Me käytiin tosiaan Japanissa häämatkalla. Ensimmäinen päivä menee lähinnä siihen että etsii hotellin/majapaikan ja käy jossain vähän syömässä ja sitten voikin jo mennä nukkumaan. Lentokoneessa ei ainakaan meistä kumpikaan pystynyt kunnolla nukkumaan, joten uni tuli paikallista aikaa joskus kuuden aikaan illalla, ja aamulla noustiin vasta 8 maissa lopulta.. Pari päivää vähän pöhnässä, mutta ei sen isompaa ongelmaa

Meillä oli alkumaljana Lambruscoa, kuohuvaa punaviiniä, joka nautitaan kylmänä. Oli todella tykätty, myös ei-viiniystävien keskuudessa

Meidän hääpaikka, metsästysseuran majana toimiva vanha koulu, maksoi lämmityksineen 230 e. Avaimet saatiin torstaina ja maanantaina ne piti palauttaa. Hintaan sisältyi kahviastiasto 50 hengelle, pöydät ja tuolit, saunan lämmitys. Ei pöytäliinoja.

Me heitettiin pukukoodit romukoppaan, ja yhteistuumin ihastuttiin tähän vaihtoehtoon. Eli musta Turo Tailorin puku oranssilla paidalla ja värikkäällä krakalla. Kumpikaan meistä ei muuten osaa kravattisolmua, joten tuo kuvassa oleva on aivan omasta päästä "arvottu" versio

Reissublogissa on nyt meidän matkakertomus Japanin reissusta. Käytiin Gotembassa, Hakonessa, Tokiossa, Nikkoossa, Nagoyassa, Kiotossa, Osakassa ja Hiroshimassa. Erityisesti pienemmät kaupungit jäivät mieleen. Nikko, Gotemba, Hakone ja Hiroshimakin, vaikkei nyt ihan pieni olekaan, välittömällä tunnelmallaan ja aidommilla nähtävyyksillään. Tokioon kyllästyttiin viikossa, parina viimeisenä päivänä ei oikein napannut enää, kun kaikkialla on vaan vaatekauppoja ja ravintoloita ja baareja, eikä oikein mitään nähtävää. Pienille XS-S -kokoisille shoppailuhulluille ja/tai bilehile-naisille paikka olisi varmasti taivas. Mm. torstaisin monessa raflassa ilmaista kuohuviiniä/muita drinkkejä niin paljon kuin napa vetää.. Todennäköisesti lähdetään takaisin kunhan saadaan tämä reissu maksettua. Kiinnostaisi nähdä muitakin saaria, esim. Hokkaido pohjoisessa. Osakasta ei ehditty juuri näkemään kun maailman tihein baarikeskittymä... Ja Nagoyasta jäi vieläkin Toyota-museo ja linna näkemättä! Toisaalta pienet saaret Koreaan päin mentäessä olisivat varmasti myös mielenkiintoisia paikkoja. Englannilla saattaa hyvinkin pärjätä Tokiossa, siellä hotellin respat puhuvat yleensä ainakin auttavaa englantia, ja juna-asemilla löytyy yleensä infotiski jossa osataan englantia. Mutta sen jälkeen viittomakieli, sinnikkyys, ystävällinen hymy sekä kynä ja paperia piirtämiseen ovat paljon hyödyllisempiä. Niin, ja tietty se japanin taito, mutta ilmankin pärjättiin. Tammikuussa tosin olis tarkoitus lähteä japanin kurssille seuraavaa matkaa ajatellen Majoitukset meillä maksoi keskimäärin 10000 jeniä /yö/huone, mutta paaaljon enemmänkin saisi menemään jos haluaa luksusta tai sitä englanninkielistä palvelua.. Vähemmälläkin pärjää, jos viihtyy esimerkiksi dormimajoituksessa eli jakaa huoneensa muiden kanssa. Ravintolaankin saisi menemään vaikka satoja euroja kerralta, mutta me pärjättiin keskimäärin jollain 1500 jenillä/2 hlö ruoat. Ja tietty pienistä 24h "siwoista" sai kaikenlaista nuudelikeittoa, sushia, vartaita tms. mukaansa paljon halvemmalla. Jenin kurssi oli niin kova meidän reissun aikana, että tuli nuukailtua suunniteltua enemmän.

