Edeea

Meillä miehen kihlasormus maksoi 80e (hopeaa, 8mm leveä ja aika paksu/korkea sormus) ja minulle ostettiin väliaikainen hopeinen sormus (olikohan 30e)

Nyt on varsinainen kihlasormus sormessa ja tämä on valkokultaa, sormuksessa neljässä rivissä pieniä timantteja, yht. 0,25ct. Maksoi 199e (ovh 459, ollut alessa 359 ja nyt oli 199, eli aika suuri alennus).

Todennäköisesti ostetaan miehelle uusi valkokultainen (tmv) sormus, koska nykyinen kihlasormus on käynyt hieman pieneksi.

Me aiotaan lähettää myös ensi jouluna joulupostissa save the date -kortit, jotka toimivat samalla joulukortteina. Eli korttiin tulee perinteiset joulutervehdykset ja loppuun maininta, että "aiomme sanoa tahdon heinäkuun alussa 2011 ja hääjuhlia vietämme 9.7.11. Halutessanne voitte laittaa päivän kalenteriinne ylös, kutsut saapuvat keväällä." (ei nyt varmaan ihan noilla sanoilla, mutta tuo on se sanoma)

Itse pidän tätä ihan hyvänä asiana, että voidaan lähettää save the date -kortteja. Itselleni on käynyt parikin kertaa niin, että sukulainen/tuttava/kaveri on mennyt naimisiin ja hän on häistä puhunut kyllä, mutta ei koskaan ole suoraan sanonut, että "laitapas päivä ylös, saat kutsun myöhemmin" eikä antanut muutenkaan selvästi ymmärtää, että hääkutsu olisi tulossa. Sitten kun kutsu on saapunut postissa, niin häihin on ollut aikaa esim. 4-6 viikkoa ja töiden ym. sovittujen menojen vuoksi on ollut hankalaa järjestää vapaata. Eli jos olisi tiennyt aiemmin varmaksi, että minut aiotaan juhliin kutsua, niin olisi ollut aikaa järjestää työt, lomat ja menot niin, että pääsisi häihin. On siis harmittanut, jos kaverin juhlat jääneet sitten välistä.

Nytkin on parhaillaan tilanne, että kaverini on menossa naimisiin ensi vuonna ja hän ei ole mitenkään vihjaillut, että aikooko kutsua minut häihinsä vai ei. En sitten ole sen kummemmin varaillut päivää, koska mitään selvää tietoa kutsuaikeista ei ole tullut ja kutsujakaan he eivät ole vielä postittaneet (tai ainakaan en ole sellaista saanut vielä).

Meilläkin osa vieraista tulee ulkomailta (jos siis pääsee tulemaan/haluaa osallistua juhliin) ja minulle erittäin tärkeillä kummeillani on kaikilla sellaiset työt, joista vapaan järjestäminen on erittäin hankalaa kesäkaudella, joten koen sen melkein välttämättömäksi, että juhlapäivä ilmoitetaan n. puoli vuotta aikaisemmin, niin heillä on aikaa järjestellä asioita, mikäli haluavat juhliin osallistua. Varmaan ihan kaikille kutsuttaville vieraille ei save the date -korttia lähetetä, mutta tärkeimmille ja läheisimmille kavereille ja ystäville sekä sukulaisille sellainen lähtee. Vaikka häistä puhummekin suht avoimesti kavereiden kanssa, haluan silti välttää tuota, että kaverit ovat loppuun saakka epätietoisia siitä, aiotaanko heitä kutsua vai ei.

Meille todennäköisesti tulee niukka häälahjalista ja lisäksi vinkkaamme rahalahjoista.

Pidimme isot kihlajaiset ja silloin laitoimme kutsujen loppuun tekstin, jossa mainitsimme jokseenkin näin: "Ei lahjominen tärkeintä ole, vaan iloinen juhlamieli ja tapaaminen juhlien merkeissä. Jos silti haluatte jollakin muistaa, on kippoja ja kappoja kaapit pullollaan, uutta ruokailuryhmää varten säästellään." (ei nyt mennyt ulkomuistista sanasta sanaan oikein)

Eli tuosta kävi aika selväksi, ettemme halunneet mitään tiettyjä lahjoja, mutta jos halusi jotenkin muistaa, voi tuoda rahalahjan. Kuitenkin oli jotenkin kohteliasta ilmaista, että säästämme uutta ruokailuryhmää varten, eli lahjan antajat tiesivät, että rahalahja menee johonkin tiettyyn hankintaan/tarkoitukseen. Siinä moni vieras vitsailikin, että "tällä varmaan saatte jo yhden pöydänjalan", kun ojensi sulhaselle rahakuorta

Eli kukaan ei ainakaan pahastunut, tai emme ole siitä kuulleet, vaikka toivoimmekin mieluummin rahaa lahjaksi.

Muutama sukulainen halusi ostaa jotakin konkreettista ja kysyikin suoraa, mitä voisivat ostaa. Oli työn ja tuskan takana keksiä jotakin lahjaideoita, koska meillä todellakin on kaikkea, osaa jopa kaksin kappalein, koska kumpikin asuimme ennen yhteen muuttamista omillamme ja yhdessä asumista oli jo tovi takana. Ainoastaan juuri huonekaluja olemme uusineet, eli lahjalistalle niitä ei oikein voinut laittaa. Pyysimme sitten käyttötavaraa, esim. laadukkaampia kylpypyyhkeitä, kattila, paistinpannu.. Lahjaksi saimme kyllä rahalahjan sijaan muutaman muunkin tavaran, jota emme olisi tarvinneet (meillä jo oli) joten ne on sitten laitettu kiertoo esim. sisarelleni, koska muuten hyvä ja käyttökelpoinen lahja olisi jäänyt kaappiin. Nämä sellaisilta vierailta, jotka eivät kysyneet, mitä voisivat ostaa, vaan ostivat omatoimisesti.

Häiden kanssa siis tästä syystä pyrimme siihen, että mikäli meille haluaa lahjan antaa, mieluiten sijoittaa sen "häämatka- ja tulevaisuuden suunnitelmat" -tilillemme. Yritämme jotenkin kauniisti runoilla kutsuun/infolappuun tämän. Emme todellakaan tarvitse enää mitään, mutta toisaalta, ymmärrän niitäkin vieraita/sukulaisia, jotka haluavat ostaa jotakin konkreettista. Varmaan jokusen puuttuvan tarjoiluastian/kattilan/paistinpannun/aterinsetin tms. kehittelemme lahjalistalle, mutta vain sellaista, mitä todellakin tarvitsemme. Harmittaahan se jo lahjan antajankin puolesta, jos hän laittaa rahaa sellaiseen lahjaan, jolle meillä ei ole käyttöä.

