Nox

Meillä oli häissä pitopalveluna Mallas-Pidot viisi vuotta sitten, tuoreempi kokemus on viime vuodelta siskoni yo-juhlista. Ko. pitopalvelu on ollut meidän perheemme varsinainen hovipitopalvelu, joka on hoitanut häiden lisäksi yo- ja rippijuhlat. Meidän häissämme menu oli aasialaisvaikutteinen: alkupaloina oli ainakin lohipastramia, chili-katkarapusalaattia ja vihersalaattia pähkinöillä, saattoi olla jotain muutakin ja pääruokana oli lammascurry sekä voissa haudutettua kuhaa (jossa oli muistaakseni joku limettiä sisältävä lisuke). Kakut tein itse, mutta pitopalvelu toki hoiti kahvitarjoilut. Mallas-Pitojen ehdoton vahvuus ovat alkuruuat (tosin tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus, kun pitopalveluista puhutaan): chili-katkarapusalaatin olen kopioinut omiinkin juhliini ja lohipastrami on aivan parasta (vähän vaihtelua perinteiselle graavilohelle). Häissämme olleet pääruuat olivat ihan jees, mutta lammascurry olisi ollut parempaa, jos se olisi tehty kunnon patalihasta eikä paistista, jota pitopalvelu käytti; kala oli ihan hyvin valmistettu, mutta ei jäänyt erityisesti mieleen. Summa summarum, voin suositella Mallas-Pitoja. Mielestäni se on sellainen vähän raikkaampi ja nuorekkaampi pitopalvelu. Kannattaa kyllä panostaa niihin alkuruokiin, koska pääruuat ovat aina vähän heikompia kuin ne - ei niissä kyllä mitään valittamista ole ollut. Hintataso on mielestäni ollut kohtuullinen.

^ Ihan tarkkaa hintaa en muista, mutta jossain tonnin pinnassa liikutaan. (Mieheni katseli tuota vihkisormukseksi, mutta hinta ja sormuksen massiivisuus olivat lopulta liikaa.) e. Kaikille Lapponiaa myyvillä liikkeillä pitäisi olla hinnastot, eli liikkeessä vierailemalla saa selville tarkan hinnan.

^ Jos ei Lapponian mallistosta löydy mieleistä, niin sitten kannattaa harkita teettämistä. Tuon Virvan pariksi sopisi ihan hyvin myös sileä sormus, kunhan profiili on yhtä korkea kuin Virvassa.

^ Mutta eiväthän keltakultakorutkaan ole puhdasta kultaa, vaan seosmetallia, koska puhdas olisi liian pehmeää. Palladiumkorutkin tehdään seoksesta, jossa suurin osa on palladiumia, ei koskaan puhtaasta alkuaineesta. Että siinä mielessä niin keltakulta kuin valkokulta kuin palladium ovat toistensa kaltaisia.

Kannattaa muuten ottaa siivous, koska paikka on sen verran iso, että siinä olisi kyllä aikamoinen siivoaminen ja järjestäminen, jos sen joutuu itse tekemään seuraavana päivänä. Mun mielestä 150 on tosi halpa hinta tuon paikan siivoamisesta.

^^ Ei mun mielestä ole hassua. Sehän on ihan morsiusparin oma asia päättää, mitä "värikoodia" häissä noudatetaan. Mun mielestä olisi jopa tosi tyylikästä, jos morsiamella olisi pitkä valkoinen puku ja sitten kaaso(i)lla lyhyet valkoiset (samansävyiset) leningit.

