pétillant

Kiitos vastauksestasi.. Itseasiassa meidät vihitään Helsingissä, joten voisinkin vaikka napata tuolta teidän yhteystietoja ja tiedustella hintoja Selailin palvelusivuilta erilaisia kokoonpanoja, mutta tuntui että monilla kotisivuilla puhuttiin mieluusti koko päivän keikoista. Mutta hyvä siis tietää ettei toiveeni ole aivan höperö vaan hyvinkin toteutettavissa

Mistä sellaisen saisi? Tuleeko kukaan soittamaan paria "marssia" kirkkoon (ja ehkä yksi "kappale" keskelle vihkitoimitusta) vai tulevatko soittamaan vain sillä periaatteella että häät alusta loppuun? Kun haluaisin sitten juhlapaikalle toisenlaista, menevämpää, vähemmän klassista musiikkia mutta kirkkoon taas herkkää ja kaunista, esim Pachelbelin kaanonin joka taas kuulostaa parhaalta juuri harpulla tai jousisoittimilla soitettuna... Onko kellään ollut jousikvartetto tai harpisti vain kirkossa soittamassa? (sukulaisia ja kavereita ei nyt lasketa) Ja jos on ollut niin mitä maksoi ja mitä kautta hommasit? Häät on vasta vuoden päästä joten hirveää hoppua ei ole vielä.

Hyvin nää mielipiteet näyttää menevän aina niin kuinka kullakin on ko. asiasta kokemus. Kun mun mielestä taas nimenomaan pitää olla isän nimi joka jatkuu.. en tiedä, ehkä kun on tällaiset putkiaivot niin ei halua alkaa rikkomaan rutiineja ja sekoittamaan pakkaa... "niinhän se on aina ollut.." jnejne Lisäksi siihen kai liittyy mulla itselläni sellainen ajatus että kun muutenkin kaikki on aika äiti-lapsi-keskeistä tässä maailmassa, jo ihan raskaudesta lähtien (luonnollisesti tietysti, vaikka miehiä on mukavasti alettu enemmän neuvoloissa yms huomioimaan) niin on sitten jotain mikä on ehdottomasti miehen ja lapsen välinen näkyvä yhteinen asia, sukunimi. En siis halunnut edes yrittää alkaa "riistäämään" mieheltäni tätä suurta asiaa Elekkeekä käsittäkö nyt väärin, jokainen pari tavallaan ja mielipiteitä on monia miehilläkin tästä asiasta.

Mulla sukunimi näyttelee niin isoa roolia identiteetistäni että en ole valmis sitä vaihtamaan. En voi kyllä kuvitella olevani mikään muu kuin juuri tämä. (ehkäpä siinä syy, ajattelen että nimi=minä, en että nimi ja minä on ihan erikseen:) Ei kyllä ole mitään tarvettakaan vaihtaa sillä näin avopuolisona kun olemme jo lapsia saaneet niin ovat olleet alusta lähtien eri sukunimellä kuin minä, eli isänsä sukunimellä. Mikä taas on minusta luonnollisin ratkaisu että lapsille tulee isänsä sukunimi, ellei isä muuta sukunimeä avioon mentäessä. Eli lapseni tulevat aina olemaan eri sukunimellä kuin minä enkä näe siinä ongelmaa, minun (meidän) ne kuitenkin ovat. Myös minut laitettiin vauvana isäni nimelle, vanhempani eivät olleet naimisissa. Olen siis aina ollut eri sukunimellä kuin äitini tai sisarukseni. No problemo, pidän sitä vain mukavana erikoisuutena One of a kind Vielä kun todellakin olen suvussani nuorin nimeä kantava (nimi ei tule jatkumaan seuraaville sukupolville meidän suvun haarasta) niin en halua siitä luopua vaan roikun siinä kynsin hampain viimeiseen asti. Joten ei nimenvaihdoksia meillä, jatketaan samaan tyyliin kun on toiminut tähänkin asti. Pitää vielä kommentoida kun tuolla ylempänä joku oli "kuullut että jollakin tutuntutun saunakaverin kaiman koirankus**tajalla oli ollut ongelmia viranomaisten kanssa kun sukunimi äidillä ja lapsilla eri." - Ja leuhun läyhyn. Mulla ei ole ollut lapsena (eikä tiettävästi äidillänikään) eikä nyt itse äitinä mitään ongelmaa asian suhteen. Kaikki on aina pelannut.