Meillä oli häävalssina Shrekin soundtrackilta löytyvä Dana Glover: It is you (I have loved) Sopivan hidas ettei tarvinnu ajatella tanssiaskelia lainkaan... Ja sanat kuin suoraan omasta elämästä. "You're the home my heart searched for so long" <3

Meidän oli tarkoitus maksaa isompikin osa itse, mutta miehen vanhemmat lopulta maksoivat sitten lähes kaikki tarjoilut ja juhlapaikan vuokran sekä ostivat pojalleen puvun, joten meille jäi "vaan" häämatka isoimmaksi kulueräksi.

Me käytiin just pitopalvelun kanssa keskustelua tästä. Meille tulee eri pöytiin juomat ja syötävät. Katselin kuvia heidän tekemistä kattauksista, niin päädyin itse siihen että 1 asetelma/pöytä keskelle riittää, kunhan se on riittävän korkea että erottuu sieltä. Sitten sekaan kynttilöitä tms. Meille tulee pöytiin kaitaliinoille todennäköisesti appelsiineja ja jotain muuta kivaa. Ei kukkia kuitenkaan.

Tein illalla itselleni alkoholittoman drinkin karpalomehusta, alkoholittomasta punaviinistä ja lirauksesta grenadiinia. Kivan punaista ja voisi sopia syys/talvihäihin makunsa puolesta. Lapset ei varmasti tykkää kyllä, mutta minä pidin Pommac - ginger ale -yhdistelmä vaikuttaa hyvältä meidän itämais-teemaan. Täytyykin testailla

Hassua lukea omia ajatuksiaan toisen kirjoittamana Ja ollaan vielä samaa vuosimalliakin..! Itselle on välillä aika iso peikko kertoa että olen eronnut. (tosin nykyisin voi jo sanoa että olen naimisissa, eikä tarvitse keskustella sukunimestä "tunnetko sen ja sen XXXsen sieltä suunnalta?") Meidän tuleva häävalssi varmaan kertoo aika paljon fiiliksista myös.. "There were times I ran to hide, afraid to show the other side, alone in the night without you. But now I know just who you are, and I know you hold my heart. Finally, this is where I belong. It is you I have loved all along"

Kiitoksia vastauksista, lisääkin saa laittaa Meidän matka on tosiaan reilut 3 viikkoa kestävä, ja itse vihkitilaisuuden osuus (seremonia jota edes vähän samantyylisenä kukaan vieraista ei ole nähnyt, kahdella kameralla kuvattuna, valmiiksi editoituna) on n. 10 minuuttia. Editoija on kyllä alan ammattilainen, ja jos hän saa kaiken olennaisen siihen 20 minuuttiin tai alle tiivistettyä loput meidän kuukauden reissusta, niin hyvä juttu. Lähikuvaa olisi tosiaan tarkoitus ottaa, mahdollisimman paljon niin että jompikumpi meistä on äänessä ja kameran edessä kun toinen kuvaa.

Meillä on siis tarkoitus videoida reissumme aikana vieraille näytettäväksi n. 30-45 min esitys häämatkastamme, sisältäen ammattilaisen kuvaaman vihkitilaisuuden taltioinnin. Kokonaismateriaalista teemme varmasti itsellemme pidemmän version, mutta ei sellaisella halua tylsistyttää vieraita. Tarkoitusta varten olemme ostamassa videokameraa hintaluokassa n. 300e. Digikamera joka kuvaa suoraan kortille, jolloin editointi on helpompaa. Jonkinnäköinen jalusta olisi tarkoitus ottaa matkaan mukaan myös. Mutta mitä muuta? Onko tuon hintaluokan kameroissa yleensä sellainen (suuntaava) mikki joka riittää esim. ulkona kuvattaessa tuomaan puheen esiin, vai pitäisikö olla joku erillinen? Tarvitaanko jotain muita lisävarusteita? Kaikenlaiset neuvot, vinkit ja linkit otetaan vastaan. Ajatuksena olisi tehdä hieman Madventures-tyylinen filmi, henkilökohtaisempana ja vähän rauhallisemmalla asenteella. Tuttavamme on luvannut editoida videon esityskuntoon matkan jälkeen. Haluaisimme tehdä hänen työnsä mahdollisimman helpoksi. Jonkinnäköinen käsikirjoituksen tapainen varmaan kannattaa suunnitella etukäteen, vaikka on aivan varmaa ettei siinä meitä saa pysymään millään