Vaikka lahjominen ei todellakaan ole välttämätöntä ja emme vaadi sitä vierailtamme (emme pahastuisi, jos joku ei ostaisi lahjaa) niin silti tiedän, että juuri kukaan ei halua/kehtaa tulla häihin ilman lahjaa/muistamista.

Itse olisin hyvin otettu, jos minua pyydettäisiin nimenomaan tueksi ja turvaksi, juttelukaveriksi ja henkiseksi tueksi morsiamelle!

Itse pyysin ihan kaason nimikkeellä ystävääni ja siskoani, koska toisaalta tuo kaaso-nimike kertoo tehtävästä kuitenkin aika selkeästi.

Tein kaasokutsun ystävälleni ja siskolleni vastaava lähti tekstiviestillä. Näissä viesteissä toin esiin sen, miten tärkeitä he ovat minulle ja miten haluan jakaa yhden elämäni suurimmista tapahtumista juuri heidän kanssaan. Pyysin nimenomaan juttukaveriksi, hössötysseuraksi ja tueksi ja turvaksi näitä kahta ihmistä, en todellakaan työorjiksi tai assistenteiksi!

En oikeastaan odota kaasoiltani muuta kuin normaalia kiinnostusta häitäni (ja elämääni) kohtaan, juttuseuraa, jos sellaista kaipaan häiden tiimoilta ja myös makutuomaria. En halua määrätä mitään tiettyjä tehtäviä kaasoilleni, jos he eivät niitä itse pyydä. Tosin, ystäväni täpisee jo mahdollisista polttareista, vaikka en perinteisiä yllätyspolttareita haluakaan. Ja innoissaan he kumpikin ovat siitä, että minä pääsen naimisiin ja he saavat olla tukena ja turvana

Eli lyhykäisyydessään: minä päätin pyytää kaasot kaason nimikkeellä, mutta painotin tuota, että tarvitsen heitä nimenomaan tueksi ja turvaksi, ennen kaikkea ystäväksi rinnalleni, en orjaksi!

Ja niin, voihan morsiamella olla kaaso, vaikka sulhasella ei olisi bestmania. Ja ellet halua käyttää kaaso-nimikettä, voit pyytää juurikin tueksi ja turvaksi, ystäväksi rinnallesi elämäsi tärkeään tapahtumaan

Onhan se kaason rooli kuitenkin myös kunnia ja luottamuksen osoitus, ainakin itse kokisin näin, jos minua pyydettäisiin kaasoksi. Toki arvostaisin vielä enemmän sitä, että kaasoksi pyydettäessä painotettaisiin sitä, että asia ja tapahtuma halutaan jakaa kanssani, enkä olisi vain pelkkä työorja.

Meilläkin on tarkoitus tehdä kakut itse

Vihkipäiväksi teen pienemmän kakun, joka sitten tuhotaan sulhasen ja vihkimisen todistajien (kaasot/bestmanit) kanssa. Ei vielä päätetty, tulisiko tästä kakusta ihan kermakuorrutteinen kakku. Kuitenkin semmoinen pienempi kakku, ettei jää liikaa tähteitä kaappiin.

Hääjuhliin haluaisin ihan itse tehdä kakut, mutta voi olla, että joku sukulainen tai kaveri on sitten auttamassa. Koska hääjuhlat vietetään heinäkuisena kesäpäivänä ulkoilmassa, niin ei kermakuorrutteista kakkua. Seuraavaksi aion kokeilla tätä kakkua, miten onnistuu. Pohjat ovat peruspohjat kaakaojauheella, väliin mansikkahilloa, vaniljakermaa ja rahkaa (ehkä myös liivatetta) ja kuorrutteena sokerimassaa. Koristelua täytyykin sitten harjoitella monet monet kerrat, koska en ole mikään mestarileipuri kakkujen suhteen

Hiukan mietityttää, miten osaisin tehdä kerroskakun, josta haaveilen noihin hääjuhliin, mutta täytyy vain harjoitella ja kokeilla.

-

Vastaanpa tähän nyt vielä, minusta se on hääparin päätettävissä oleva asia, onko häät juuri se juhla, jossa tulee tutustua niihin kavereiden puolisoihin ja seurustelukumppaneihin, joita ei ennestään tunne.

En usko, että hääjuhlan aikana nyt niin kovasti ehtii tutustua, koska juhlissa on muitakin vieraita, joiden kanssa tulee seurustella ja hääjuhla punoutuu muutenkin monilla hääparin ympärille, on ohjelmaa, puheita ym.ym.

Meillä on omasta mielestämme toimiva kaverikäytäntö mieheni kanssa, eli kumpikin on tavannut suurimman osan puolisonsa kavereista ja myös näitä kavereiden puolisoita, varsinkin ystävien, joiden kanssa ollaan enempikin tekemisissä. Olemme kuitenkin siitä harvinainen (?) pari, ettei meillä juuri ole pariskuntakavereita, oikeastaan vain 2 suvun ulkopuolista pariskuntaa, joiden kanssa olemme kavereita (esim miehen ystävä ja hänen avovaimonsa, jonka kanssa itsekin olen tekemisissä).

Muuten meillä on selkeästi a.) morsiamen ystävät ja kaverit (joista osan sulhanen tuntee paremmin, osan huonommin ja osan vain ulkonäöltä/nimeltä)

b.) sulhasen ystävät ja kaverit (joista morsian tuntee paremmin muutaman, osan huonommin ja osan vain nimeltä)

c.) 2 pariskuntakaveria (sulhasen ystävät avopuolisoineen, joiden kanssa ollaan pariskuntana tekemisissä)

Ns. yhteisiä kavereita ei ole, koska olemme alun perin täysin eri kaveriporukoista. Sulhasella on nykyään niin vähän vapaa-aikaa, että jos sitä kavereilleen liikenee, haluaa ehdottomasti viettää ne harvat hetken keskenään kavereidensa kanssa, ei tutustuttaen minua heihin tai tutustuen heidän seurustelukumppaneisiinsa (eivätkä ne miehen kaveritkaan ole noita seurustelukumppaneitaan/avokkejaan ahkerasti sulhaselle esitelleet)

Minä taas olen todella tyytyväinen, että minulla on ihan omat kaverit, joiden kanssa vietän aikaa ilman miestäni.

