Littis

Meillä mies kosi lumisessa puistossa. Olimme lähteneet iltakävelylle läheiseen puistoon ruokkimaan ylijääneillä croisanteilla sorsia (tiedän, kuulostaa niin mummolta ). Jäimme ihastelemaan niin kaunista ja taianomaista maisemaa koskemattomine hankineen. Yhtäkkiä mies polvistui eteeni, sanoi jotain kaunista (olin niin häkeltynyt tilanteesta, että multa meni tämä osio täysin ohi   ), ja kosi. Sitä hetkeä ei voi sanoin kuvailla.   Paikalla on meille erityinen merkitys siinä mielessä, että olemme olleet ensi treffeillämme siellä, ja myös myöhemmin piknikillä useasti.

Sinäänsä ei ollut yllätys, koska olimme puhuneet asiasta jo miehen kanssa aiemmin. Mutta olisin uskonut kosinnan tapahtuvan vasta ensi vuonna eli siinä mielessä kyllä.

Ihanaa, ryhmä kasvaa! Muuten, kohta voidaan jo sanoa, että ensi vuonna mennään naimisiin!

Missä päin Pionin Nuppu teidän on tarkoitus juhlia häitänne? Entä muut morsiamet? Omat juhlamme ovat pääkaupunkiseudulla, joko Espoossa tai Helsingissä riippuen siitä minkä juhlatilaehdokkaan valitsemme. Voi päättämisen vaikeutta jo tässä vaiheessa! Ei tule olemaan helppoa tälle morsiamelle ratkaisujen tekeminen näköjään... onneksi miehestä saa apua siihen.

Meillä kutsulistalla tällä hetkellä noin 35-40 vierasta, joista kaikki ovat aikuisia (suurin osa kavereita). Melko pienet ja intiimit juhlat siis tulossa.

Me ollaan Tinder-pari. Elämäni ekat Tinder-treffit, osui ja upposi. 

Häiden aikana olemme molemmat 32. 

^ Ymmärrän kyllä tuon valkoisen symbolin, mutta en ehkä ajatellut aivan noin monimuotoisesti kuin sinä tuota valkoista. Hyvä pointti siis. Mutta joka tapauksessa itse en tästä pukeutumisväristä loukkaantuisi. Ja ei todellakaan ollut tarkoitus pahoittaa kenenkään mieltä palkokasvien nenäänvetämisellä. Noblette oli vain käyttänyt tätä ilmaisua niin jäi mieleeni.

Emme ole vielä kertoneet vanhemmillemme hääaikeistamme, mutta voin jo nyt sanoa, että anopilla ei tule olemaan sanavaltaa mihinkään häihin liittyvään asiaan.   Niin ihania kun tulevat appivanhempani ovatkin. Tosin sama koskee myös omia vanhempiani. Järjestämme juurikin sellaiset häät kuin itse haluamme. En kyllä usko, että tästä asiasta tulee edes mitään ongelmaa. Hyvä niin!

Mielenkiintoinen aihe. Rehellisesti sanottuna yllätyin siitä, miten monet morsiamet vetävät palkokasvit nenään saattaisivat pahoittaa mielensä vieraan valkoisesta pukeutumisesta omissa häissään. Itse en ole koskaan mennyt häihin valkoisessa mekossa kohteliaisuussyistä (en käytä valkoisia vaatteita noin yleensäkään), mutta en katsoisi lainkaan pahalla jos joku vieraista haluaa omiin häihini tulla valkoiseen juhla-asuun pukeutuneena. Pääasia, että niillä on joku kolttu päällä. Eiköhän kaikki vieraat kuitenkin tiedä kuka se päivän morsian kuitenkin on.

Parkkeeraanpa itseni tähän ketjuun. Hääpäiväksi olemme sopineet 21.5.2016 Ihanaa, 1,5 vuotta häähömpötyksiä! 

