Meillä on häihin aikaa vähän yli kuukausi ja olemme viimeisten päivien aikaan puhuneet kaksi kertaa häiden perumisesta. Syynä on ollut se, että sulhasellani diagnosoitiin masennus muutama viikko sitten. Hän ei oikein jaksa suunnitella häitä eikä innostua niistä ja epäilyttää, jaksaisiko hän nauttia hääpäivästämme ollenkaan. Keskustellessamme olemme molemmat kuitenkin olleet sitä mieltä, että haluamme naimisiin nyt, kaikesta huolimatta, ja että tämä vaikea vaihe elämässämme on ohimenevää.

Ihastuin tänään Silvan timanttisormukseen numero 315 ja huomenna on pakko sit käydä ostamassa se. Laatukorulla on muuten nyt 30% alennus vihkisormuksista ja sormus tulee sit ilmeisesti maksamaan n. 460€.

Minusta tulee fru Gustafsson.

Meillä on tarkoitus mennä heinäkuussa 2009 naimisiin metsäkirkossa, mikäli sää sallii. Jos on huono sää, niin sitten meidät vihitään hääpaikan sisätiloissa. Kuva saattaa olla vähän heikkolaatuinen, mutta toivottavasti siitä saa kuitenkin jotain selvää vihkipaikasta ja alttarista. Nyt pitää vaan miettiä, miten kirkkoa koristelee ja miten toteutetaan häämarssit ja virsilaulannat. Lähinnä tämä musiikkipuoli huolettaa minua niin kuin aikaisempiakin kirjoittajia. Onko kellään ideoita musiikin suhteen? P.S. Meillä pappi tulee siitä seurakunnasta minkä alueella meidät vihitään eli soitin vaan seurakunnan kansliaan. Tosin kyseessä on minun entinen kotiseurakunta ja minun kaste- ja rippipappi ellei hän ole siihen aikaan kesälomalla.

Meille ei näillä näkymin tule - tanssihäitä, koska sulhanen ei tanssi ja tuntuisi hassulta, jos parketilla pyörähtelisi vain pari pariskuntaa. Lisäksi perinteiset valssit ja humpat ei oikein innosta. - suuria häitä ja vieraiden joukkoon suvusta vieraantuneita tätejä ja setiä, jotka eivät edes muista olemassa oloamme ja jotka kutsuttaisiin häihin vain sukulaisuussuhteen perusteella - ryöstöleikkejä - rahan kerjuuta - yhteislauluja sulhasen toivomuksesta (mulle olis kyllä ok) - morsiuskimpun ja sukkanauhan heittoa, koska suurin osa vieraista on pariutuneita ja joillekin ihmisille naimattomuus saattaa olla kipeä asia - humalahakuista juomista, sillä joukossa on lapsia/nuoria ja haluamme näyttää heille, että alkoholia voi nauttia fiksustikin esim. ruoan kanssa. Lisäksi mukana on kaukaa juhliin tulleita vieraita ja haluamme seurustella heidän kanssaan niin pitkään kuin mahdollista ja vielä muistaakin hauskanpidosta jotain. Eli toiveissa rennot ja lämminhenkiset pienet häät.

Meillä kihlauspäivän piti olla alun perin 6.8.2008 eli kaksi vuotta ekojen treffien jälkeen. Tämä päivämäärä on myös kaiverrettu sormuksiin. Mutta sitten kun saimme sormukset kultasepänliikkeestä, oli 17.7.2008 ja emme malttaneetkaan odottaa elokuuta, vaan aloimme käyttää sormuksia heti. Eli siis 17.7.2008 lähtien on käytetty sormuksia, koska olimme niin hätäisiä. Periaatteessa kihloissa ollaan oltu kauemmin, koska oltiin kuitenkin sovittu aiemmin naimisiinmenosta. Sormuksethan ovat vain ns. ulkoinen merkki kihlauksesta, ajatus avioitumisesta on tärkeämpi.

Olimme puhuneet yhdessä sekä kihlautumisesta että avioitumisesta ja varsinaista kosintaa ei meillä tullut vaan kyseessä oli yhteinen päätös.

Meidät vihitään morsiamen kotipaikkakunnalla, joka on n. 400 kilometrin päässä tulevasta kodistamme. Mutta onneks häät on kesäloman aikana eli on aikaa järjestellä niitä sitten ihan paikan päällä.

Jokaisella vuodenajalla on puolensa ja olisin voinut kuvitella meneväni mihin vuodenaikaan vain naimisiin. Valitsimme kuitenkin ajankohdaksi heinäkuun, sillä haluamme mennä naimisiin metsäkirkossa ja juhlia muutenkin ulkona (toivottavasti lämpimällä säällä). Lisäksi minulla on kesälomalla aikaa tehdä sellaisia valmisteluita, joita en muuhun vuodenaikaan työkiireiden takia ehtisi tehdä. Lisäksi ulkomailta tulevien vieraiden on helpompi järjestää juhliin tulonsa, varsinkin kun olemme etukäteen infonneet juhlista. Eli kesän puolesta puhuu lämpö, vehreys ja sekä oma että vieraiden loma-aika.

Vihkipaikkanamme on metsäkirkko ja hääjuhlaa vietämme Mäntyjärven entisellä kyläkoululla, jossa olen aikoinani aloittanut opintieni. Mikäpä sopisi sen paremmin opettajalle. =) Koulu on tosin nykyisin matkailuyritys, jonka yhteydessä on majoitusta sekä ravintola. Virallisen osuuden jälkeen jatkamme juhlimista rennommissa merkeissä kyläyhdistyksen savusaunalla. Tällaiset ovat suunnitelmamme tässä vaiheessa, heinäkuuhun on tosin matkaa vielä.

Minäkin yritin suostutella miestäni vihkisormuksen hankkimiseen, mutta hänen mukaansa riittää, että vaimolla on sormus. Lisäksi korut ovat kuulemma naisellisia eivätkä sen vuoksi sovi hänelle.

Me menimme kihloihin 17.7.2008 ja häitä juhlimme 18.7.2009 eli kihlausaikaa 1 vuosi 1 päivä. Häistä alettiin puhua jo ennen kihlautumista, mutta varsinaisesti päivämäärä lyötiin lukkoon marraskuussa 2008.

Bestmanin tyttöystävää en ole aiemmin nähnyt, tosin häntä ei ole tuleva miehenikään nähnyt. Hän on kuitenkin lämpimästi tervetullut juhliimme. Kaikki muut vieraista ovatkin meille sitten tuttuja. Vieraita kutsutaan n. 35.

Ruotsalainen tuleva mieheni pitää - saunasta - Karhu-oluesta - ruisleivästä - keittiön kuivauskaapista - karjalan piirakoista, joita pitää häissäkin aivan ehdottomasti tarjota - lihapiirakoista - grillimakkarasta sinapin kera.

Tuleva mieheni on kotoisin Ruotsista.