Lähin majapaikka on Pappilanniemen leirikeskus (seurakunnan). Siellä on 2 hh:n huoneita suht edullisesti (en nyt enää muista hintoja, mutta olisko ollut 25 e/hlö), osa omilla vessoilla ja osa käytävävessoilla. Myös aamiaista saa. Kannattaa ottaa huomioon, että siellä voi olla ripareita tmv., jotka menevät tietysti kaikkien muiden edelle. Voipaalan kartanolla on jonkinlainen majoitustila, johon mahtuisi muistaakseni jotain kymmenen ja kahdenkymmenen hengen väliltä. Taso lienee melko vaatimaton (kerrossängyt). Sitten Valkeakoskelta (n. 10 km, ei siis paha matka taksillakaan)) löytyy ihan ok-tasoinen hotelli Waltikka sekä Apianlahti Camping, jossa on ihan hyviä mökkejä halvalla. Kelhin pohjapiirrosta ei valitettavasti ole olemassakaan, mutta kuvista saa varmaan ihan suht hyvän käsityksen siitä, minkälainen talo on sisältä. Varsinkin juhlasali ja pöytien järjestys (nehän voi laittaa, miten itse haluaa) tulee tosi hyvin esille noista kuvista. Mallaspidoilla kuuluu henkilökunta käsittääkseni aina hintaan. Meidän pitopöydällemme tuli hintaa muistaakseni n. 32 euroa/hlö, mikä sisälsi astiat ja henkilökunnan, muttei jälkiruokaa (kahvit se sisälsi). Ruoat eivät olleet raaka-aineiltaan halvimmasta päästä, joten mun mielestä hinta oli kohtuullinen. Henkilökuntaa oli tarpeeksi ja se hoiti hommansa huomaamattomasti. Missään vaiheessa ei päässyt myöskään ruoka loppumaan pöydästä tmv. Pitopalvelu ei myöskään nyrpistellyt nenää, kun sanoimme, että haluamme tarjolle tiettyä teetä, jonka tuomme mukanamme, ja että se pitää valmistaa tietyllä tavalla, koska meillä suhtaudutaan teehen erittäin vakavasti - kaverini kertoi, että eräs toinen pitopalvelu oli vastaavalle toiveelle pyöritellyt silmiään. e: Siis tuo Pappilanniemi on oikeasti ihan kävelymatkan päässä, n. 1,5 km Kelhistä.

Mun mielestä erittäin jees. Tosi persoonallinen ja hienosti toteutettu!

Meidät vihittiin Voipaalan kartanon puistossa ja avioliitto siunattiin kivikirkossa. Piha-alue ei ole kummoinen, kun siinä on vain hiekkapiha ja sitten tie ihan vieressä (ei onneksi vilkkaasti liikennöity). Kuisti on ihan suht iso ja siinä on muutama pitkä penkki, joten siinä kyllä voi viettää aikaa ihan hyvin. Meillä oli pitopalveluna Mallaspidot. Voin suositella heitäkin lämpimästi. He ovat olleet tosi monissa mun perheen juhlissa ja aina ollaan oltu tyytyväisiä. Ei ehkä halvimmasta päästä, mutta laatu on tosi hyvää ja heillä on omaperäisiä ideoita. Tekivät meille vähän erilaisen pitopöydän: perinteiset salaatit ja kalat aasialaisella twistillä, pääruoaksi lammascurrya ja haudutettua kuhaa. He tuovat luonnollisesti kaikki astiat ja muut pelit ja vehkeet. Kakutkin taitaa saada heidän kauttaan, mutta meidän häihin tein itse kakut, joten Mallaspitojen kakuista en tarkemmin tiedä. Ei kun hetkinen, olen syönyt kerran heidän kakkuaan, mutta se ei ollut mitään erikoista - ihan perus kermakakkua marjoilla, hyvää muttei mitään tajunnanräjäyttävää. Voin laittaa joitakin kuvia yksärillä, jos kiinnostaa. En viitsi tänne pistää, koska mulla ei ole valokuvaajan lupaa julkaista niitä (ja joissain voi näkyä ihmisiä).