Omat kaverini eivät ole olleet kovinkaan halukkaita esittelemään ja tutustuttamaan puolisoitaan minun miehelleni, eikä miehenikään ole ollut yli-innokas sitten tutustumaan näihin kavereideni puolisoihin, kun luonnollista tilannetta ei ole tullut eteen. Kaverini kutsuvat minut tupareihin, bileisiin ym. lähes poikkeuksetta ilman puolisoani ja niin kutsun minäkin vastaaviin kaverini ilman puolisoitaan.

Emme koskaan kiellä kavereiden kesken puolisoitamme tutustumasta toisiinsa, mutta mitään suurempia intressejäkään tähän ei ole. Kavereideni puolisoilla on jo omat kaverinsa, samoin siis minun puolikkaallani.

Jos meillä olisi enemmän noita kaveripariskuntia, niin tilanne olisi varmasti erilainen. Tai jos esimerkiksi minun kaverini tuntisivat toisensa = olisi tiivis kaveriporukka, voisi tällaista puolisoiden tutustuttamista tapahtua enempi. Mutta näin ei ole, joten näillä mennään

Eli en näe järkeä siinä, että kutsuisin rentoihin hääbileisiin kavereitteni puolisotkin (jotka olen kyllä itse tavannut, mutta joista suurin osa ei koskaan ole sulhasta tavannut) ja nämä sitten olisivat kaikki ns. ulkopuolisia joukosta, eivät tuntisi muita kuin puolisonsa.

Kuitenkin kutsutuista kavereista jokainen tuntisi lisäkseni vähintään yhden muun kutsutun, eli ihan yksin kenenkään ei tarvitsisi bileisiin saapua.

Jos joillakin on yhtenäinen iso kaveriporukka, jossa jokaisen puolisot tutustutetaan porukkaan mukaan, niin sehän on vain hyvä juttu! Ja silloin toki olisi varmaan ihmeellistä jättää ne puolisot kutsumatta, mutta omassa tilanteessani (joka tuskin niiiin harvinainen on) en näe siinä mitään pahaa, ettei puolituntemattomia puolisoita kutsuta mukaan, varsinkaan häihin.

Minusta kenenkään ei tarvitsisi tuntea huonoa omaatuntoa siitä, ettei ole varaa kutsua kaverin puolisoa häihin, jos tämän kaverin puolison kanssa ei tekemisissä ole. Avec-kutsu on ehkä vielä huonompi potea huonoa omaatuntoa... Jos joku kutsuttu ei ilman puoliskoa ole valmis tulemaan eikä keskustelun jälkeenkään asiaa ymmärrä, se on silloin jo kutsutun ongelma. Ei kenenkään ole pakko häihin osallistua, jos se vaikeaa ilman seuralaista. Eritystilanteet erikseen, esim. tarvitsee jostain syystä avustajan mukaan yms.

Hmmh,

minusta se riippuu paljon häiden (ja ylipäätään juhlan) luonteesta, kutsutaanko kaikki avio-, avo-, kihla-, seurusteluparit ja annetaan sinkuille avec-kutsu, jolloin he voivat käytännössä ilmoittaa avecikseen kenet tahansa. Jos häät järjestetään muutenkin "kaikkien mahdollisten yleisten normien mukaisesti" ja oikein hienosti ja arvokkaasti, silloin toki noudatetaan etikettiä myös tämän avec-käytännön kohdalla.

MUTTA,

kaikki eivät järjestä häitään tällä tapaa, eivätkä tee asioita sääntöjen mukaisesti vaan soveltaen omaan juhlaansa ja usein myös budjettiinsa sopivaksi. Ainahan kutsuttu saa kieltäytyä tulemasta, jos ei halua ilman puolisoaan tai aveciaan juhlaan saapua.

En ainakaan itse haluaisi olla tilanteessa, että täytyisi läheiselle sukulaistädille selittää, että "Ei, ette saaneet perheenne kanssa kutsua häihimme, vaikka täti-A ja täti-B saivatkin, koska halusin kutsua myös parhaat ystäväni häihimme ja etiketin mukaan heidät tuli kutsua poikaystävineen ja kaikki eivät juhlatilaan mahdu"

Eli järjenkäyttö on varmasti sallittua tässä kutsumisasiassakin?

Me teimme alustavan kutsulistan sen mukaan, keitä lähisukuumme tällä hetkellä kuuluu ja keitä ystävistämme haluamme ehdottamasti paikalle, eli kaikki ylimääräiset oli jo tällöin karsittu pois. Siltikin oli vähän liikaa porukkaa ja jos kaikille laitettaisiin parikutsu (eli ne avio-, avo-, kihla- ja seurustelukumppanit mukaan) menisi vierasmäärä niin paljon yli, että täytyisi varmaan jättää koko rennot kaveribileet pitämättä, koska kaikki eivät mahtuisi sateensuojaan, istumaan ym.ym.

Emmehän me kutsuneet esimerkiksi kihlajaisjuhliimmekaan (kotibileet) niitä kavereidemme puolisoita/seurustelukumppaneita, joita emme ennestään tunteneet/emme ole tekemisissä hlökohtaisesti. Eikä meille olisi mahtunutkaan! Emmekä muutenkaan kutsu tupareihin, synttäribileisiin, kotibileisiin näitä tuntemattomia puolisoita ym. niin en näe siinä järkeä, miksi kutsuisimme niitä häihimmekään, joissa juhlitaan meitä, meidän avioliittomme alkua. Enpä itsekään haluaisi olla tuntemattomien ihmisten häissä vieraana, olisi lievästi sanoen kiusaantunut olo. Ei häät ole minusta sitä varten, että niissä tutustutaan kavereiden poikaystäviin ym. eiköhän niihin olisi kuulunut tutustua jo ennemmin tai jossakin muussa yhteydessä...

Mutta, tämä olikin vain minun mielipiteeni Ymmärrän kyllä, että etiketin mukaan arvokkaisiin ja sääntöjen mukaan järjestettyihin juhliin olisi hyvä kutsua kaikki parikutsulla, mutta en sitä, että kaikkiin rennompiinkin, epämuodollisiinkin juhliin tilasta ja budjetista riippumatta kuuluisi kutsua myös puolisot ja avecit.

