Baby

Me oltiin Kastelli-hotellissa. Auton vuokrahintaa en kuolemaksenikaan muista :-/

Me oltiin Kamarissa häämatkalla ja oltiin enemmän kuin tyytyväisiä. Eli ei se Oia ole ihan must . Riippuu ihan mitä matkasta hakee. Me vuokrattiin auto ja kierrettiin koko saari ja nähtiin kyllä kaikki, myös auringonlasku. Tulipahan sekin nähtyä, mutta henk.koht. en pelkästään tämän vuoksi vuokraisi Oiasta hotellihuonetta. Mutta minä olen minä ja muut ehkä haluaa ihailla mm kaunista auringonlaskua ja maisemia viikon ajan .

Meidän häissä oli tehtävinä poimia syksyllä omenoita (meillä siis omenapuita ), talven tullessa tuoda lämpöiset sukat, kynttilöitä, ystävänpäivänä lähettää kortin tai kutsua kylään, laskiaisena tuoda liukuri ja pulkkamäkeen, pääsiäisenä tulla virpomaan, keväällä ikkunoiden pesussa avustaminen, kesällä tuoda mansikoita, nurmikon leikkuuta... Ja ensimmäisenä hääpäivänä oli tehtävänä viettää mukava päivä yhdessä esim. piknikin merkeissä.

Alussa vieraita tutustutettiin toisiinsa kuten Minna_79 kertoi. Samoin meillä oli 12-kk leikki hieman muunneltuna versiona, polttariporukka tanssi Fröbelin palikoiden sutsisatsaata. Lisäksi kaasot olivat jättäneet jokaiseen pöytään (paitsi morsiusparin ja vanhempien) kirjekuoren. Kuoressa oli tehtävä ja loppuillasta sitten esitettiin nämä tehtävät. Tehtävät oli esim. lausu hääparille runo, laadi morsiamelle/sulhaselle ohjeet kuinka pitää puoliso virkeänä, esitä hääparille laulu. Näitä tehtäviä tehdessään myös vieraat tutustuvat pöydän muihin vieraisiin. Tässä esimerkki sukulaisteni tehtävästä, jonka mieheni loppupeleissä joutuikin lukemaan ääneen (tehtävä oli siis laatia miehelleni ohjeet, kuinka pitää minut virkeänä seuraavat 50 vuotta): "Kun mä aamulla herään, ensin vaatteeni kerään ja vasta sitten katson vaimoni perää(n). Aamupalan sänkyyn usein kannan ja aina hellän suudelman annan. Yllätykset silloin tällöin tuntuvat hyvältä, enkä ole Babyn mielestä syvältä. Olen kuullut: on pelko karmia, jos vaimosta tulee harmia! Annan siis Babylle omaakin aikaa, niin säilyy suhteessamme rakkauden taikaa. Miehenä täytyy minun rakkautta antaa ja vastuuni avioliitosta kantaa. Koska olemma yhdessä ainakin seuraavat 50 vuotta, teen paljon töitä, enkä suotta! Heti kun rypyt uurtavat kasvoja, hankin tukusta uusia rasvoja. Suku vaatii aina vain uusia lapsia, vaikka ohimolla on jo harmaita hapsia. Toivon, että Babyn kaunis hymy säilyy, vaikka työ täynnä vaaroja häilyy. Vaikka viisikymppisenä haisee hiki, pidän Babya aina silti vuoteessa liki! Ps. jos elämä joskus oikein pännii, pyydän vaimolta luvan kunnon känniin!!

Riippuu kait, mihin on tottunut. Itse olen asunut monen monta vuotta lentokentän läheisyydessä ja mies viettää paljon aikaa lentokentillä ja lentokoneissa, joten me olemme tottuneet lentokentän aiheuttamiin ääniin. Me ei edes huomattu Kamarissa, että lentokenttä on lähellä.

Riitti ainakin vuonna 2000. Mutta jos olet kova matkustelemaan paikoissa, missä A-hepatiittirokotetta suositellaan, kannattaa ottaa A-hepatiittirokote. Tulee halvemmaksi pitkässä juoksussa.

Me oltiin syyskuussa 2003. Ja niitä keltaisia pyyhkeitä oli altaan reunalla pilvin pimein, niitä sai ottaa useamman kappaleen kerrallaan. Ja aamulla taas oli altaalla kasa puhtaita pyyhkeitä.