Meillä oli häät siellä vuosi sitten toukokuussa. On tosiaan nätti paikka ja myös kirkko aivan vieressä. Sali oli tosi avara ja valoisa. Ainoa ruma juttu on salin peräpäässä oleva ihme metallihäkki, mutta peitimme sen valkoisella lakanakankaalla, jolloin siihen ei juurikaan kiinnittänyt huomiota. Ehdottomasti parhaita puolia Kelhissä ovat: - Iso yhtenäinen tila ja paikan tyyli/henki (tyylikästä maalaisromantiikkaa). - 4 päivän vuokra-aika, eli paikkaa pääsee koristelemaan ja juttuja valmistelemaan hyvissä ajoin. Myös siivouksen ehtii hoitaa kaikessa rauhassa juhlien jälkeen. - Siellä voi yöpyä (siis ainakin vuosi sitten tämä oli mahdollista, kannattaa varmistaa paikan omistajilta), joten me veimme sinne kasan patjoja "nuorisoa" varten ja näin bileet jatkuivat aamupuolelle yötä eikä tunnelma lässähtänyt. - Ei omaa pitopalvelua, joten pitopalvelun valinnassa on vapaat kädet. Toisaalta tämä sitten tarkoittaa sitä, että myös astiat yms. täytyy viedä sinne itse, koska siellä on ainoastaan jonkin verran kahvikuppeja. - Hyvät pöydät, joihin mahtuisi peräti 12 henkeä/pöytä. Meillä ei ole juuri muuta kuin hyvää sanottavaa Kelhistä. Ainoa, mikä on sitten viime vuoden muuttunut on se, että paikka pitää itse siivota (me saimme vielä siivouksen maksamalla ekstraa). Siivoamaan joutuminen on kyllä pieni miinus, mutta voihan sinne varmaan palkata jonkun ulkopuolisenkin siivoojan. Toinen pieni miinus on se, ettei paikassa ole valmiiksi mitään äänentoistolaitteita, joten kaikki elektroniikkahärpäkkeet täytyy itse hankkia ja kuskata sinne. Keittiötilat eivät ole suuren suuret, mutta pitopalvelulta ei kuulunut mitään harmitteluja tilojen pienuudesta, joten ilmeisesti olivat heidän tarpeisiinsa aivan riittävät. Jääkaappitilaa oli kiitettävästi ja lisäksi juomille oli (on?) erillinen "Jaffa"-kaappi. Jos on vielä kysyttävää, vastailen mielelläni.

Tein kakut itse, mutta totta kai mulla oli myös apujoukkoja. Lopputulos oli onnistunut, vaikka varsinaisen "pääkakun" ulkonäössä olikin hieman parantamisen varaa näin jälkikäteen arvioiden. Maku oli kuitenkin just eikä melkein ja pienemmät kakut sekä juustokakut olivat myös esteettisesti onnistuneita. Pitopalvelu arvioi, että kakut olisivat riittäneet n. 120 hengelle, mutta kyllä reilu 90 henkeä tuhosi ne melkein viimeistä myöten: jäljelle jäi pieni pala täytekakkua ja kaksi juustokakkua, joista toinen syötiin seuraavana päivänä ja toisen äiti pakasti. Tein tosiaan täytekakkujen pohjat ja sokerimassakoristeet pari viikkoa etukäteen ja pakastin pohjat. Kaksi päivää ennen häitä leivoimme kolme juustokakkua ja sitten päivää ennen häitä teimme kolme juustokakkua ja täytimme sekä koristelimme täytekakut. Juustokakut olivat kypsennettyjä, joten niiden säilyvyys oli hyvä ja täytekakkujen on hyvä antaa "muhia" yön yli. Kuvia voi katsella blogistani. Edit. Laskin, että kaikille kolmelle täytekakulle (1 iso kolmikerroksinen ja kaksi 15-hengen kakkua + kuusi juustokakkua, joissa mm. passionhedelmää ja aitoa vaniljaa) tuli hintaa koristeineen ja muine härpäkkeineen n. 200 euroa. Eli pelkät materiaalikustannukset ovat kyllä varsin mittavat, jos kakkuja tekee hyvistä raaka-aineista itse.