^Hienoin OT ikinä Ja sitten aiheeseen. Mulla vielä harkinnassa kertiskamerat, riippuu ihan siitä että kuvaako siellä joku ihan kunnollisellakin kameralla. Mitään järjestelmällistä dokumentaariota en häistä kaipaa mutta toki juhlastakin olisi kiva olla kuvia tärkeistä jutuista ja joistakin yksityiskohdista. Todennäköisesti ne jäävät kuitenkin hankkimatta koska joku siellä kuitenkin kuvaa kunnon kameralla ja eipähän tarvii sitten surra epäonnistuneita kuvia => hukkaan heitettyä rahaa.

Meille ensimmäiseksi marssiksi Edward Elgarin Pomp & Circumstance ja poistumismarssiksi Mendelssohnia. Häävalssista/-tanssista ei vielä tietoa. Joku mainitsi tuolla aiemmin Sauli Lehtosen Häävalssin, alkoi kiinnostamaan että minkähänlainen olisi Sinatran Fly me to the moon on ihana

Mun suosikkeja hääpäivän tuoksuiksi ovat Ralph Laurenin Romance, Versacen Versace edp (ihanan kesäinen, raikas mutta samalla makea:) tai Diorin Miss Dior Chérie. Yhtä tuoksua olen miettinyt jo vuoden päivät, Marc Jacobsin Daisy, mutta ehkä vähän turhan läpitunkevan makea hääpäiväksi... Ehkä rauli lauri vie voiton näistä lopulta Nimim. Diorin Miss Dior Päättämättömyys

Noh eilinen hääpari tai ainakin morsian oli hyvä esimerkki siitä miten käy kun toteutetaan lähes kaikki toisten ehdoilla ja tehdään kompromissi niissä itselle tärkeissä asioissa kuten puvun väri, meikki, juhlan luonne.. Ei mullakaan olis ollut fiilikset ihan parhaammasta päästä kun "joutuu" järjestämään juhlat ns. muille mieliksi. Toisaalta mulle ei tota ongelmaa tule koska en aio tinkiä omista valinnoistani muiden vuoksi joten pohjimmiltaan ei kai voi syyttää kuin itseään tuossa tilanteessa. Morsian oli kyllä niin v**tuuntunut jo aamusta että huomasi ettei mikään enää fiilistä pelasta kun tietää etukäteen että päivän kuluessa tulee kokoajan vastaan jotain mitä ei halunnut omiin häihin. Se vaan kalskahti pahasti kun sanoi ettei päivä ollut niin "rakkaudentäyteinen" kuin kuvitteli. Ei kai se nyt rakkautta vähennä. No ehkä se yleisfiilis sitten heijastuu vaan kaikkeen että ei jaksa ja tulee sellanen haista paska-olo.

Pitkästä aikaa, pitääpä katsoa Milloinkohan tämä nykyinen tuotantokausi mahtaa loppua...? Ajattelin että se loppui jo ennen mm-jääkiekkoja mutta ei näköjään.

Saa nähdä ennen vihkimistä ja tämä ihan käytännön syistä koska kaksilapsisena perheenä on mutkattomampaa että vanhemmat nukkuu edeltävän(kin) yön saman katon alla ja yhdessä puuhaillaan aamuaskareet. Lisäksi miljöökuvaus on tarkoitus toteuttaa ennen klo. 15 alkavaa vihkimistä.

