Leana

http://kuvanjako.fi/75st4.jpg[\img]

Joo ei sitten.

http://kuvanjako.fi/75st4.jpg

 

Ei hyvä ihme miten vaikeaa..

Testi..

Testi

Ompelijoista vinkiksi ehdotan Helena Vannista, hänen liikkeensä on kerrostalon päädyssä Malmikadun ja Merimiehenkadun kulmassa. (Vai Malmi- ja Kalevankadun? ) Teetin hänellä muokkaukset omaan hääpukuuni, helman lyhennyksen ja puvun yläosan kavennuksen. Todella mukava ihminen, joka tuntui ymmärtävän mitä hänelle selittää. Olin tyytyväinen pukuuni, ja hinta oli vähän päälle 20 euroa.

Aina pidän sormessa. Alkuun piti ottaa suihkussa käydessä pois, mutta nyt varmaan perinteinen suomalaismies-ilmiö iskenyt kun ei ole enää tarvetta tuolle.

Siis mikä suomalaismies-ilmiö?

Häämatkaan. 10 päivää San Franciscossa.

^

Nyt kun mies kotiutui, se kertoi että koko porukka oli myös yrittänyt vakuutella miestä että sen "ei missään nimessä pitäisi kertoa" mulle! Olisivat siis halunneet pitää tällaisen pikku salaisuuden multa pimennossa hamaan loppuun asti. Romahti kyllä pisteet kaikkia kohtaan.

Hohhoijaa. Eivät tainneet tietää että avoimuus ja puhuminen on meidän suhteessa aika pop.

Vähänkö hieno kutsu Napalmilla!

Omat kutsut:

Mustasta A4-kartongista taiteltu kolmeen osaan siten, että sisälle jäi tasku ajo-ohjeille. Sisäsivulla itse kutsuteksti tulostettiin valkoiselle paperille ja leikattiin siten, että reunoilla on saman verran mustaa pohjakartonkia näkyvissä kuin etusivun kuviopaperin sivuilla.

Kannen mustavalkoinen paperi on tapettia, ja jokaisesta kutsusta tuli hieman erinäköinen, riippuen tapetin kuvion asettumisesta. Ollaan tosi tyytyväisiä omannäköisiimme kutsuihin, ja monelta vieraaltakin tuli kiitosta ja ylistystä.

Edit: ja kutsut lähetettiin pinkissä pitkulaisessa kirjekuoressa.

Jep, "odotinkin innolla" että pääsen sitten tähän ketjuun purkautumaan. Miehen eilisissä polttareissa oli ollut strippari, vaikka koko ajan kun polttareista ja häistä on puhuttu, on sanottu moneen kertaan että mies _ei halua_ sellaista tissimeininkiä. Jos mulle olisi etukäteen sanottu, olisin ollut ok asian suhteen, mutta nyt kyrsii koko porukan salailu ja valehtelu. Muuten mulle oli kerrottu tarkasti mitä tehdään ja milloin, mutta tämä pieni yksityiskohta oli jätetty mainitsematta.

Mies sinänsä hoiti asian hyvin, oli kieltäytynyt kohteliaasti tanssista, ja kertoi minulle itse koko jutun. Ei vain sanat riitä kertomaan miten arvostus "koheni" muuten niin ihanaa bestmania ja muita hyviä ystäviä kohtaan.

Ja mikä strippari se sellainen on, jolla ei alun alkaenkaan ollut mitään vaatteita päällä? Jos meinaa riisuuntua viettelevästi, niin ei kai silloin pitäisi täysin p*llusillaan siellä kopissa odotella.

Nyt ei oo kutsukorteista kyse, vaan kirjekuorista. Katselin netistä erilaisia ja erivärisiä kirjekuoria. Sulho tuli viereen seuraamaan tapahtumaa. Katsoi nettikaupan hintoja: "No ei tuo oikeestaan paha oo noin hienoista kuorista, jos noin viisikymmentä kutsua lähetetään...yhteensähän ne maksaa sit vaan 150 euroa."

Mä vähän aikaa laskeskelen päässäni, kunnes tajuan: "Kulta, nuo on kolme euroa/ kymmenen kuorta, ei kolme euroa kappale!"

Miehen mielestä siis ois ollu ihan oikeutettua maksaa kirjekuorista 150 euroa, eikä suinkaan viittätoista... Ihana höpsö.