Kastellia voin minäkin lämpimästi suositella! Oltiin ainoat suomalaiset hotellissa (luxusta sekin ;D). Aivan mahtavat puitteet (mm. altaalla pyyhkeet, ihanat pehmeät aurinkotuolit), palvelualtis henkilökunta (kävivät kyselemässä allasalueella, kaivataanko syötävää/juotavaa, järjestivät auton vuokraukset jne.), suussasulavaa ruokaa, tehokas ilmastointi ja äänieristys huoneessa. Sviitissä oli hedelmäkori ja viinipullo, sekä häämatkan kunniaksi saatiin käyttää saunaosastoa ilmaiseksi. Osastolla ei ollut ketään muita, oli ihanan romanttista killua porealtaassa kynttilöiden ympäröimänä ja musiikin soidessa taustalla .

Meidän häissä laulettiin Hymni rakkaudelle ja Anna Eriksonin Kun katsoit minuun.

Minä olin Dominikaanisissa joulukuussa ja sää oli mitä mainioin. Vesisateesta ei tietoa. Parina päivänä tuuli aika reippaasti, mutta mua se ei ainakaan haitannut yhtään siinä helteessä ;D.

Meillä maljan kohotti bestman. Morsiamen isä on sen verran ujo poika ;D.

Meillä oli häissä sinistä boolia. Siihen laitettiin kirkasta, blue curaqaota, vichyä ja spriteä. Suhteita en muista kuolemaksenikaan (olisi pitänyt vaan säästää kaikki häälaput vielä hetken aikaa ), mutta eiköhän tässäkin toteudu ihan perusohjeet kirkkaan ja liköörin kanssa. Spriteä ja vichyä sitten maun mukaan . Ihan vaan varoitukseksi sitten, että tämä booli ainakin värjää suun ja kielen (ja hampaat jos tarpeeksi ottaa kuppia) ;D.

I told you so Baby- joka edelleen haaveilee pääsevänsä Sosuaan takaisin....

Myös minä yllätin mieheni Kaskisen runolla .Oli lähellä, ettei mies alkanut itkemään. Samoin yllätin hänet puvulla ja sillä mitä puvun alla oli . Häiden jälkeen aamulla annoin hänelle kirjeen, mihin olin kirjoittanut tunteitani ym. meidän 2 vuoden seurusteluajalta. Samalla annoin hänelle paketin, missä oli meidän yhteisellä sukunimellä varustettu ovikyltti.

Täällä myös yksi, joka lausui Kaskisen "Minä sinua rakastan" -runon. Sulho hoiti muut puheet ja kiittelyt.

Meidän häissä ohjelman suunnitteli ja toteutti 2 kaasoani. Toinen kaasoista ei suostunut millään kertomaan, mitä ohjelmaa häissämme olisi. Sain kuitenkin toiselta kaasolta udeltua, mitä he olivat suunnitelleet. Tämä kaaso oli myös sitä mieltä, että miksi ihmeessä ohjelman tulisi olla salainen? Tietenkään hän ei paljastanut kumpi tullaan ryöstämään. Onneksi kertoikin ohjelmasta, koska olin itsekin suunnitellut jotain ja heillä menikin ohjelma jonkin verran uusiksi vain muutama päivä ennen häitä. Sulhoni oli sanonut ettei halua tuttu juttu -leikkiä. Noh, kaasolaiseni ei ollut kuunnellut sulhoani ja sellainen oli suunniteltu häihin. Sittenhän heille tuli paniikki kun pari päivää ennen häitä kuulivat sulhon toiveen "ihan uutena asiana :". Samoin 12-kk leikki meni jonkin verran uusiksi, koska eivät ottaneet minua mukaan suunnitteluun. Sukumme asuu ympäri Suomen ja he olivat tehneet tehtävälistan sen mukaan, että sen voi toteuttaa mistäpäin Suomea tahansa. Minäpä olin tehnyt listan, kenet haluan siihen leikkiin ja osallistujat asuvat lähistöllä. Kyllä minun mielestä hääparia tulee kuunnella ohjelman suunnittelussa. Loppupeleissä heidän päivähän se on ja heidän viihtyvyys on a ja o . Polttariporukka sai meidän häissä tanssia Frööbelin palikoiden tahdissa sutsi satsaan. Perinteinen ja kulunut leikki, joo tiedetään, mutta meidän häissä se ainakin toimi ;D.