Itse kallistun vaihtoehtoon A. Suurimpana syynä se että B:hen liittyy niin paljon epävarmuutta kun ollaan "sään armoilla". Sää periaatteessa tuollaisissa häissä määrittää koko juhlan luonteen ja tunnelman. Lisäksi riskitekijä myös se että kaikki järjestetään itse ja kiireitä riittää varmaan muutenkin. Varsinkin jos suvussa on "hienostoporukkaa" niin kannatan vaihtoehtoa A, sillä on vähän irvokkaan näköistä jos täti Elisabeth joutuu istumaan kalliissa jakkupuvussaan vetisen nurmikon päällä huojuvassa muovisessa puutarhatuolissa satiinikorkokengät tiukasti nurmeen uponneena. Ok ehkä vähän kärjistettyä mutta kyllä mun mielestä "maalaishäät" määrittää hieman pukeutumistakin, niin morsiamen kuin vieraidenkin. Kyllä ravintolahäihinkin saa rennon tunnelman kun näyttää itse isäntäparina esimerkkiä ja käytöksellään viestii että tänne tultiin juhlimaan eikä istumaan jäykkänä omassa tuolissa. Häät on niin iso juhla että sen kerran kun sitä juhlitaan niin itse valitsen mahdollisimman juhlavat puitteet. Maalaismiljöössä järjestettäviä juhlia kun tulee juhlittua paljon useammin sukulaisten pyöreillä synttäreillä, rippi- yo- ja valmistujaisjuhlissa. Pitää vielä lisätä että missään nimessä en halua väheksyä vaihtoehto B:n kaltaisia hääjuhlia, ja itsekin vieraana viihtyisin varmasti mutta jos olisin järjestäjänä niin varmasti stressaisin liikaa säästä ja kaiken sujuvuudesta.

Ykköstoive toteutui täälläkin eli Tuomiokirkko 3.7.2010 klo 15. Olin aika yllättynyt että tuo toteutui, ihan mahtavaa! Säästyin draamalta kun en tuossa pariin päivään muistanut tarkistaa postia joten jäi nuo "systeemissä häiriö" viestit luettavaksi vasta nyt kun kaikki jo ok

Meilläkin toive vihkikirkosta jätetty. Juhlapaikka varattu jo joten yksi ainut päivä on mahdollinen. Sitten pitääkin joustaa vähän kirkon ja kellon ajan suhteen. Kiinnostaisi tietää montako vaihtoehtoa laitoitte toiveisiin? Itsellä taisi niitä kertyä 11 kun suositus oli se vähintään 10. Tuomiokirkkoa, vanhaa kirkkoa ja Johanneksen kirkkoa laitoin muutamia aikoja. Jänskättää mitä saadaan, kun ei edes olla ko. seurakunnan jäseniä

Mulla ei ole jakaa kokemusta Kulosaaren Casinosta vielä, mutta olisin kiinnostunut onko täällä naikkareissa paljon muitakin joilla häät ko. paikassa kesällä 2010? Kuumeisesti odottelen että milloin mahtaa ensi vuoden menu kolahtaa postilaatikkoon. Pääsee sitten vähän konkreettisemmin suunnittelemaan ruokapuolta ja tietäisi paremmin hinnat Meillä varattuna Sun Marine ja vieraita ollaan kutsumassa n. 50. Paikka on niin kaunis että ajattelin josko koristeiksi riittäisi peilien ja kynttilöiden lisäksi ruusun terälehdet ja kenties jotain koristenauhaa, helmi tms.. Toisaalta voisi kysyä paljonko kustantaisi jos Casinolta tulisi kukat pöytiin mutta arvatenkin varmaan PALJON. Ja kovin kummoisia kukkia ei oikein voi laittaa muuten joutuu luopumaan kynttilänjaloista jotka kuitenkin haluaisin pöytiin. Miten te muut siellä häitään viettävät olette suunnitelleet?