Pssst, tuonne hääpäiväkirjojen puolelle on aukaistu nyt oma osio myös 2016 avioituville. Eli sinne vaan omia päiväkirjoja raapustelemaan! Täällä jo valmiina yksi innokas seurailija.   Itsekin ajattelin sellaisen perustaa, kunhan suunnitelmat ihan pikkasen vielä tarkentuu.

^ "Lapset ovat tervetulleita mukaan hääjuhlaan klo xxx saakka, jonka jälkeen jatkamme juhlimista aikuisten kesken (aina pikkutunneille asti)." Jotain tuon tyyppistä mulla tuli näin äkkiseltään mieleen.

Olen ollut muutamissa juhlissa ja yksissä keväthäissä Seutulan VPK-talolla ja tunnen paikan vuokraajat muutenkin. Minusta ihan viehättävä (luonnollisesti hieman kulunut) paikka ja toimi hyvin häissä. Tilasta löytyy suuri keittiö pitopalvelulle ja muistaakseni 2 wctä niin miehille kuin naisille. Talo kuitenkin sijaitsee jyrkän mäen päällä joka saattaa olla etenkin vanhemmille ihmisille haastava kävellä ylös. Oli myös mulle liukkaalla kelillä Mutta jos ei jäätä ole niin tuskin on ongelma.

Itse kyllä suosittelisin tunnelman puolesta enemmän Vantaan maatalousmuseota, täyttää kaikki nuo kriteerisi ja on huomattasti uudempi (2000-luvulla rakennettu) juhlatila, joten paikat ovat paremmassa kunnossa. Kannattaa tutustua!

Itekin voin suositella Petriä. Tosin hääkuvista mulla ei ole kokemuksia, mutta muita kuvia olen nähnyt lukuisia. Ovat loistavia! Ja ihmisenäkin Petri on todella mukava ja reilu, suosittelen! Mast on tuore ja nouseva valkouvaajatähti.

^Taas kaipaisin tässä sitä Like-nappulaa.. Ihana kuulla lisää upeita kokemuksia Jannesta. Uskon myös, että hän tulee olemaan yksi häidemme parhaista sijoituksista. Tule vilauttamaan muutamaa otosta kun saatte kuvat, jookos?

^Samaa meinasin tulla ehdottamaan itsekin. Se ikkunoiden avaaminen ei siis suinkaan helpota tilannetta, päinvastoin. Onneksi me juhlimme heinäkuisia häitä kellarityyppisessä juhlatilassa, joten tätä kuumuusongelmaa ei juhlatilassa pitäisi tulla. Kirkko-osuus ja valokuvaus onkin sitten asia erikseen...

^ Häiden alla varmasti monella meistä pyörii epämääräisiä ajatuksia päässä. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että jos tosissaan epäilee ettei naimisiinmeno ainakaan tässä vaiheessa tunnu oikealta, niin silloin kannattaa vakavasti harkita häiden perumista tai siirtämistä. Siitäkin huolimatta, että häihin on enää viikko aikaa. Ei sillä häiden ajankohdalla ole merkitystä. Mielestäni parempi nyt sanoa itsensä irti koko hommasta kuin viikko jäiden jälkeen. Sinun elämästäsihän tässä on kysymys: Mieti tarkkaan mitä sillä haluat tehdä, ja mitä et! Tsemppiä sulle!

Mulla on tämä päikyssäsi lupaamani kommentointi kestänyt, mutta mun hääpukuni on Daylice, jonka nimi muuttui tosin uuden malliston myötä Esperaksi. Ja ainoa muutoshan oli tosiaan nimi

Tää on niin kaunis!!! Kelpais mullekin.

Itse sain himoitsemani puvun, Maggie Sotteron Carmenin, puoleen hintaan käytettynä eli maksoin siitä 490e. En voisi olla tyytyväisempi hankintaan. Puku on aivan kuin uusi ja saan vielä tarvittavat muokkauksetkin samaan hintaan. Budjetoin pukuun alunperin noin 1000e, joten jäin kivasti plussan puolelle.