Me lähdetään Japaniin. Alun perin ajatuksena oli lähteä Australiaan, sitten suunnitelmat muuttuivat maailmanympärysmatkaksi, ja sitten kutistuivat realiteettien edessä taas. Kävimme Japanissa tammi-helmikuun vaihteessa ensimmäisen kerran ja molemmille jäi hurja ikävä ja hillitön palo oppia maasta lisää. Olen melko varma, että reilut kolme viikkoa häämatkaakaan ei riitä vielä, vaan takaisin on päästävä heti kun rahatilanne sen sallii. Uskomattoman kiehtova kulttuuri on syy miksi haluamme Japaniin. Siihen liittyy kaikki: ihmiset, infrastruktuuri, autot, historia, musiikki, ruoka.. Lokakuussa siellä on todennäköisesti kivat ilmatkin, toivottavasti ainakin paremmat kuin tänä kesänä Suomessa.. (15-25 astetta noin)

Meidän ei pitänyt mitenkään juhlistaa maistraattipäivää, mutta keräsin sittenkin päivänkakkarakimpun aamulla mukaan... Tykkään kukista tosi paljon ja tuntui että jotain puuttuisi ilman niitä

Mä tunnen yhden miehen joka on ottanut vaimonsa sukunimen, ja pari muuta pariskuntaa jotka on pitäneet omat nimensä. Toinen ei edes ole kertonut juuri kenellekään menneensä naimisiin Mun mielestä riippuu niin nimestä kuin ihmisestäkin. Minä olisin varmaan vaihtanut sukunimeni vaikka olisin mies, sen verran "Turhapuro" o.s. nimi on

Mulle tuli mieleen, et kaverit on keskenään polttareita suunnitellessa saaneet välinsä jotenkin rikki, joku on just jyrännyt toisten suunnitelmia tai ylipäätään on mielipiteet mennyt ristiin, tulehtuneessa tilanteessa on vaikea sitten saada kunnollista päivää ja hyvää mieltä aikaiseksi, niin tärkeää kuin se olisikin morsion yhtenä suurena päivänä

Meillä on eka maistraatti eri päivänä, sit vihkiminen eri päivänä ja juhlat eri päivänä, ja jälkimmäiset vielä kahdessa osassa saman päivän aikana.. En ole vielä ihmeemmin edes ajatellut että tämä voisi olla ongelma, mutta kai tästäkin jonkun stressinaiheen keksii Juhlat (eli siis ainoa tilaisuus missä on vieraita) voisi alkaa niin, että kun kaikki ovat paikalla, meidät kuulutetaan paikalle ja saadaan aplodit. Jos mic voisi pitää jotain puheentapaista (mä en uskalla) siinä alussa, niin olis kiva. Ja sit isä pitäis puheen ja sit kippisteltäis. Porukka voisi siis olla jo omilla paikoillaan juhlatilassa kun me tullaan, ettei tartte muodostaa onnittelujonoja ainakaan ihan alkuun. Sit alkais leffa, eli esitys meidän vihkitilaisuudesta. Tän jälkeen tarjoilut. Evästen jälkeen vapaata aikaa et porukka pääsee onnittelemaan vapaassa tahdissa.

Mulle tulee viininpunainen halterneck- "salsa"-mekko, jonka vaihdan juhliinkin illemmalla.

Oon Cresteistä puolivälissä kuuria, eikä ole kertaakaan vihlonut hampaita. Vaalenneet ovat jonkin verran, enemmänkin saisivat vaaleta Helppoja käyttää eikä edes kuolaongelmaa ole juurikaan ollut.

Käytiin Japanissa lomareissulla tammi-helmikuun vaihteessa, ja rakastuttiin maahan ihan täysillä. Käytiin Tokiossa ja Nagoyassa, joista molemmista löytyi paljon hyvää. Takaisin ollaan lähdössä lokakuussa. Meidät vihitään Tokiossa Lisäksi olisi kiva nähdä Nikko, Kioto, Hiroshima, käydä Nagoyassakin, ehkä Narassa, Osakassa... Olisi niin paljon kaikkea nähtävää ettei tiedä miten kolmeen viikkoon ehtii. Ja ihan varmasti taas jää paljon mihin pitää tutustua ensi kerralla tarkemmin Voi olla ettei meidän taloudessa tehdä Euroopan-matkoja moneen vuoteen

