Mariann

Olen ollut viimeisen reilun puolen vuoden aikana kaksissa häissä, joissa Jussi Rekiaro on ollut kuvaamassa. Olen myös nähnyt häiden kaikki kuvat ja täytyy sanoa, että harmittaa kovasti etten löytänyt tätä kuvaajaa omien häiden aikaan. www.jussirekiaro.tk

Mun mielestä polttareista maksaa 50-70€ ihan mielellään. Polttarit, joissa olin viimeksi maksoi noin 120€/hlö + omat ruoat (brunssi ja päivällinen ravintolassa, välillä huikopalaa), juomat ja hotelliyöpyminen (huone saatiin tosin halvalla). Päivä tuli maksamaan mulle reilusti yli 200€ (matkakuluja ei omalta osaltani kertynyt), jota pidin kyllä liian kalliina vaikka ystävä olikin läheinen.

Siis HYI!!! Olin tammikuulla polttareissa, joissa oli kyseinen mies. Morsian tykkäsi valtavasti (vaikka vähän etukäteen pelkäsinkin miten käy, strippari ei ollut mun idea). En ollut ikinä itsekään stripparia nähnyt, mutta ohjelmanumero oli kaikkien mielestä kerrassaan hulvaton. Eikä muuten tullut mitään riitaa hääparin välille asiasta.

^Samaa mieltä. Mä olin 20-vuotiaana seurustellut nykyisen mieheni kanssa jo 4 vuotta, mutta pidin itseäni silti vielä liian nuorena naimisiin (mentiin lopulta vasta 27-vuotiaina). En silti sano, etteikö avioliitto voisi kestää, vaikka seurustelua olisikin takana vain vajaa vuosi. Mutta melkein veikkaisin, että on todennäköisempää että se ei kestä.

Minä pyörin täällä nyt myös ystäväni kaason roolissa. Morsian toimi vuosi sitten omana kaasonani. Häät ovat kesäkuussa 2011.

Iskä saattoi. Itse asiassa en taida koskaan olla ollut häissä, jossa näin ei oltaisi menetelty (jos isä tai isäpuoli on ollut elossa).

Me tanssittiin häävalssin sijaan "Do you love me":n tahdissa (ei kylläkään kuten Dirty Dance -elokuvassa ). Tanssi oli menestys. Lisäksi vanhempani olivat järkänneet yllätykseksi paikalle Elvis-imitaattorin (lauloi tunnin), ja ihmiset olivat ihan haltioissaan.

Olen ensi juhannuksena kaasona. Ensimmäinen ajatukseni oli ainakin; ihanaa juhannushäät. Juhannushäät karsii ehkä ne nuoret, joiden on päästävä joka juhannus festareille. Mulle ei ole ainakaan mitään merkitystä minä viikonloppuna häät ovat, jos hääpari on mulle merkityksellinen, menen ilman muuta. Joku tuossa jo mainitsikin, että tulevien hääpäivien viettoa se toki saattaa rassata, mikäli haluaa juhannusta viettää mökillä kavereiden/suvun kesken. Paitsi ettei juhannus ole joka vuosi samana päivänä. edit. juhannus on joka vuosi, mutta tämän henkilön häät vain kerran elämässä. Vaikka mulla olisi minkälaisia juhannustraditioita, voin jättää ne kerran väliin.

Otin mieheni sukunimen, koska haluan kunnioittaa perinteitä ja yhteinen nimi kertoo myös muille, että me olemme samaa perhettä. Mieheni sukunimi on harvinaisempi ja nätimpi kuin tyttösukunimeni, vaikkei sekään mikään ruma ole. Tästä asiasta ei oikeastaan edes keskusteltu, vaan mulle on ollut aina selvää että näin toimitaan.

Mulla on kokemusta ainoastaan Livingroomista ja voin liputtaa sen puolesta. Hoidin kimpun tilaamisen sähköpostilla, yksi häävieraista nouti sen hääpäivän aamuna ja toi minulle 300 kilometrin päähän. Livingroom oli ainut kukkakauppa, joka lupasi mulle pionikimpun. Itse en siis ole ikinä edes käynyt siellä, mutta kimppu oli täydellinen. Hintaa en edes kysynyt, koska olin vlamis maksamaan pionikimpusta suurin piirtein mitä tahansa. Hinta oli lopulta 110€.

