Nostan tätä keskustelua, kun ajankohtainen tämä aihe.. Oon ollut kahdissa häissä, joissa oltiin eri huoneissa ja en kokenut sitä mitenkään ahdistavaksi. Häissä hääparin kanssa ei kuitenkaan ehdi hirveästi yksittäinen vieras olla ja se kohtaaminen on siinä muutenkin sellainen aika kevyt. En siis kärsinyt siitä, että en nähnyt morsianta ja sulhasta koko ajan. Päinvastoin tykkäsin siitä, että pöytäseurueen kanssa pystyi vapaasti keskustelemaan ilman, että tarvitsi "pönöttää". Toisissa häissä ohjelma oli sitten ulkona, mutta toisissa sisällä ja tila oli melko ahdas. Sitä ohjelmaa oli tosin melko vähän, eikä se vaatinut mitään isoa yhtenäistä tilaa. Minulla on nyt sitten tässä itselläni tulossa häät, jotka pidetään kahdessa eri kerroksessa ja neljässä tai viidessä eri huoneessa. Haastavaa. Ajattelisin myös, että ruokailu tapahtuu kaikessa rauhassa ja pöytäseurueet on rakennettu huolella niin, että he viihtyvät ja tuntevat toisensa. Ohjelma olisi tosi kiva järjestää ulkona, mutta sen varaan ei voi rakentaa, koska häämme ovat syksyllä. Sää voi olla hyvä, mutta voi olla olemattakin. Hääpaikalla on iso portaikko, jonne tulevat kaikkien huoneiden ovet ja ajattelimme siksi hyödyntää sitä Ehkä ohjelma voisi tapahtua vaikka niissä portaissa tai niiden juurella. Siinähän olisi sitten se kunnon foorumi jo valmiina. Portaikon voisi koristella huolella, niin se olisi riittävän juhlava sitten. Ohjelma ei tietenkään voi olla kovin pitkä, koska ihmiset joutuvat seisomaan sen ajan. Mutta en haluakaan pitkää ohjelmaa. Ehkä tietokilpailua ja jotain ystävien tehtävien jakoa perheiden puheiden lisäksi ja musiikkia voisi olla jo kahvin aikana. Häävalssia ei hääpaikalla tanssita, koska tilaa ei ole, vaan mahdollisesti vasta myöhemmin jatkoilla. Ajattelin kompensoida ohjelma-ongelmia tekemällä hyvän häälehden huolella. Tähän onneksi löytyy koulutustakin, että vähän viran puolestakin. Ei sitten tarvitse kuunnella niitä lapsuusmuistoja niin pitkästi ja jää kiva muisto vieraille siinä myös. Yläkerrassa on myös videotykki, jonne voi laittaa pyörimään lapsuuskuvia, joita vieraat voivat käydä halutessaan katsomassa. Mitä arvelette, toimisiko se näin? Ehkä hiukan omaperäistä.