Minulla mieleen eri häistä on jäänyt seuraavia positiivisia ja negatiivisia juttuja. Yritänkin sitten paljolti näiden pohjalta miettiä omia tulevia häitä ja niiden koristelemista (ja toki kaikkea muutakin järjestelyä)

(plussat ja miinukset ovat sekaisin eri häistä)

+ morsiamen pukuun sointuva kimppu & samaa kukkaa sulhasen vieheessä (kukka, jota kimpussa ja vieheessä oli käytetty, oli erittäin kaunis ja harvinainenkin kuulemma, nimeä vain en enää muista eikä ole tullut koskaan vastaavaa vastaan)

+ kauniit liinat pöydissä (yksissä häissä oli käytetty vaniljanvalkoisia kangaspöytäliinoja, joissa oli himmeää kultaista ja vanhan vaaleanpunaista isoina kuvioina, ei hyppinyt silmille, mutta oli todella kaunis piristys perusvalkoisiin liinoihin verrattuna ja pöytäliinojen rinnalle ei tarvittu kuin värittömiä lasituikkuja ja vaaleanpunaisia ja valkoisia ruusuja)

+ kauniit ruokailuastiat

+ näyttävästi koristeltu hääparinpöytä (hääparin pöytään oli panostettu kunnolla, ja sinnehän päin vieraatkin katselevat)

+ vessassa oli hyvin hennosti hyvää tuoksua (ilmeisesti tuoksupussukka peilikaapin päällä tms.) mutta mieleen jäi, ettei vanhan seuratalon wc haissut pahalta, kuten yleensä haisee

+ tarpeeksi isolla kirjoitetut paikkakortit, joita ei tarvinnut tihrustaa läheltä, löysi paikan helpommin

+ lahjapöydässä oli kauniisti koristeltu ilmeisesti pahvilaatikko, johon hääpari tai kaaso/bestman laittoi kortit ja rahakuoret talteen

+ Vieraskirjassa oli joka toisella sivulla mustavalkoisina teetettyjä kuvia hääparista (osa kuvista oli otettu selvästi vieraskirjaa varten, mutta erittäin ihania kuvia)

+ selkästi järjestetty noutopöytä, jossa kaksin puolin tarjoiluastiat ja ruoan haku kävi nopeasti, noutopöytää ei oltu koristeltu liiaksi, vaan panostettu ruokien "nimilappuihin" (itse pidän tätä tärkeänä, koska olen allerginen monille "pikkujutuille" ja aina ruoasta ei näe päälle päin tai voi pelkän nimen perusteella päätellä sisältääkö ruoka tiettyä ainesosaa, eikä kehtaa joka ruuasta erikseen kysyä (tai keittiö/tarjoiluhlökuntaa ei ole lähettyvillä) joten arvostan TODELLA paljon sitä, jos ruoat on nimikoitu ja vielä laitettu maininta, mikäli ne sisältävät allergisoivia juttuja, kuten kala, pähkinä, mansikka, maito, kananmuna, sitrushedelmät, suklaa ja mitä nyt ajatteleekaan olevan yleisemmin allergisoivia)

- liian koristeltu morsian, eli puku on erikoinen ja koristeellinen jo itsessään, lisäksi näyttävät korut, hiuskorut ja huntu ym. jäi mieleen, että morsian "hukkui" kaiken krumeluurin alle

- epämukavat tuolit, joissa inhottava/hankala istua pitkään (tähän omissa häissä haluan miettiä ratkaisun)

- "vaaralliset" pöytäkoristelut, eli jos pöytä on kapea ja molemmin puolin istuu vieras, on laitettu isot pöytäkoristeet (kukkia ja korkeat kynttilät ym.) ja täytyy koko ajan varoa, ettei kynttilä kaadu tai muuten pöytäkoristelu on koko ajan tiellä

- lapsiperheiden pöydässä ei oltu huomioitu alle 5v.lapsia esim pienemmillä aterimilla tai omilla mukeilla, vaan vanhempien piti syöttää 3-4v:tä isoilla haarukoilla ja lusikoilla ja juottaa varovasti viinilasista, kun juomalaseja ei ollut saatavilla. Samoissa häissä pöytäkoristeena oli pitkiä kynttilöitä korkeissa kynttilänalusissa, joten lapsiperheet puhalsivat ensitöikseen kynttilät sammuksiin ettei käy hullusti, lapsen (tai miksei aikuisen) ei tarvitse kuin vähän nykäistä pöytäliinaa, niin kynttilä kumossa.

- huonosti tehty istuma- ja pöytäjärjestys. Yksissä häissä oli laitettu pöydät hujan hajan, osa pitkittäin, osa poikittain ja liikkuminen pois pöydästä oli todella hankalaa välillä. Osa istui selin hääpariin päin ja joutui pyörimään tuolillaan, että näki esim. puheen pitäjät, lauluesitykset jne. Istumajärjestys määrää paljon, ja myös se, miten helposti omalle paikalleen löytää, jos vieraita on paljon.

- kolkot ja tylsät häänpitopaikat on jääneet ykkösenä mieleen muutamista häistä, eli nuorisoseuratalot (joissa esim. mäntyinen puolipanelointi, vanhat pöydät ja kuluneet tuolit, ei juuri koristelua ja tunnelma kolkko), urheilusalit, koulujen juhlasalit jne. Osassa tarkemmin suunniteltu koristelu ja esim nätit pöytäkoristelut olisivat auttaneet asiaa paljon.

- Yleensäkin se, että koristeluja ei ole tehty tai ne ovat mitäänsanomattomat eli esim. yksissä häissä lahjapöydässä oli vain pari pehmonallea (??) ja lahjat, vieraskirjapöydässä taas yksi nalle ja ei mitään muuta.. pöytäkoristeina ei sentään nalleja, mutta ihmetytti joidenkin hieman oudot koristeluvalinnat. Myös pelkät punaisista kartongeista leikellyt sydämet ripoteltuna pöytiin ei toiminut kovin kivasti.

Tämä menee jo vähän OT:ksi, mutta yksi asia, mikä on muutamista häistä jäänyt mieleen erittäin negatiivisena on häissä ollut ohjelma:

- tanssibändi, joka aloitti klo 18 (ruokailu loppui juuri ennen tätä) ja valssia, tangoa, mitälieiskelmämusiikkitansseja klo 20 saakka, sitten nopeasti kakkukahvit ja taas jatkui edellämainittu tanssi yömyöhään. Ei mitään muuta musiikkia ja vain n. 10-20% vieraista tanssi! (suurin osa hääpari mukaanlukien oli n. 20-25vuotiaita, joista suurin osa ei varmasti edes osannut tanssia, hääpari kylläkin tanssi aika kiitettävästi) Oli erittäin tylsät häät, koska emme osaa ja emme varmasti koko iltaa jaksaisi samaa tyyliä tanssia, eli meni istuskeluksi ja odotteluksi, koska kehtaa lähteä pois. Silloin lähtikin varmaan 90% hääparin kavereista pois, vaikka jatkotkin olisi jossakin ollut. Iskelmämusiikki ja humppatanssit ei siis iskenyt tähän alle 30v. porukkaan, harmi hääparin kannalta.