Ei nyt vitsikkäitä, mutta ihana nauru

Mun mielestä kun vihkiminen on klo 18, niin porukka on todennäköisesti valmistautunut sitä ennen noin tunnin plus mahdolliset matka-ajat. Voi olla ettei ole ehtineet syömään kun joskus aamupäivästä jotain. Sitä paitsi itse ainakin syön aina päivän toisen lämpimän ruoan vasta joskus klo 19-20, ja aika monella lähipiiriin kuuluvalla on samansuuntaiset ruoka-ajat

Mun mummia harmittaa kovin kun erosin exästä, oli kuulemma juuri okea mies minulle. En kyllä ole huomannut että vierastaisi sulhoakaan. Mun poika on ihan innoissaan häistä, exä yllättäenkin ei, mutta hänenkin kanssaan on asiasta juteltu. Siskoni on aivan innoissaan, tietty kun tunteekin minut kaikista parhaiten. Vanhempani eivät ainakaan näytä, jos heitä asia jotenkin häiritsee. Ehkä heitä harmittaa yleisellä tasolla hieman, että molemmat heidän tytöistään on eronneet. Vanhempani ovat molemmat kokeneet 2 avioliittoa, äiti 2 avioeroakin, joten ehkä pitävät omana syynään eroa jollain tapaa. Mutta sulho on otettu todella hyvin sukuun mukaan. Mielestäni on ihanaa, että exääkään ei ole jätetty suvun ulkopuolelle, vaan oli esim. siskon tytön synttäreillä uuden kumppaninsa kanssa. Appivanhemmat ovat aivan innoissaan häistä, eikä heitä yhtään häiritse se, että olen toista kertaa asialla. Ovat joskus minulle kertoneet, miten ovat tyytyväisiä siitä, ettei heidän poikansa mennyt exänsä kanssa naimisiin, ja toisaalta siitä, että saivat "perheenlisäystä" näinkin nopeaan, kun minulla on lapsi exän kanssa

Mulla on tallessa valokuvat ja häälahjoja. Itse asiassa mulla on varmaan jotain entisten poikaystävien antamia alusvaatteitakin Ei tulisi mieleenkään hävittää kuvia tai muita muistoja exästä, hän kun on poikani isä ja ollaan ihan hyvissä väleissäkin. Käydään sulhon kanssa kahvilla siellä joskus. Samoin moikataan sulhon ex-tyttöystävää ja käydään kylässä jos siellä päin liikutaan. Molemmilla on hyvät muistot kuitenkin näistä edellisistä suhteista, niin miksipä niitä pois muistista pyyhkimään. Löytyy kyllä sellaisiakin muistoja aiemmista suhteista molemmilta, jotka on yrittänyt repiä ihan fyysisesti kuvat hävittämällä ja tavarat roskiin heittämällä. Joistain muistoista kun ei tule mitään muuta kuin pahaa mieltä itselle. Toisen takia muistojen tuhoamista en jotenkin osaa ajatella. Olen katsonut sulhon kuvia romanttisista auringonlaskuista joissa hän suutelee exänsä kanssa. Ensin tulee pieni mustasukkaisuuden pistos, mutta sitten tajuaa ettei tämä tapahdu nyt, vaan joskus aikaa sitten. En tiedä onko sulho katsonut hääkuviani, tässä ne koneella ovat omassa kansiossaan muiden valokuvien joukossa.

Meillä on juhlapaikan pihassa leikkikentäntapainen, eli keinut, joku kiipeilyteline/liukumäki. Hyvällä ilmalla varmaan viihtyvät siinä. Lisäksi ajattelin tehdä jotkut puuhapussit, tyyliin väritystehtäviä, joku pieni lelu, koru, karkkilaatikko. Meille tulee vieraaksi 2,5v - 8v lapsia kymmenisen kappaletta, elleivät jää lastenvahdeille. Lisäksi noin puolet on mukana häissä ihan järjestelyjen puitteissa, morsiuslapsena, raamatunlukijana, lauluesityksen pitäjänä, hääauton oven avaajana tai vain näyttämässä söötiltä Aikuinen sitten siinä varasuunnitelmana jos ei pientä kiinnosta tai alkaa pelottamaan tms. Ruokailua ei olla ajateltu lasten näkökulmasta, eikä ajankohtaa. (vihkiminen alkaa klo 18) Syöttötuoleja ei onneksi taida tarvita, mutta täytynee selvittää.