piiji

Rouva
  • Viestit

    26391
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Tietoja käyttäjästä piiji

  • Taso
    VIP

Profile Information

  • Gender
    Female
  • Paikkakunta
    Helsinki

Viimeisimmät vierailijat profiilissa

3135 profiilin katselua
  1. Annoin miehelle helvetin kalliin, helvetin hienon uuden kokkiveitsen Mies on hifistelijä välineiden suhteen, ja oli jo vuosia valittanut kun ei ollut varaa kunnon veitseen. Nyt löytyy. Ja mies tarjoutuu ruoanlaittoavuksikin entistä useammin, että pääsee leikkimään uudella veitsellään
  2. Voi kun minullakin olisi tuollainen tilanne kuin sinulla! Voisiko rubiinisormusta vilauttaa? nimimerkillä tahtoo! Mitä tarkoitit säännöllisellä huololla juuri rubiinisormuksen kanssa? Kyllähän timanttien istutus kannattaa myös tarkistuttaa esim. 5 vuoden välein, ja valkokultaisen sormuksen rodinointi kuluu pois jne. Pitää katsoa jos saan aikaiseksi kuvata jossain vaiheessa Rubiini on sen verran pehmeämpi kivi kuin timantti, että tulee helpommin säröjä ja kivet irtoavat. Mutta about 1krt/vuosi huoltamisen pitäisi riittää.
  3. Hotelliyön jälkeen kävimme rauhassa hotellin aamiaisella. Sen jälkeen päätimme käydä samantien törsäämässä häälahjaksi saamamme lahjakortin (uusiin astioihin ja keittiötarvikkeisiin) ennen kotiinmenoa. Muutaman shoppailutunnin jälkeen vapautimme kotona lastenvahtina olleen siskoni, ja teimme yhdessä herkullista vähän "hienompaa" ruokaa. Ilta sitten menikin ihan kuten normaali lauantai.
  4. Mun kihlan+vihkin yhteishinnaksi tuli hurjat 75e, joka kului vihkisormuksen kunnostamiseen. Molemmat siis suvustani saatuja perintösormuksia. Isoäitini vanha ohut keltakultainen kihla sai kaverikseen isoisoäitini keltakultaisen rubiinisormuksen. Vaikka rubiinisormus säännöllistä huoltoa tarvitseekin, laskeskelin että säästin useamman vuoden korjausrahat sillä etten valinnut uutta sormusta.
  5. Meillä oli viikko sitten vihkiminen Helsingin maistraatissa. Aika varattiin netistä joskus tammi-helmikuussa, ja vaikka ihan viimeistä iltapäiväaikaa ei saatukaan, perjantai-iltapäivälle kuitenkin. Vihkijänä toimi Toni Ruotsalainen, nuori kaveri, joka oli selkeästi käynyt jonkun "näin puhut henkevästi ja herkästi"-kurssin Sen verran runolliset äänenpainot oli kyseisellä herralla, että morsian ja kaaso meinasivat molemmat tukehtua nauruun vihkikaavan alussa. Muuten koko vihkiminen sujui tosi miellyttävästi, paitsi vihkimisen jälkeen. Henkikirjoittaja karkasi heti kun sai oman osuutensa hoidettua (oli varmaan kiire viikonlopunviettoon) emmekä ehtineet saada häntä yhteenkään valokuvaan emmekä kirjoittamaan nimeään hääalbumiimme. Oli huoneessa siis noin 30 sekuntia vihkitodistuksen antamisen jälkeen. Pyysimme sitten toimiston tätiä ottamaan meistä ryhmäkuvan, jotta saisimme koko seurueemme kuvaan. Ei kuulemma pystynyt millään. Siitäkin jäi vähän paha maku suuhun, koska nyt ei ole hääseurueesta yhtäkään kunnon ryhmäkuvaa, enkä ymmärrä miksei se nainen voinut vaan napsaista yhtä kuvaa. Ei olisi suurinpiirtein tarvinnut edes tuolistaan nousta. Ja siis virastossa ei näkynyt silloin yhtäkään toista asiakasta, eli ruuhkastakaan ei ollut kyse. Kaiken kaikkiaan ihana seremonia, jossa tärkein, eli avioliittoon vihkiminen järjestyi ilman mitään korulauseita ja imelyyksiä. Eli juuri niinkuin halusimmekin.