- nolausleikit ja muut nolot ohjelmanumerot. Jäänyt kovin mieleen, miten suuri myötähäpeän tunne tullut morsiamia, sulhasia, heidän sukulaisiaan ja ohjelmanumeroiden pitäjiä kohtaan, kun ohjelmanumerot eivät ole onnistuneet (vieraita ei naurattanut tai lähipiirin vitsi ei ole kaikille avautunut ym.) Myös ne leikit, kun osaa vieraista on pakolla raahattu pöydästä osallistumaan typerään leikkiin esim. kaason/bestmanin toimesta ja vieras on naama punaisena leikkinyt leikin ja poistunut heti ulos jäähdyttelemään punaa poskiltaan... silloin ei kyllä vierailla eikä hääparilla ole ollut hauskaa.

Nostelempas tätä aihetta, kun löysin

Meillä myös mökkihäät tulossa, tosin vasta 7/2011. Appiukon mökin (jota remppaa enempikin huvilaksi) pihaan pystytämme 10 x 10m. teltan jonne tulee 10hlön pöydät. Myös tarjoilu on tarkoitus laittaa telttaan. Saamme työpaikaltani vuokralle teltan, pöydät ym. ja myös ylimääräisen kylmäkaapin lisäsäilytystilaksi.

Mökki on onneksi hyvin varusteltu, koska appiukko remppaa sitä pikku hiljaa kokovuotiseksi asunnokseen, joten se on häiden aikaan varmastikin täysin huvilakunnossa. Sisälle emme kuitenkaan samaan tilaan kaikkia vieraita saa mahtumaan, siksi teltta ulos, että kaikki voidaan kahvitella samassa tilassa. Mökillä on onneksi kunnollinen keittiö, jossa voi helposti lämmittää tarjottavia ym.

Myös kolme sisävessaa löytyy ja saunaosasto, joka ehkä illalla pääsee käyttöön ainakin poikien keskuudessa.

Iltapäivällä kahvittelemme noin 60 sukulaista ja illaksi kutsumme max. 50 kaveria epämuodollisiin bileisiin. Bileiden teema on vielä vähän hukassa, olisi kiva jokin punainen lanka löytää illan kaveribileille. Samoin koristelut ja varsinkin teltan osalta on vielä miettimättä.

Mökki on lähellä isohkoa järveä, mutta ei rantatontilla. Järvi kuitenkin näkyy pihaan. Piha on iso ja puutarha hoidettu, tosin puutarhan laajennus on appiukolla ensi kesänä tarkoitus toteuttaa, joten sää nähdä, millainen piha sitten meidän häiden aikaan on

Eikä olla vielä edes lupaa kysytty, saadaanko juhlat järjestää mökillä ja pihassa, mutta ihmettelen suuresti, mikäli appiukko kieltää!

Täälläkin kaksi opiskelijaa/osa-aikatyöntekijää säästää hitaasti häitä varten, joten sen vuoksi häiden budjettiakin on yritetty hillitä mahd. paljon.

Meillä säästetään ainakin näin:

- suunnittelu aloitettu mahd. aikaisin, että löydettäisiin edullisimman ratkaisut, voidaan hyödyntää alennusmyynnit, etsiä tavaraa käytettynä jne. Paras vinkki, jonka olen kaveripiiristäni jo rouviintuneilta saanut, että kun rauhassa ja ajan kanssa jaksaa (ja ehtii) hankintoja tehdä ja etsiä, niin säästöä syntyy. Kiireessä kun tulee hankittua sieltä mistä helpoiten saa ja tulee sen vuoksi monesti maksettua enemmän.

- En vuokraa/osta hääpukua, vaan äitini ja kummitätini ompelevat puvun minulle, ainoastaan kankaat ja muut tarvikkeet ostetaan. Äitini arvioi niihin kuluvan n. 300e. Aion myös myydä puvun käytön jälkeen eteenpäin tai jos ei mene kaupan, sitä muokataan niin, että voin käyttää sitä iltapukuna.

- Miehelle ei vuokrata pukua, vaan ostetaan alennuksista metsästämällä uusi puvuntakki (käyttöä häiden jälkeenkin) ja uusi paita myös, housut ja kengät kelpaa vanhatkin. Äitini ompelee sen liivin hääpukukankaasta sointuvaksi minun pukuuni.

- Emme tarjoa vieraille ruokaa. Tämä oli asia, jonka päätimme aika alkuvaiheessa, kun häitä aloimme suunnitella. Alun perin haave oli mennä kahdestaan naimisiin ilman juhlia, mutta juhlat kuitenkin pidetään. Tarjoamme vieraille runsaan kahvipöydän suolaisine ja makeine tarjoiltavineen ja lisäksi hääkakku. Tarjottavat tehdään itse ja sukulaisten avustuksella, eli ainoastaan leivontatarvikkeet maksavat.

- Karsimme vierasmäärän. Kutsumme vain ne, joiden kanssa olemme tekemisissä ja jotka ovat meille lähimpiä. Yhteensä kahvijuhliin kutsumme n. 60hlöä (joista 10 lasta) ja pidämme kavereille myöhemmin illalla kahvijuhlien jälkeen kotibileet-tyylisesti hääbileet.

- Käytämme mahd. paljon hyväksemme suhteita ;D eli esim. teltta ja pöydät&tuolit saamme lainalle ilmaiseksi työpaikaltani, astiaston saamme maa- ja kotitalousnaisilta ilmaiseksi lainalle, isoisäni alkoholikeräilyharrastuksen vuoksi uskon hänen lahjoittavan meille boolivärkkejä (lahjoittaa kaikkiin mahd. kissanristiäisiin puolituputtamalla boolivärkkejä, koska keräilee alkoholipulloja, mutta ei itse niitä juo )

- Emme palkkaa keittiöhenkilökuntaa, vaan äitini pari ystävää hoitavat talkootyönä kahvipöytää (äitini vuorostaan on passarina heidän perhejuhlissaan)

- Kengät, korut, alusvaatteet, askartelutarvikkeet, koristeet ym. pyrin etsimään alennuksista ja esim. Tiimarin alennuskuponkeja ym. hyödyntäen

- Teen kutsut itse askarrellen

- Emme vuokraa ulkopuoliselta tilaa hääjuhlalle (ellei ehdoton pakko, epätodennäköistä että olisi) ja pystytämme juhlateltan appiukon mökin/huvilan pihaan

- Pyrimme koristelemaan telttaa ja pihapiiriä luonnonkukilla ja valmiiksi olevilla kukkaistutuksilla ym.

