joten siitäkin syystä oli selvää, että täällä haluamme juhlia. Myös vieraiden kannalta tämä on helpoin ratkaisu: iso osa vieraista asuu samassa kaupungissa tai lähikaupungeissa ja muillekaan ei tule kohtuutonta matkaa.