^^ (Vihki)sormus ei tietenkään ole pakollinen. Esim. äidilläni on vain yksi sormus (kihla). Jos vihkiseremoniaan haluaa sormuksen vaihdon, niin voihan siinä käyttää ihan sitä kihlasormustakin, jonka on ottanut sitä varten pois sormestaan. En tunne kirkollista vihkikaavaa kovin hyvin, mutta veikkaisin, että sormuksen siunaaminen on täysin valinnainen elementti, jonka voi halutessaan jättää pois.

Mulla on kapea keltakultainen lapinkihla kihlan ja vihkin lisäksi "kolmantena" sormuksena, jota käytän toisinaan kihlan kanssa vierekkäin. Kihla on ihan tavallinen 3mm leveä valkokultainen flakka ja tuo lapinkihla sopii tosi hyvin sen kanssa (kihla on sileä ja lapinkihlassa taas on kiva tekstuuri). Voisin laittaa kuvankin, kunhan saan aikaiseksi.

Mun mielestä ei kihlajaisia = ei toivota lahjoja eikä sen kummempaa muistamista. Itse olisin loukkaantunut vain siinä tapauksessa, etteivät sulhasen vanhemmat (muista sukulaisista nyt viis) edes onnittelisi millään tavalla. Mä olin itse asiassa aika yllättynyt, kun jotkut mun sukulaiset muistivat meitä lahjoilla, vaikkemme järjestäneet kihlajaisia ja odotimme ihan vain onnitteluja.

Minäkin luulen, että maistraatin henkilökunta ei mielellään ryhdy kuvaajiksi. Voisitko jemina_86 pyytää jotakuta sinun tai miehen tuttavaa, työkaveria tai muuta vastaavaa ei kovin läheistä ihmistä kuvaamaan vaikka pientä palkkiota vastaan (ei tarvitse olla rahaa, vaan esim. lounas ravintolassa tmv.)?

^ Tosi hieno! Mun kakkujen onnistumisesta voi lukea ruokablogistani. Olen liian laiska, että jaksaisin kirjoitella samoja juttuja moneen paikkaan. Sen voin sanoa, että kakun kerrosten välissä oli ihan vain rasvaa hylkivät kakunaluspahvit, joita myy esim. Ullan Unelma. Kakku painui vähän, mutta syytän siitä ainakin osittain hillitöntä hellettä (jouduin huhkimaan ainakin 25-asteisessa keittiössä). Muutenkin kakkujen kanssa oli aika kiire, kun häävalmistelujen aikataulut eivät ihan pitäneet (niin kuin aina käy). Mutta joo, olin ihan tyytyväinen, vaikka totta kai parantamisen varaa kakun ulkonäössä oli. Se oli silti ihan pirun hyvännäköinen kakku, vaikka itse sanonkin. Ja maku oli erinomainen.

Oz Jewel ainakin tekee moderneja ja mielenkiintoisia koruja. Lapponialla on paljon persoonallisia sormuksia. Täällä lista jälleenmyyjistä. En nähnyt tuossa listassa yhtä Aleksanterinkadulla sijaitsevaa liikettä, joka on samalla puolella kuin Stockmann muistaakseni seuraavassa korttelissa (en muista nimeä, mutta ikkunassa on Lapponian koruja esillä), ja heillä oli tosi hyvät valikoimat Lapponiaa. Nämä nyt tulivat ensimmäisenä mieleen.

Me otatettiin miljöökuvat Valkeakoskella Voipaalan kartanon pihapiirissä. Paikka oli minulle tuttu, ja tiesin, että siellä on paljon maalaisromanttisia aitanseinustoja ja viehättävä puutarha. Kuvat otettiin ennen vihkimistä ja aikaa oli varattu reilusti (muistaakseni n. 1 1/2 tuntia). Kuvaaja oli käynyt katsastamassa paikan vähän etukäteen ja valinnut oikein hyviä paikkoja: muutama harmaantunut aitanseinä ja romanttinen puistokäytävä. Olimme varautuneet vähäiseen sateeseen, mutta jos vettä olisi tullut kuin aisaa, niin en tiedä, missä sitten olisimme kuvanneet.