- Saamme hääyön häälahjaksi

- En mene kampaamoon kampaukseen enkä meikkiin, vaan siskoni tekee meikin ja ystäväni kampauksen, parturissa käyn leikkauttamassa hiukset, mutta värjään itse kotona

- Karsimme kaikkea turhaa, mikä meille ei ole mielestämme tärkeää, esim. ei tule hääjuhlaan bändiä (iltajuhliin kork. miehen dj-kaveri ilmaiseksi), muuta maksullista ohjelmaa, en tarvitse esim. huntua ja muut ylimääräistä, enkä iltajuhlaan rennompaa mekkoa, emme hääautoa, emme ala keräämään koristetavaraa turhaa itselle vaan ostamme vain sellaista tavaraa koristeluun, jolle on muutakin käyttöä häiden jälkeen jne.

- Emme ota hääjuhlaan kuvaajaa, vaan vihkitilaisuuteen ja sen jälkeen miljöökuvaus/studiokuvaus.

- Annamme valmiiksi teetetyt kiitoskortit vieraille hääjuhlassamme (säästyy postikulut)

- Emme osta/vuokraa kaasoille ja bestmanille pukuja, vaan saavat käyttää omiaan olemassaolevia (kelpaa meille!)

- Yritän etsiä tavaraa käytettynä (esim. alushame/vannehame, koristeet, osaa tarjoiluastioista jos tarve)

- Teimme mahd. tarkan budjetin ja säästösuunnitelman, että rahaa myös kertyisi häätilille. Avasimme nettipankissa kokonaan oman tilin hääjutuille, josta on kuitenkin helppo siirtää tarvittaessa rahaa pankkikortin taakse. Suunnittelemme, missä vaiheessa teemme mitäkin hankintoja ja katselemme koko ajan alennuksia. Yritämme tehdä pienissäkin jutuissa säästöjä, koska pienistä säästöistä tulee pitemmän päälle suurempi summa säästöä.

Etelä-Pohjanmaan alueelta ja tuoleja tarvitsisimme n. 65kpl. Tosin en ole itse vielä ehtinyt paneutua tuohon klaffituolien metsästykseen, etten edes tiedä, miten niitä täältä päin saa vuokralle.

Meilläkin tuoliongelma, johon kaipaisin viisaammilta vinkkejä. Ja tämä on enemmän käytännön ongelma kuin esteettinen ongelma, ainakin vielä

Eli vietämme hääjuhlan teltassa ja saamme teltan + suorakaiteen muotoiset pöydät + korkeaselkäiset käsinojalliset tummanvihreät muoviset puutarhatuolit ilmaiseksi vuokralle. Tämä siis on erittäin suuri säästö budjetissamme, koska norm. tämä kaikki maksaisi n. 1300e.

Nuo tuolit vain ovat erittäin kuluneet ja kömpelöt, isot ja muovisia kun ovat, niin jos on vähänkään viileämpi ilma, takapuolet on kyllä jäässä!

Kokemusta on noilla samaisilla tuoleilla istumisesta ja viileällä kesäsäällä ne ovat todella kylmät tuolit. Myöskin aika epämukavat juhlavaatteissa istua.

Olisiko kellään ideoita, miten tuoleja voisi päällystää edullisesti mukaviksi, lämpöisiksi ja eipä se kaunistaminenkaan pahitteeksi ole?

Toisaalta, voi olla että yritämme jostakin saada valkoisia puisia klaffituoleja lainalle/vuokralle, koska nuo isot puutarhatuolit vievät kyllä niin paljon ylimääräistä tilaa teltasta. Jos joku tietää firman, joka vuokraa puisia klaffituoleja, saa vinkata.

Meillä myös puheenaiheena tämä avec-käytäntö. Me hoidamme tämän naimisiinmenon ja juhlimisen näin, että heinäkuisena torstaina sanomme toisillemme tahdon vain todistajien läsnäollessa (luultavimmin 2 kaasoa ja 1 tai 2 bestmania, mies ei vielä ole valinnut bestmaniaan). Eli esim. vanhemmat eivät ole vihkimistä todistamassa.

Varsinaiset hääjuhlat pidämme sitten tätä vihkipäivää seuraavana lauantaina. Tällä tietoa juhlapaikkamme on tulevan appiukkoni mökki/huvila ja sen piha-alue, jos sen käyttö heille on ok. Juhlat järjestetään teltassa pihalla. Telttaan mahtuu max. 80hlöä, mutta pöytien asettelun kannalta on sopiva vierasmäärä noin 60-70hlöä, että kulkutilaa jää tarpeeksi. Sen vuoksi kutsumme kakkukahveille (tarjolla runsas kahvipöytä (noutopöytä) jossa suolaista ja makeaa tarjolla) sukulaisia ja vain ne lähimmät sukulaiset kummankin puolelta. Näistä tulee jo se 60hlöä, joista 10 on lasta. Tässä päädymme siihen, että kutsu osoitetaan isovanhemmille, vanhemmille (meillä myös vanhempipuolet), sisaruksille puolisoineen, tädeille ja sedille puolisoineen ja lapsineen sekä kummeille puolisoineen. Serkuista osa on nuoria aikuisia/teinejä ja heistä kun kukaan ei tällä hetkellä ole kihloissa, asu vakituisesti kenenkään kanssa, olemme jo nyt budjettisyistä tehneet päätöksen, että serkut kutsutaan ilman aveceja, vaikka tässä vähän yli vuodessa (ennen kuin kutsut lähtee) tilanne muuttuisikin. Serkuille tämä on varmasti ok.