Ei valitettavasti pystytä kustantamaan vieraiden majoituksia mekään. Hieman kyllä mietityttää kun n. kolmasosa vieraista tulee satojen kilometrien päästä ja toinen kolmasosakin melkein 200 km päästä. No sukulaisilla on joitakin majoituspaikkoja tunnin ajomatkan päässä juhlapaikasta mutta en tiedä mahtuvatko kaikki lähempänä asuvien sukulaisten luokse, tuskinpa. Oma sukuni on pieni ja mahtuu majoittumaan lähisukulaisteni nurkkiin. Miehen puolelta lähinnä tämä pulma. Toivottavasti muutama fiksu varaa hotellihuoneen, niitä kun on sitten ihan 5 min ajomatkan päässä juhlapaikalta. Tietysti ymmärrän jos joku ei halua/voi panostaa hotellihuoneeseen eikä yöpaikkaa järjesty muualta niin sitten joutuu perumaan osallistumisen mutta ikävää se olisi.

EI HYVÄNEN AIKA! Kauheaa!! Mä en ikinä suostuisi katselemaan vieraiden ihmisten p**karallia meidän häissä Sori tolleen vähän kärjistettynä mutta silti! Olisi kiva kuulla miten tässä lopulta kävi... Edit: virheet...

Sama täällä. Mun mielestä jotenkin niinkin hienoon kuin hääpäivän pukeutumiseen naama vaatii myös edes ihan vähän ehostusta. Harva jättää hiuksiaankaan roikkumaan miten sattuu. Toki ymmärrän jos meikki ei vain yksinkertaisesti istu ihmisen persoonaan ja silloin ei varmaan morsiamen tuntevat vieraatkaan kiinnitä meikittömyyteen mitään huomiota. Silti kannatan edes ihon tasoitusta voitein/puuterein, ettei naama kiillä helteessä antaen epäpuhtaan vaikutelman. Itsekin nautin meikkaamisesta ja meikkaan joka pv jos vain olen jonnekin ovesta astumassa ja välillä ihan muuten vaan vaikka en olisi minnekään menossa. Meikittömyys ei kyllä ole este lähteä jonnekin, jos ei esim ole aikaa meikata ja tulee äkkilähtö, mutta yleensä jonnekin lähteminen vain antaa mukavan tekosyyn vähän meikata Ja itse kuulun siihen porukkaan (vai onko meitä edes mitään "porukkaa") joka meikkaa aina "kokonaan" eli laitan silmiin aina myös rajauksen ja luomivärin sekä huuliin kiillon. Näin myös hääpäivänäni.

Tervetuloa palstoille hääpäiväkaima Meillä on hääpäivän lisäksi muutakin yhteistä, nimittäin toi ihan sama pulma seremoniamestarin puuttumisesta. Meillä on melkein puolet pienempi vierasmäärä mutta tuntuu että olisi se hyvä sellaisellekin joukolle olla joku "ohjaamassa/juontamassa" Kaaso pystyy kyllä organisoimaan juhlan kulkua varmaan vähän (ohjaamaan vieraita tms) mutta ei varmaan oikein tykkäisi juontaa tai olla hauskuuttajana. Bestman taas on aika "ujo" tapaus ja tuskin haluaa edes ohjata juhlan kulkua. KÄÄK! Suvussa eikä kaveripiirissä ole oikein ketään tarpeeksi suulasta huumorismiestä/-naista (vaikka minäkin miespuolisen mieluummin tähän tehtävään haluaisin). Kuka meidän leikitkin selostaa hääväelle...? Seremoniamestari olisi se ykkösjuttu rentouttamaan tunnelmaa. Ilman sitä häistä tulee varmaan jäykät ja epämääräiset kulultaan...