Nyt häiden jälkeen voin sanoa, että ei harmita yhtään, että maksettiin kuvaajasta noinkin paljon. Se oli häiden parhaita investointeja. Kuvia on n. 500, ja ne ovat aivan ihania (joukkoon mahtuu kyllä sekä uskomattoman hienoja otoksia että keskinkertaisempia kuvia). Olen katsellut kuvia jo monta kertaa, ja kuvat kyllä parhaiten palauttavat mieleen häiden mahtavan tunnelman. Ja kuvaajanahan oli Eveliina Mustonen.

En tiedä, vaihteleeko punttien koot kukkakaupoittain, mutta mulla meni ehkä puolitoista punttia. Asetelmia meillä oli 30, joista jokaisessa oli n. 6 karhunheinää, eli heiniä meni max. 180 (todennäköisesti vähemmän), toisin sanoen yhdessä puntissa oli n. 100 heinää varovaisesti arvioiden. Ei ne mullekaan kukkakaupassa osanneet sanoa heinien määrää yhdessä puntissa, joten otin varmuudeksi paljon, kun eivät ollet iso menoerä. Siis jos tarvitsette alle 40 heinää, niin 1 puntti riittää kyllä.

Ei siinä ole mitään ristiriitaista. Meillä oli aika pitkä lahjalista, koska myös (taloustavara)tarpeita oli nuorella opiskelijapariskunnalla paljon. Kutsussa myös luki, että "emme mene lahjojen takia naimisiin, vaan tärkeintä on läsnäolosi juhlissa", mikä ei ollut pelkkää sanahelinää, vaan ihan oikeasti tarkoitimme sitä. Jos joku vieraista olisi ollut taloudellisesti tiukilla, niin emme olisi halunneet, että häälahjasta tulee kynnyskysymys häihin osallistumiselle. Kuitenkin koska suurin osa ihmisistä ehdottomasti haluaa lahjoa hääparia tavaralla, niin lista oli olemassa. Mutta OT:ksi menee tämäkin.

Valkeakoskelainen Helkavuoren kukka teki mulle aivan upean kimpun tällä mallilla Hintaa tuli n. 70 euroa (en tiedä lopullista hintaa, koska kukkakaupan laskussa ei ollut erittelyä, mutta tämä oli arvio). Olin tosi tyytyväinen - mielestäni kimppu oli vielä paremman näköinen kuin mallinsa eikä hintakaan päätä huimannut, koska käsittääkseni sidontatyö oli vaativa, kun kaikki kukat oli rautalangoitettu. Orkideoita oli 12.

Laitetaan nyt vielä tännekin ketjuun kuva omasta asetelmasta. Säilyvyydestä: yleensä kukkien pitäisi kestää vähintään pari päivää, joten kyllä tekisin asetelmat edellisenä päivänä ja luottaisin siihen, että ovat vielä seuraavana päivänä hyviä. Pitempi säilyvyys tietty riippuu kukista tosi paljon. Kuvan asetelma tehtiin torstaina ja häät oli lauantaina. Neilikat ovatkin kestävimmästä päästä - pysyvät viikon tai pitempäänkin ihan säädyllisen näköisinä. Ne itse asiassa vain paranevat, kun ne saavat aueta kunnolla parin päivän ajan (vaikka olivatkin suht aukinaisia jo ostettaessa).

Meillä oli tällaiset itsetehdyt asetelmat (neilikkaa ja karhunheinää Ikean Mjöd-lasissa).

Me otettiin kuvat miljöössä ennen vihkimistä (vihkiminen oli samassa paikassa kuin kuvaus). Tämä oli erittäin hyvä idea, koska kuvattavana oleminen ja siihen keskittyminen pyyhki pois häästressin ja jännityksen! Aikaa oli varattu reilusti (n. 1 1/2 tuntia + vähän liikkumavaraa), joten ei myöskään tuntunut siltä, että olisi kiire ja "myöhästyisimme" vihkimisestä. Jos tällainen aikataulutus onnistuu, voin suositella.