Sukulaiset kahvitetaan esim. klo 15-19 ja sitten illalla klo 20 saapuu kaverit. Kavereiden kanssa olemme päättäneet pitää tiukemminkin kiinni siitä, että kutsutaan vain ne pariskunnittain, joiden kanssa ollaan kummatkin tekemisissä ja tunnetaan. Eli suurin osa omista kavereistani kutsutaan ilman aveceja (vaikka osa naimisissakin) koska mieheni ei ole heidän puolisoitaan välttämättä koskaan edes nähnytkään tai ei ole tekemisissä. Samoin ei kutsuta miehen niitä kavereita avec-kutsulla, joiden tyttöystäviä minä en ole koskaan nähnyt (eikä välttämättä mieskään).

Tämä auttaa taas tuon väkimäärän rajaamisessa, koska yli 50 henkilöä emme missään nimessä voi iltabileisiin kutsua. Lisäksi iltabileistä olisi tarkoitus tehdä mahd. rennot ja "helpot" kun jäätäisiin päinsä kaverivieraidemme kanssa mökille, eli esim. tarjoiluapua ei enää olisi (kaasot vain auttamassa) ja mitä vähemmän väkeä, sitä paremmin bileetkin varmasti onnistuu.

Ajattelimme tiedottaa tästä käytännöstä kavereita jo sitten hyvissä ajoin ja kutsun mennessä laitamme siihenkin pienen maininnan, että miksi kutsu on yhdelle. Jos joku ei halua yksin tulla (jokainen kutsuttu varmasti tuntee jonkun muun kutsutun) niin ei tarvitse pakosti tulla. Ennemmin haluamme juhliimme niitä, jotka haluavat ilolla tulla juhlimaan eikä niitä naama väärin päin mököttäviä vieraita

Jos kaveribileiden osalta olisi kyse muodollisista ja hienoista ruokailubileistä, varmaan tulisimme karsimaan vieraslistaa, että jokainen voitaisiin kutsua avec-kutsulla, mutta koska kyse on rennoista ja epämuodollisista bileistä, en usko, että tämä on niin kauhea moka

.

Meillä ei asiaa salailla mitenkään, jonkun verran tietää ihmiset, omille kavereille olen kertonut ja varsinkin niille, jotka myös suunnittelevat häitä. Omista kavereistani kahdeksan tietää, osa tietää enemmän, osa vain summittaisen ajankohdan. Ensimmäisenä kerroin siskolleni ja ystävälleni, joita pyysin kaasoiksi.

Äitini, isäpuoleni ja tätini tietävät minun sukuni puolelta. Miehen veli ja avovaimo tietää myös, muuten mies ei ole vielä kertonut kenellekään, ainakaan tietääkseni.

Ei nyt kummemmin mainosteta asiaa, mutta ei se myöskään salaisuus ole. Jos joku kysyy suoraa, vastataan kyllä. Omille kavereilleni tulee kyllä asiasta puhuttua, varsinkin jos tulee oikein puheeksi.

Häät kesällä 2011.

Meillekin tulee kahvihääjuhlat. Vieraita kutsutaan noin 40-50, max. 60, jos oikein innostutaan, osa lapsia/teinejä. Vierasmäärä on vielä karkea arvio, koska juhlan viettopaikka on vielä hieman auki ja eihän sitä tiedä, keiden kanssa on vielä 1,5 vuoden kuluttua tekemisissä, eli keitä oikeasti tulee kutsuttua. Kutsupolitiikkana se, että vain ne sukulaiset ym. kutsutaan, joiden kanssa ollaan oikeasti tekemisissä.

Meillä vihkiminen torstaina ja juhlat lauantaina. Todennäköisesti juhlapaikkana teltta appiukon puutarhassa, jos vain sää sallii. Tarjolle tulisi kahvia/teetä, mehua/limsaa, 1-2 suolaista piirakkaa, coktailpiirakoita & munavoita, 1-2 salaattia, pikkulihapullia/pikkunakkeja, 1-2 keksilajia, porkkanaleivoksia/mokkapaloja tai vastaavaa, marjahyytelökakkua ja hääkakku (kermakakku). Tämä siis maksimitarjoilu. Jos vieraita kutsutaan 40, niin tarjoilua supistetaan, jos taas enempi, tarjoilua voidaan vähän laajentaa.

Juhlan kesto on noin 3-4h, vuorokaudenaika hieman auki. Saattaa olla, että päädytään siihen, että sukulaiset kahvitellaan päivällä/iltapäivällä ja alkuillasta painellaan muutamien kavereiden kanssa johonkin "jatkoille"

Tarjottavat pyritään tekemään itse ja sukulaisten avustuksella, raaka-aineita on mahdollisuus hankkia tukusta työpaikan kautta, eli niissäkin pystyy jonkun verran säästää. Tarjoiluavuksi luultavasti pystyn nakittamaan kavereita, kun kahvijuhla tarkoitettu ensisijaisesti sukulaisille.

Alkujuomaksi tulee joko kuohuviini ja alkoholiton vaihtoehto tai kokonaan alkoholiton vaihtoehto, itsetehty tervetuliaisjuoma tai vastaava, ei ehkä kuitenkaan pelkkä Pommac

On niin mielenkiintoinen keskustelu, että pakko ottaa osaa

Itse olen aina haaveillut tulevani äidiksi ja se on ollut pitkään elämäni tavoite. En ole haaveillut häistä enkä jossain vaiheessa edes uskonut pääseväni naimisiin. Mutta äidiksi olen tiennyt haluavani jo ainakin 12-vuotiaasta saakka. Sen vuoksi arvostan lapsen saamista paljon enemmän kuin naimisiin menoa. Toki nyt, kun olen tavannut ihmisen, jonka kanssa haluan naimisiin, myös avioliiton merkitys on korostunut ja kasvanut, mutta äitiyden edelle se ei mene.

Minulle ei ole merkitystä, saanko lapsen ennen kuin olen naimisissa vai jälkeen, koska se naimisissa oleminen ei ole tärkeintä. Tärkeintä on, että lapsi saa kasvaa perheessä, jossa vanhemmilla on vakaa ja hyvinvoiva suhde, toimiva arki ja rakastava asenne. Ja että lapsi on haluttu, siitä huolehditaan ja sitä rakastetaan. Siinä ei paljon merkitse omalla kohdallani, olemmeko miehen kanssa naimisissa. Naimisiin ehtii lapsen syntymän jälkeenkin.