^Samaa minäkin ihmettelen. Käsittämätöntä.

En malta oottaa että pääsen sotteroita kokeilemaan kun kaikki kehuu tota tukevuutta ja istuvuutta! Sotteroiden alle ei siis taida kannattaa laittaa mitään korsettihässäköitä vai?

Vähän menee OT, mutta itse Sotteron ostaneena yhdyn kyllä täysin tähän istuvuuteen ja tukevuuteen. Korsettia et todellakaan tarvitse alle, hyvä jos rintsikoitakaan.

^Mä en ainakaan luottais. Monet kiinafirmat pystyvät lupaamaan noin 85% samaa ulkonäköä kuin kuvan puvussa on, käyttävät monissa puvuissa halvempia materiaaleja. (Josta siis myös edullisempi hinta usein johtuu.) Ja istuvuus on vielä täysin eri juttu: Maggie Sotteron puvut ovat todella tukevia ja hyviä päällä, joten tuskin samaa istuvuutta on tulossa kiinafimojen kautta, vaikka ulkonäkö miellyttäisikin. Eli jos haluat aidon näköisen ja tuntuisen Sotteron, suosittelen lampsimaan liikkeeseen (tai esim. naikkareiden kirppikselle) ja ostamaan aidon. Mutta jos omaan kroppaan istuu puku kuin puku ja ei ole niin tarkka puvun ulkonäön suhteen (verrattuna aitoon) niin mikäs siinä.

^Varmaankin koivua tarkoitettu....

Olen nyt lukenut tämän koko keskustelun, ja miksi minusta tuntuu, että kovin harva on ymmärtänyt pointin?

Aloittajan pointti ei tainnut olla se, onko 50 euroa iso raha. Se ei ollut myöskään se, onko lahjat häissä tärkeintä. Pointti oli se jostain lahjasta huokuva halveksunta, "meillä on ollut tapana lahjottaa maata - ole hyvä, siinä teille lapsille viikkoraha 50e". Tästähän suurinosa perintöriidoistakin on kiinni - siitä tunteesta, että joku sisaruksista on rakkaampi kuin muut (tai vaihtoehtoisesti musta lammas ja vähemmän rakas). Materialismia tähän on sinänsä turha laskea mukaan. On mielestäni ihan loogista ajatella, että lahjalla viestitään jotain, jos se poikkeaa suuresti kunkin perheen normista. Sellainen taas loukkaa, koska tuntuu, ettei ollakaan niin tärkeitä.

Rautalangasta:

Muistan aina pahan mieleni, kun isovanhempani (jotka muutenkin suosivat nuorempaa veljeäni ja kritisoivat minua) ostivat tyyliin 14v. syntymäpäivälahjaksi minulle lakanat, veljelleni suuren ja kalliin radio-ohjattavan auton "lohdutuslahjaksi". Kyse ei ollut autoista eikä lakanoista, vaan kunnioituksesta. Tuo lahjajuttu toi kaiken niin konkreettiseksi ja olisin halunnut tuntea olevani rakas.

Aamen. Kiitos, että toit todellisen pointin takaisin ketjuun.

^Kamala vääntö yhdestä kirkon nimestä. Mutta hyvä että asia selvisi. Itsekään en tiennyt, että kirkko on vaihtanut virallista nimeään kesken kaiken. Mutta mun mielestä käytätte sitten kumpaa tahansa nimitystä, niin kyllä vieraiden pitäisi kirkon osoitteen (joka siis yleensä laitetaan kutsuun mukaan) perusteella osata tulla oikeaan kirkkoon. Ihan samanlailla kuin juhlapaikallekin. Eli tuo teiän ratkaisu kuulostaa hyvälle.

^Mulla sama mielikuva kun Skybridellä mitä nyt muistan Selenan sanoista kun tätä harkitsimme juhlapaikaksi.