Haluan yksinkertaisen kimpun joko pionista tai neilikasta. Sellaisen pyöreän, tavallisen "nippu"kimpun. Kukkakaupassa sanottiin, että hinnaksi tulee molemmissa tapauksissa n. 50-60 euroa. Onko tämä mielestänne sopiva hinta? Paljonko olette maksaneet vastaavista kimpuista?

Neilikat itsessään on melko halpoja, ja niitä tarvitsee kimppuun enemmän. Pionit taas ovat n. 5 euroa kappale, mutta niitä menee määrällisesti vähemmän. Luulin että selviän paljon halvemmalla. Jotenkin tuntuisi, että pienen neilikkakimpun saisi parilla kympillä...

Oli kaks vaihtoehtoa, molemmat kivoja pukuja. Valitsin ja ostin toisen. Viikko kului, tulin katumapäälle. HALUUN sittenki sen TOISEN puvun!

Lainaan itseäni. Tulin vaan kertomaan, että tänään tilasin sittenkin sen toisen puvun, joka jäi harmittamaan. Yritän myydä jo ostetun puvun sitten täällä naikkareissa. Ei ole helppoa yrittää tehdä päätöksiä, mutta mä tein tällä kertaa näin. Toivottavasti puku on sitten niin ihana kuin muistelenkin, ja voin olla iloinen valinnastani.

Onko teillä kokemuksia Joensuun ompelimoista? Osataanko tässä kaupungissa ommella pukuja? Entä korjata ja muokata? Kun ostin pukuni Helsingistä, minua peloteltiin, että sen lyhennykseen tarvitsee jonkun "todella rautaisen ammattilaisen, onko Joensuussa sellaisia"...

Olen toisaalta kahden vaiheilla, saatan laittaa pukuni myyntiin ja hankkia uuden. JOS käy niin että valmiina ei löydy sellaista kuin haluan, saatan harkita teettämistä. Kiirehän tässä tulee, mutta mietinpä kaikkia vaihtoehtoja. Eli, taitavia ompelijoita?

Anteeks kielenkäyttöni, mut voi perse!!!

Oli kaks vaihtoehtoa, molemmat kivoja pukuja. Valitsin ja ostin toisen. Viikko kului, tulin katumapäälle. HALUUN sittenki sen TOISEN puvun! Nyt voin vaihtaa tuon puvun toiseen saman liikkeen pukuun, mutta kun tuo toinen kivempi puku on eri kaupasta! Nykyisen puvun saa myös vaihdettua lahjakortiksi, mutta mitä hittoa mä teen monen sadan euron lahjakortilla 400 kilometrin päässä olevaan juhlapukukauppaan.

Mitä ihmettä teen..pitäiskö yrittää myydä tuota jo ostettua pukua netissä? Vai tyytyä valintaansa ja haikailla (kuitenkin) toisen puvun perään?

Hitto että osaa olla ihminen tyhmä.

Edit: Elliina80, tää ei nyt varmasti ainakaan helpottanu sun oloa yhtään.. ;D

Pidän aina paitsi uidessa. Kihlani on valkokultaa, ilman timantteja. Vihkisormukseen tulee näillä näkymin yksi timantti, ja luulen käyttäväni sitä yhtä paljon kuin kihlaakin. En halua sormuksen olevan niin hieno ja kallis, että sitä pitäisi varoa joka ikinen päivä tavallisissa tilanteissa.

En enää osaa olla ilman sormusta, ja esimerkiksi pesen käsiäni niin usein, että sormuksen poisottaminen joka kerta olisi kyllä yhtä sirkusta.

Luultavasti vaihdan lyhyempään mekkoon loppuillasta/yöstä. Meillä juhlat on ns. maalais- ja pihaympäristössä, sekä bilemeiningillä loppuillasta, joten luultavasti en jaksa hääpuvussa hippaloida koko yötä.

Hui, onpas tullut paljon kommentteja sitten viime näkemän. En ehdi kaikkea nyt lukemaan ja kommentoimaan, mutta tosiaan B-vaihtoehto on sitten valittu, ja A-ravintolan varaus peruttu.

On mietitty tuota välimatkan kulkemista, ja kyytejä järjestetään kyllä. Joko bussilla tai pikkubussi-taksilla.

Valkokultaiset perusrinkulat yhteensä vähä päälle 400 euroa.

Mulla on kihla kokoa 16,5. Vähän väljältä tuntuu, kun on kaivanut itelleen kolon tuohon sormeen..

