Ruska*

Rouva
  • Viestit

    181
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Käyttäjän Ruska* kaikki viestit

  1. Me kyllä käytännössä mennään naimisiin salaa, koska kukaan vieraista ei tiedä päivää, jolloin meidät oikeasti vihitään. Kaikki tietävät kyllä, että naimisiin ollaan menossa ja kirkkoon on käynyt kutsu, mutta siunauksen muodossa. Saa nähdä, kuinka moni kuvittelee tulevansa kirkkoon vihkimiseen. Meidät vihitään oikeasti vain päivää aiemmin kun juhlat on. Mä olisin ottanut mieluusti kokonaan pelkän maistraatin ja järkännyt bileet myöhemmin pelkille kavereille, mutta mies halusi kirkon ja sukujuhlat, joten näillä mennään, kompromissista toiseen.
  2. Vastailinkin jo aiemmin että mieheni polttareihin tuskin sellaista tulee, mutta nyt sain tietooni että tuleekin . Veljeni ilmoitti asian minulle samoin, kuin olisi esimerkiksi puhunut päivän säästä - niin luonnollista se taitaa meidän piireissä olla. Tai no, varmaan on monien muidenkin piireissä. En edes tiedä miksi mulle on haluttu kaikki niiden temput kertoa, eihän se asia yleensä kai morsiamelle kuulu mitä polttareissa tehdään (tai no kuuluu ja kuuluu, mut ei kai ennen polttareita ole tapana kertoa). Jännityksellä odotan hääjuhlien diaesitystä, jonka veljeni on luvannut polttareista esittää. Paljastuupa ne loputkin luurangot kaapista, valitettavasti kaikille Siinä on mummuilla ihmettelemistä. Mut tää on kyllä niin kakspiippunen juttu, toisaalta kyllä ymmärrän morsiamia jotka eivät suvaitse stripparia, toisaalta en. Eihän siinä kuitenkaan ole kysymys lainkaan pettämisestä, tai luottamuspulasta, tai edes periaatteesta, eikä mistään muustakaan. Sulhanen ei itse varmastikaan ole stripparia itse ollut polttareihinsa tilaamassa, jotenka on täysin kavereiden varassa jos bileisiin eksyy riisuva daami. Suotta siitä ukkokullalle hermostuu.
  3. Mekin vietämme virallisen hääyön hotellissa - maistraattivihkiminen on klo 13.00 ja sen jälkeen syömään todistajien kera, sitten hotelliin, saunalliseen sviittiin. Aamiainen huoneeseen ja siitä valmistautumaan päivän siunaukseen ja juhlaan. Jos meidät vihittäisiin kirkossa ja perään juhlat, niin tultaisiin kotiin (niin kuin nyt juhlien jälkeen tullaankin), koska en näe mitään syytä maksaa paria sataa hotellissa NUKKUMISESTA. Aamulla järisyttävä krapula todennäköisesti, eikä mitään aamupalaa saa kurkusta alas kuitenkaan.
  4. Meidän kinuskikakkuun tulee sisälle mangoa ja valkosuklaa-kermaa ja ripaus kookosta. Se on ihan meikäläisen tuunaama resepti, ja mieheni suurinta herkkua. Mangosose on ihan sitä itseään, ilman lisättyä sokeria. Ohjeen luovutan ihmiselle, joka on minut aikanaan opettanut kakkuja veivaamaan, ja hän saa kunnian. Kakku on kyllä aika makea, ehkä jopa liian makea minun makuuni (jo siis pelkkä kinuski), mutta tuo minun ukkoni ei voi vastustaa... Ps. kostutan kakut aina laktoosittomalla maitojuomalla. Limut ja mehut liian makeita, varsinkin kinuskikakkuun, ja hilloja en käytä IKINÄ. Mousset ja tuoreet marjat ovat must juttu - tasapainotellaan kirpeän ja makean välillä. Mies haluaisi kyllä että teen kakut itse, koska pelkää ettei entinen (ja tuleva) esimieheni onnistu, mutta ei hän kyllä epäonnistu. Sitä paitsi ajattelin tehdä hääaamunani ihan jotain muuta ku vatkata kermaa...
  5. Mä valitsin mun kuudesta kaasovaihtoehdosta sen puheliaimman ja esiintymiskykyisimmän tapauksen. Se oli mulle aika tärkeä valintakriteeri, vaikkei sellainen hääleikkijuonto yms. kuulukaan kaasolle ilmeisesti virallisesti. Hän on itse ilmoittanut pitävänsä puheen ja juontavansa JOTAIN, muttei yksinään kaikkea, haluaa aisaparin. Bestmanista ei taas siihen hommaan ole, emme edes kysyneet kun tiesimme (bm vetäytyi muutenkin koko leikistä pois myöhemmin, ja nyt meillä ei edes ole sellaista), joten värväsin veljeni seremoniamestariksi. Hän lupautui mielellään, ja nyt mietinkin, onko meidän hääjuhlissa hiljaista hetkeä lainkaan... Eli aloittajalle todellakin suositus että pyytää ihan jonkun kykenevän persoonan noihin virallisiin juontotehtäviin.