Mua ei myöskään kutsuttu polttareihin, kun nykyisen mieheni sisko meni naimisiin 7 vuotta sitten. Olin silloin jo mieheni kanssa kihloissa, oltiin seurusteltu 5 vuotta ja oltiin tämän morsiamen lapsen kummeja. Kälyni miehen veljen tyttöystävä oli kutsuttu, joka on saman ikäinen kuin minä. Mieheni sisko, on minua 10 vuotta vanhempi. Me ei olla ihan saman tyyppisiä ihmisiä, mutta ei missään riidoissa tms ikinä. Aikoinani sitä hieman ihmettelin, olinhan kuitenkin hänen veljensä tuleva vaimo. Mutta enpäs sitten minäkään kutsunut häntä omiin polttareihini viime kesänä, vaikka olisin ihan hyvin voinut. Nyt ollaan tasan.

Meillä oli documentaarinen kuvaus tonnin paikkeilla. Muut kuin potretit saatiin CD:llä. Mielestäni kannattaa panostaa kuvaukseen, vaikka se tuntuukin kalliilta. Ne valokuvat kun on muistojen ohella kuitenkin niitä, joiden kanssa hääpäivään palataan myöhemmin.

Meillä oli "Do You Love Me" omalla koreografialla Äitin suosikin eli Matin & Tepon "Minä rakasta sua" oli sitten se vanhempien kanssa pyöritty valssi.

Mulla oli viime vuonna 8.8. hääkimppu vaaleanpunaisista pioneista. Kukkakauppa Livingroomista kertoivat, että ulkomaalaiset kukkatukut yrittävät pitää ainakin elokuun vielä pionia valikoimissaan. Kimpussa oli ehkä kymmenkunta pionia ja hinta oli 110€. Lisäksi häävieras toi sen Helsingistä asti, vaikka häät olivat 350km päässä. Mutta pionia oli saatava Edit. valkoista ei välttämättä saa enää elokuulla.

Mun mielestä toi oli kans ihan törkeetä. En oo itsekkään mikään uskovainen, mutta jotkut käytöstavat sentään pitäis olla..

Meillä must oli: - vaalea hääpuku - pitkä huntu - pionikimppu - kankaiset lautasliinat - pyöreät pöydät - ammattivalokuvaaja koko päiväksi - häätanssi jotain muuta kuin valssia

- Tee lista keitä henkilöitä haluat ryhmäkuviin hääparin kanssa. Anna lista kaasolle ja pyydä häntä huolehtimaan ihmiset paikalle. Tein listan hääpäiväkirjaani ehkä puoli vuotta ennen häitä ja kas kummaa veljeäni ei ollut missään ryhmäkuvassa.

Mulla oli kaksi kaasoa, jotka molemmat olen tuntenut lapsesta asti. Olemme kotoisin samalta paikkakunnalta, mutta häiden aikaan molemmat kaasot asuivat ulkomailla.

Me myös maksettiin molempien kaasojen kampaukset osana kiitoslahjaa.

Kortti tädiltä. Ei se kela-kortti mulle tullut ainakaan mitenkään erityisen nopeasti. Siinä kesti ainakin 2 viikkoa ja aloin jo epäilemään, oliko nimeä edes muutettu. Nyt tuleekin jo melkein kaikki posti uudella nimellä. Enää puuttuu uudet henkkarit. Passi on valmis, ajokortti ei. Noudan sitten samalla reissulla loppukuusta.

- Sulhaselta ratkesi housut ihan kunnolla jalkojenvälistä, kun kyykki kuvauksessa (onneksi häät oli kotona ja ompelutaitoinen anoppi paikalla). - Ryhmäkuvista puuttuu mun veli vallan. Vaikka kuinka hyvin mietin puoli vuotta aikaisemmin listat ketä kuvataan. - En ehtinyt tanssia tarpeeksi / jutella vieraiden kanssa / nauttia juhlasta, kun se vaan meni niin nopeesti se päivä.

Kun saan sanoa "mies" ja kuulla olevani "vaimo" Sormus Uusi sukunimi

Ensin kävin kaason kanssa, sitten toisen, sitten siskoni, sitten serkkuni ja loppuillan yksin. Ei se niin vaikeaa ollut, kun siihen tottui

Lentoliput Milanoon ja takaisin, kera oman hyvän seurani

Minä nukuin vanhemmillani ja mies omillaan. En malttanut mennä nukkumaan, kuin vasta neljältä mutta nukuin kuin tukki sen jälkeen.