Meillä oli kaksi lauluesitystä ja virsi. Virttä me ei oltais haluttu, koska tiedettiin, ettei hääväestä sitä kuitenkaan laula. Pappi oli kuitenkin sitä mieltä, että vihkitoimitus on yhtälailla jumalanpalvelus ja jumalanpalvelukseen kuuluu virsi.

Minä olen ollut Sosua by the Sea -hotellissa nelisen vuotta sitten. Todella hyvä hotelli! Henkilökunta oli ystävällistä, ruoka taivaallisen hyvää. Ainoa huono puoli voi joidenkin mielestä olla se, että hotelli on aika syrjässä, mutta Sosuan "keskustaan" jaksaa kyllä kävellä. Hotellilla oli oma sukelluskerho, järjestivät sukellus- ja snorklausmatkoja. Samoin hotellin rannalla oli ohjelmaa jokaiselle päivälle. Rannalla oli myös paljon myyjiä, jotka olivat välillä aika tunkeilevia. Mutta kun rusketusta alkoi tulla iholle, lopettivat myymisen ja siirtyivät uusiin valkoisiin tulokkaisiin. Nelisen vuotta sitten hotellilla meni sähköt ainakin kerran päivässä, mutta heillä oli oma generaattori, ja sähköt palasi hetimiten. Hotellin tarjoilijat olivat leppoisia: tanssivat välillä niin paljon, että hyvä kun ehtivät tarjoilemaan ;D. Oi oi oi, kun pääsis takaisin , vielä minä jonakin päivänä...

Viime vuonna sormuksen hinta oli ainakin Hyvikäällä 479 euroa. Maksoin siitä alennuksineen 310 euroa.

Minä annoin miehelleni taulun, jota hän oli ihaillut lähes pari vuotta, mutta ei ollut raaskinut ostaa sitä. Minä sain Leatherman Micran, johon oli kaiverrettu mm. hääpäivämme. Ennenvanhaan huomenlahja oli kuulemma jotain sellaista, millä vaimo tulee toimeen jos mies kuolee, esim peltoa, maatilkku tms. Mieheni piti huolen, että minullakin on "tarpeelliset" välineet tulla toimeen jos hän kuolee.

Mulla oli kaksi kaasoa, parhaimmat ja rakkaimmat ystäväni .

Meillä lahjavastaava numeroi lahjat ja kortit. Tämä sen vuoksi, että saimme aikalailla rahaa lahjaksi. Näin lahjavastaavan ei tarvinnut aukaista meille osoitettuja kuoria ja erotella rahakuoret ja ei-rahakuoret. Kuoreen ja lahjaan vaan sama numero ja kaikki kirjekuoret meille. Minusta tämä oli kätevä idea. Näin ei ollut pelkoa, että jostain lahjoista irtoaa kortit... Lahjoista sen verran, että me saimme suurimman osan lahjoista sellofaanissa ja ne mitkä ei ollut sellofaanissa, niitä ei avattu. Meidän puolesta ne ois saanut avata, mutta lahjavastaava oli tehnyt tämän päätöksen. Onhan se kivaa vieraana katsoa, mitä kivaa hääpari on saanut lahjaksi, mutta ymmärrän myös sen kannan, että hääpari haluaa itse avata lahjansa.

Mulla on Silvanin malli 229. Kun kokeilin sormusta ensimmäisen kerran, tiesin samantien, että tämä on minun vihkisormukseni. Enkä ole katunut vielä kertaakaan .

Minulla oli hääkimpussa ruiskaunokkeja ja shampanjaruusuja. Vieheet ja morsiustyttöjen kimput olivat samoista kukista. Kasvatin itse ruiskaunokkeja, oli tarkoitus tehdä niistä pöytäkukat. Noh, viime kesähän oli kuuma ja mun kaunokit otti ja kasvoi jo heinäkuussa ja kuolla kupsahtivat ennen 30.8 :-/. Tehtiin sitten pöytäkoristeet muusta sinisistä kukista, koska ruiskaunokit olivat todella kalliita: 7 euroo/pieni kimppu. Yhteen pöytäkoristeeseen olis mennyt ainakin 2 kimppua ja pöytiäkin oli 10.

Minun sormukseen tuli meidän molempien nimet ja päivämäärä. Sulhon kihlaan lisättiin päivämäärä kihlapäivän perään.