  6. Meillä piti olla häät Savelan pitokartanossa, mutta onneksi perheenlisäyksen takia jouduttiin peruuttamaan. Kyseiseen paikkaan kun ei enää varaamisen jälkeen saanut yhteyttä. En tiedä vieläkään onko paikan emäntä edes hengissä. Käytiin viime huhtikuussa katsomassa kartanoa, sovittiin perusjutuista ja varattiin heinäkuulle 2013 hääpaikka. Emännän oli tarkoitus tehdä meille oma menu, kuten tapaamisessa innokkaasti lupasi (emme halunneet perinteistä karjalanpiirakka+kinkkukiusaus-settiä). Kyselin menua ja muutamaa muuta yksityiskohtaa kesällä useaan kertaan sähköpostitse, kunnes sain LOKAKUUSSA vihdoin vastauksen. Emäntä oli kuulemma ollut lomalla, mutta alkaa HETI tekemään menua että pystyn budjettia paremmin suunnittelemaan. Vastausta ei ole tullut vieläkään... Laitoin helmikuussa sitten vain peruutusmailin. Onneksi häät siirtyivät muutenkin, olisi ollut tosi kiva alkaa alle puolen vuoden varoitusajalla etsimään uutta hääpaikkaa jossa olisi vapaata heinäkuulle... En tosin tiedä onko emäntä saanut peruutusmailiakaan. Kartano kyllä paikkana vaikutti tosi ihanalta, ja emäntäkin livetapaamisessa oli oikein asiakaspalvelevan oloinen. Sääli vaan että asioiden hoitamattomuudesta jää paha maku suuhun.
  7. Juteltiin siskoni kanssa polttarihommista samalla kun pyysin häntä kaasokseni, ja ollaan onneksi aika samoilla linjoilla suunnitelmien suhteen. Lupasin antaa listaa ihmisistä, jotka paikalle tahdon (siskoni ei tunne kavereistani kuin muutamia vanhimpia). Ilmoitin myös etten tykkää julkisista nolaamisista yms. Onneksi toi kaasoni tuntee mut niin hyvin, että sanoi pitävänsä itsestäänselvyytenä ettei mitään kortsujen myyntiä yms. tulisikaan. Haluaisin lähinnä yhdessäoloa, hyvää ruokaa ja jotain pientä hemmottelua. Alkoholilla läträäminen ei kuulu suosikkeihini yleensäkään, eli en näe mitään syytä vetää polttareissa perskännejä. Säästyypähän vieraiden rahatkin, kun ei morsion dokaamista tarvitse maksaa
  8. Vaikka tästä sukulaisten kanssa joutuukin tappelemaan, meillä karsittiin aika radikaalisti pois lähes kaikki sukulaiset. Lähiperhe ja isovanhemmat kutsutaan molemmilta. Sulhasen puolelta kutsutaan kolme tätiä perheineen, sillä heitä näemme säännöllisesti. Omasta suvusta vain yksi serkku. Ärsyttää kun muka "pitäisi" kutsua tätejä, setiä ja serkkuja, jotka eivät esimerkiksi minun tapauksessani ole edes tavanneet miestäni. Kiva olis heidän kanssaan sitten juhlistaa meidän suhdettamme. Ja kun maksetaan häämme itse, saadaan onneksi päättää ihan tasan tarkkaan keitä kutsutaan, anopin tai isoäidin mielipiteistä huolimatta
  9. Olin pähkäillyt isosiskoni ja neljän läheisimmän ystäväni välillä jo monta viikkoa, osaamatta päättää parasta kaasoehdokasta. Nyt kuitenkin eilen rohkaistuin, ja pyysin rakasta siskoani kaasoksi Oli todella otettu ja alkoi nyt jo miettimään hääjuttuja Siskon valitessani varmistin myös sen, ettei kukaan noista neljästä kaverista loukkaannu.
  10. Mä en edes laske sitä "pihistämiseksi" vaan satutaan vaan tykkäämään vähän edullisimmista asioista. Eli emme valitse edullisia asioita hinnan takia, vaan omien mieltymyksien. Hääpuku maksaa 200e Sormukset maksimissaan 300e Hääauto ilmainen (Isäpuolen Mustang) Meikki ja kampaus ilmainen (hyvä ystävä on ammattilainen) Valokuvaus ammattilaisen tekemänä 200e (ystävä on ammattilainen) Kukat pääasiassa luonnonkukkia, eli lähes ilmaisia. Panostetaan: Vihkijä paikan päälle noin 300e (En pysty kuvittelemaan maistraattivihkimistä itselleni)
  11. Meille kutsutaan noin 80 henkeä, joista lapsia on suunnilleen puolet. Olemme lapsirakkaita, ja koska itsekin olemme jo lisääntyneet, lasten saaminen häihin on meille todella tärkeää. Meille kutsutaan lähisukulaisia ja ystäväperheitä, kaikki serkut, tädit ja kumminkaimat jäävät ilman kutsua, vaikka asiasta joutuukin vähän tappelemaan anopin kanssa
  12. Juhlapaikkaan ja ruokaan menee laskujemme mukaan noin 1500-2000e, joten kokonaisbudjetiksi ollaan suunniteltu 3000-4000 euroa. Kunhan nyt alle viiden tonnin päästään, onneksi kummallaakaan ei ole kovin kallis maku pukujen tai sormusten suhteen. Häämatka budjetoidaan erikseen.
  13. Paras lapsuudenystäväni oli ihan järkyttynyt, kun sanoin että menemme naimisiin. Hän siis oli jo kuullut että menemme kihloihin, mutta ei osannut yhdistää sitä häihin. Ilmeisesti nykyään on niin yleistä olla vain kihloissa, ilman että häistä on puhettakaan. Itse aloitin häiden suunnittelun heti kihlausta seuraavana päivänä.