Itse kun olen kokenut yhden keskenmenon ja kaksi varhaisajan keskenmenoa ja kolmen lääkärin mukaan en todennäköisesti tule raskaaksi ilman lapsettomuushoitoja, ärsyttää toden teolla ne ihmiset, jotka luulevat tulevansa raskaaksi juuri silloin kuin heidän aikatauluihinsa se parhaiten sopii! Elämä ei usein mene niin helposti... Tokihan se olisi varmasti kivaa kaikista, jos voisi määrätä itse, miten elämä menee ja miten asiat tapahtuvat, haluaisin minäkin, jos se olisi mahdollista.

Jos tulen raskaaksi ennen kuin menemme naimisiin, häitä ehkä siirretään, sitä en tiedä, aikaistetaanko vai myöhennetäänkö. Tärkeintä on, että lapsi syntyy terveenä ja hyvinvoivana ja että elämäntilanne on lapsen tulolle sopiva. Ei se, olemmeko naimisissa vai emme.

Meillä näillä näkymin poikkeaa näin:

Vihkiminen tapahtuu torstaina, vain parin todistajan (luultavasti kaaso/kaasot + bestman) läsnäollessa jossakin meille tärkeässä paikassa, mieluiten luonnossa. Vihkiminen on siviilivihkiminen, mutta jos todella muodostuu ongelmaksi saada vihkijä maistraatin ulkopuolelle, sitten harkitsemme vakavasti pappia, mutta tarkoituksena siviilivihkiminen.

Vihkipäivän vietämme sulhasen kanssa kahdestaan, pitkä hääyö ja rentoutumista, toisistamme nauttimista.

Lauantaina kahvittelut sukulaisten kanssa, pienimuotoinen juhla, ei hääleikkejä eikä pitkän kaavan mukaista ruokailua ja muuta hössötystä. Suunnitelmat vielä vaiheessa, mutta selvää on se, ettei mitään perinteisiä kirkkohäitä nuorisoseurajuhlilla tule meille

Itseäni kiinnostaa myös tämä, onkohan kellään kokemusta, miten Seinäjoen maistraatista lähdetään virka-aikana arkipäivänä viraston ulkopuolelle vihkimään? Tai ylipäätään, millaista palvelua Seinäjoen maistraatissa saa

Meillä mies ei oikein ymmärrä, miksi häistä ja kaikista siihen liittyvistä jutuista, kuten puvusta, sormuksesta ym. täytyy jo nyt vajaa kaksi vuotta ennen naimisiin menoa vaahdota ja puhua Tietenkin pitää, jos minulta kysytään

Yritän kyllä parhaani, etten kaikesta ole kysymässä sulhasen mielipidettä, mutta välillä se vähän kuin lipsahtaa. Tässä yksi päivä olin juuri selittämässä, miten haluan välttämättä sellaisen ja sellaisen puvun, että toivottavasti löydän sen jostakin ennen häitä ja mitä mieltä sulhanen on kuvailemastani puvusta. Tähän rakas ihana mieheni tokaisi:

"Kysy sitten vuoden päästä uudelleen, mä otan lomaa näistä hääjutuista nyt vuoden."

Oli vissiin kyllästynyt mun höpötyksiin..

Me kihlauduimme elokuun lopussa 2008. Ilta oli torstai, kun olin kokkaillut miehelleni juhlallisen illallisen, kynttilöineen kaikkineen. Olin pukeutunut kauniisti ja laittanut itseni nätiksi ym. Mies kyllä tiesi kokkailusta, mutta ei tiennyt, mitä tuleman piti. Jälkiruuan aikana laitoin romanttista musiikkia ja otin esiin sormuksen (jonka olin miehelle ostanut helmikuussa 08) ja pyysin miehekseni. Kihlautumisesta ja avioliitosta oli ollut puhetta jo vuosi aiemmin, mutta ajatusta oli vain lykätty ja lykätty. Lopulta keräsin rohkeuteni ja kosaisin itse Seurustelua oli takana tuolloin 2v. 8kk. ja avoliittoa vajaa 2v.

Seuraavana päivänä lähdettiin ostamaan minulle sormusta ja silloin tuli tekstiviestillä ilmoitettua siskolle ja mies ilmoitti parhaalle ystävälleen ja veljelleen. Lauantaina olikin sanomalehdessä ilmoitus ja asia tuli kaikille sukulaisille yllätyksenä.

Syyskuun lopussa pidettiin kaveribileet kaksiossamme (vieraita oli n. 40, tarjolla suolaista, makeaa ja kermakakku, boolia ym. tähän meni n. 100e, kun joku kyseli kustannuksia) ja sukulaisille pidettiin vanhempieni kotona juhlat, joissa noin 130-150hlöä ja kakkukahvitarjoilu, kustannukset varmaan n. 200e (vanhemmat maksoi suurimman osan)

Häistä tuleekin tod. näk. pienet, joten kihlausta juhlittiin suuremmalla porukalla. Sukulaisjuhliin kutsuttiin lehdellä.

Meillä kihlausajaksi tulee 2v. 10kk. vähän yli vko päälle.

Aloitimme seurustelun 1/2006, yhteen muutettiin 10/2006, kihloihin 8/2008 ja naimisiin mennään 7/2011. Hääpäivä päätettiin 10kk. kihlauksen jälkeen, kihlautuessa sovittiin, että naimisiin mennään alle 5 vuoden kuluttua.

Meillä syynä "pitkälle" kihlausajalle on lähinnä raha (kaksi opiskelijaa säästää hitaasti) ja myös se, että haluamme suunnitella kaikessa rauhassa. Kaipaan paljon aikaa punnita eri vaihtoehtoja, muiden kyllästymiseen saakka!

Itse kaipaan kaasoa/kaasoja jo näin aikaisessa vaiheessa, kun häihin on vielä aikaa (7/2011).

Pyysin pikkusiskoani, joka on ainut sisarukseni ja erittäin tärkeä ihminen. Siskon kanssa olen muutenkin kaikista eniten oma itseni ja voin aidosti sanoa, jos jokin asia on huonosti tai jos en pidä jostakin yksityiskohdasta ym. Ja tiedän myös, että siskoni on suora ja rehellinen makutuomari

Toiseksi kaasoksi ajattelin pyytää ystävääni, jonka kanssa olen myös läheinen. Hän tosin saa vuoden vaihteessa vauvan, mutta onhan noihin meidän häihin vielä rutkasti aikaa, ja kun ei ole tarkoitus pitää perinteisiä eikä isoja häitä, ei sitä järkkäilyapua niin paljoa tarvitse. Enempi kaipaan juttukaveria ja makutuomaria esim puvun ym. ideoiden suhteen Toivottavasti tämä ystäväni suostuu, aion tänään pyytää

.