^Hahhah hah hah haa! Toi oli hauska! Sormusten pujotus mainoskatkolla Turhat krumeluurit pois juu. Tai noh, olishan se tietty ollut ihanaa se sellainen perinteinen romanttisessa tunnelmassa ja tilassa esitetty yllätyskosinta mutta meilläkin meni asiat tälla tavalla "sopimalla". Ja kihlavuosia kun oli takana jo useampia niin kyllä se mies sitten sen vielä sanoi "Tule jo mun vaimoksi rakas" ja siitä alettiin häiden suunnittelu.

Pyysin siskoani kasvotusten hääkeskustelun lomassa ihan vaan että "Mä vähän ajattelin että jos oisit tullu mulle kaasoksi...?" Ei siis ihmeempiä juhlallisuuksia liittynyt tuohon. Sisko suostui edit: kirjoitusvirhe

Tunnen kaikki tulevat häävieraani. Kohtalaisen pienet n 50 henkilön häät ja yhdessä oltu jo sen verran kauan mieheni kanssa että on ehtinyt tutuiksi tulla sukujuhlissa vähintään. Se on vielä ihan ok ja yleistäkin että jompi kumpi hääparista ei ole tavannut häävierasta aiemmin mutta se on mielestäni jo vähän outoa jos vieras on molemmille ennestään lähes tuntematon. Eli näitä ns. anopin kavereita... Onhan se nyt pakko, olihan anoppikin kutsuttu taannoin sisarentyttärensä kummitädin häihin. En ymmärrä sitä ajattelutapaa että jos vanhemmat ovat olleet kutsuttuina joihinkin häihin niin vastavuoroisesti pitää kutsua ne jotka aikoinaan kutsui vanhemmat.. Mitä tekoa sillä on hääparin kanssa?

Tuli mieleeni vain että mahtaakohan olla sama paikka meillä Kun kattelin että Helsingistä olet..

^ Auts on kyllä suht hintavaa kun ruoat tuohon vielä päälle. Vaikka ei meilläkään varsinaisesti halvalla päästä. Kallein menu on á 48 euroa mutta tilavuokraa ei oteta kun ruokailijoita yli 50. Muutoin tilavuokra 650. Hintaan sisältyy kaikki paitsi alkoholijuomat. Eli ruoan lisäksi kahvit ja kakut, siivous, astiat, pöytäliinat, hlökunta, koristelu (ne mitä ravintolan puolesta tulee: pyöreät peilit pöytien päälle, kynttilänjalat, kynttilät, buffet pöydän somistus.) Lisähinnasta sitovat toiveiden mukaiset kukat tilaan, kätevää sinänsä. Paikkana tuo on oikea paratiisi, valoisa tila aivan meren äärellä. Tästä johtuen en pidä hintaa ollenkaan liian suolaisena. Pakko tietysti ottaa huomioon että nuo on vuoden 2009 hinnat ja muutoksia saattaa tulla ensi vuodelle mutta tuskin ihan hirveitä.

Juuei. Ei tosiaan meidän häihin yhteislaulua. Kerran olen ollut häissä joissa oli yhteislaulua. Niissä häissä ei taas tanssittu laisinkaan. Pitipä silti tätä ketjua lukiessani huudella äsken tuonne alakertaan ukkokullalle ja koittaa kepillä jäätä.. minä: "Mä haluun sitten meidän häihin myös yhteislaulua!" ...hiljaisuutta... minä: "Voitas ottaa muutama laulu sinne, kuulitko" mies: "Aha.." minä: "Pari virttä vois olla kanssa, ehdottomasti ainakin soi kunniaksi Luojan..." mies: "Joo, ja Jumalan kämmenellä!" (Mies tajuaa dialogin humoristisen luonteen..) Mikäs siinä jos suku on laulavaista sorttia, meille ei istu ei niin millään :/ Kirkossa veisataan kyllä tavalliseen tapaan mutta siihen se jääkin.

Helsingissä 3.7.2010 (jatketaan sydänteemaa...)