Mikä ihme siinä on, että oletuksena on se, että ravintolahäät eivät voi olla "räväkät" tai "rennot" vaan kauheaa jäykistelyä ja teeskentelyä. Hääpari ja vieraat luovat sen fiiliksen, ravintolahan on vain puite juhlille, joissa varmasti voi toteuttaa monenlaisia ohjelmanumeroita laidasta laitaan ja viettää aikaa rennosti yhdessä.

Ne ravintolahäät joissa oon itse ollu mukana, on olleet pelkkää pöydissä istumista, joka käy tylsäksi heti pääruuan jälkeen. En vain osaa kuvitella, mitä siellä ravintolassa sitten tehtäisiin. Kun ei ajateltu mitään ohjelmanumeroita tehdä, paitsi visailu hääparista. Lisäksi kummankaan suvussa ei ole ketään "supliikkimiehiä", varteenotettavia muusikoita, näyttelijöitä, laulajia, eikä minkään sortin esiintyjiä, niin mistä se ohjelma sinne repäistään? Ja useimmat sukulaisista ei edes tykkää tanssia. Ja meidän nuoriso tuskin "viitsii" tanssia niissä puitteissa. Eli kysymys kuuluu: mitä kivaa ohjelmaa sitten voisi järjestää? Oon lukenu kaikki ketjut täällä läpi, mut kun mikään ei tunnu omalta, niin ei tunnu.

Sen vielä lisäisin, että jotkut kaukaa tulevat vieraat joutuvat joka tapauksessa ajamaan vähintään sen sata kilometriä, vaikka juhlat olisivat kaupungissa. (Tuskin jäävät hotelleista maksamaan, kun mun suvun kotikaupunki on sadan kilsan päässä ->ilmainen nukkuminen muiden sukulaisten luona.)

Musta kuulosti siltä, että aloittaja oli jo itse vähän kallellaan tuon B:n suuntaan . Mikäli näin on, niin sitten suosittelen valitsemaan tuon, joka tuntuu enemmän omalta. Itse valitsisin kuitenkin vaihtoehdon A, mutta viihtyisin varmasti molemmissa .

Oikein arvattu, enemmän kiehtoisi nuo rennommat häät. Nuo ravintolahäät alkoi tuntua ehkä "liian" hienolta...kun kuitenkin ollaan tämmöisiä vähän ..öö.. räväkämpiä ihmisiä.

Vaihtoehto A.

Toisessa vaihtoehdossa on huonoin puoli se, että juhlavieraat joutuisivat olemaan eri huoneissa. Olen ollut tällaisissa häissä juuri tänä kesänä ja yhtäkään puhetta ei kuulunut toisiin huoneisiin. Mutta huolimatta siitä kumman valitsette, niin pitäkäähän upeat häät!

Kiitos!

Vielä tuosta eri huoneissa olemisesta; meillä tuskin kukaan pitää puheita, eikä myöskään tanssita häävalssia.

Ruokailun näkisin itse niin, että yhden lautasellisen jälkeen voi pitää vaikka rupattelutaukoa, hakea lisää ruokaa, ja vaihtaa pöytää, istumapaikkaa ja vierustovereita. Siis että olisi "liikkuvaista", en usko edes että kaikki istuisivat yhdessä paikassa kuin tatti. Ruoka haettaisiin siis noutopöydästä, eikä mitään olisi pöytiin katettuna. Ruokailukin olisi sellaista epävirallista...saisi syödä ja santsata silloin kun hyvältä tuntuu, ja välillä seurustella muiden kanssa. Itse voin kuvitella tällaisen tilanteen aivan hyvin, mutta teillä näyttää olevan mielikuva, että kaikki haluavat istua yhdessä paikassa. Meneeköhän se sitten niin? *Hmmmm* (Täältä puuttuu tuollainen mietiskelevä hymiö. )

Omasta mielestäni juhlapaikan vaihtaminen kesken iltaa ja jatkoille lähtö usein hajottaa porukkaa ja tunnelma saattaa lässähtää..

Totta tuokin. Jatkopaikka olisi sellainen "kellariravintola", jossa olisi muutamia tuttujen bändejä soittamassa. Sinänsä kivaa, mutta kun baareissa tulee luuhattua pari kertaa viikossa muutenkin. Jotenkin tekisi mieli jotain erilaista.