  6. Nyt kun tarkemmin mietin että mitä en haluaisi polttareihini, tuli listasta seuraavanlainen: - EI manikyyriä/hemmotteluhoitoa/muuta lässynläätä - EI morsiussaunaa (vois kai se olla huvittava kokemus, mut kiitos ei) - EI rentoa lässynlääyhdessäoloa vaan kunnon menoa ja meininkiä! - EI mökkeilyä - EI polttareita ilman alkoholia - pahin painajaiseni! Mä kai kuulun siihen vähemmistöön joidenka mielestä polttareissa kuuluu örveltää ja heilua pellekostyymissä ympäri kyliä ja myydä kortsuja. Toivottavasti kaasoni on tulkinnut minut oikein... Polttarit vasta edessäpäin jotenka mielenkiinnolla odotan. En kyllä vedä hernettä nekkuun muuten kuin silloin jos joudun olemaan kuivin suin
  7. En itse ainakaan koe olevani kovinkaan moderni tai avomielinen, vaan aivan normaali nainen. Tykkään itse katsoa puolialastomia miehiä, ja miksen joskus naisiakin (sekin on ihan normaalia), ja ihmettelisin kovasti, jos mieheni ei haluaisi näin myöskin tehdä. Hän ei ehkä niitä miehiä niin mielellään, mutta naisia ehkä... Se, että perheenisät käy kuolaamassa, on kieltämättä todella raivostuttava ja limainen ajatus, mutta ehkä sellainen nostattaa karvoja pystyyn siitä syystä, etteivät he kerro asiasta suoraan vaan jäävät joskus kiinni ja siitä syntyy mustasukkaisuutta. Mä en vaan pysty olemaan mustasukkainen jos itse teen samoin, ja toinen sentään ihan reilusti kertoo käyneensä. En tunne niitä naisia, joten olkoon vaan harmitonta hauskanpitoa.
  8. Voevoe. Mua ei hetkauta kyllä tippaakaan, jos ukkoni polttareissa on strippari, ja tuskin hänkään pahastuu jos omissani on sellainen. Kyllä nuo on porukalla tissibaarissa käyneet silloin tällöin, ja se on ihan ookoo, kuka mies nyt ei kiinnostuisi alastomista naisista. Eivät käsittääkseni käy siellä pelkästään tissien takia, vaan ihan rennosti ottavat olutta ja pitävät hauskaa, mikäs sen mukavampaa kun ympäristökin miellyttää. On ihan tervettä katsella välillä muidenkin perään - nimenomaan katsella, ihmismieli kun tuppaa olemaan sellainen. Muut kontaktit on sitten pannassa - en minäkään tykkää siitä jos sieltä strippibaarista tullaan privakopin kautta kotiin (mistäs minä sen tiedän )... Mutta kyllä mulla sen verran tervettä järkeä ja luottoa löytyy, etten usko mieheni hakevan sellaisia kokemuksia. Tosin jos nyt kerran polttareissa joku eukko haluaa tissejään hinkata ukkoni poskipäihin, niin hinkatkoon, hän tekee työtään ja ukkoni ei oikeastaan päätä sinä päivänä yhtään mitään. Tuskin siinä nyt yhtään enempää seksuaalista latausta kehittyy, ne on sitten ne maksulliset naiset erikseen ja ne ei käsittääkseni liity strippaamiseen, siitä nyt keskusteltiin. Mä kyllä luulen, ettei mieheni polttareissa stripparia näy, mutta omistani en mene vannomaan... kaaso nyt vaan on vähän semmonen
  9. Mä taasen olen vastannut aina heti kutsun saatuani pääsenkö vai en, yleensä pääsen. Vaikka en tiedä ikinä hääviikonlopun töistä, voin aina anoa vapaaksi, ja yleensä toiveet toteutetaan niin pitkällä varoajalla. Meidän vastausaika on piiiiiiiiiiitkä (2,5kk) ja nyt on ilmoittautunut jo yli puolet sadasta hengestä. Viimeinen vastauspäivä on vasta 12.8. joten odottelen maltilla. Kukaan ei ole vielä ilmoittanut ettei pääsisi. Me kyllä ollaan sen verran laiskimuksia, että asetamme oletusarvoksi sen, että kaikki tulevat. Istumajärjestys on nimittäin kaikille kutsutuille tehty - eikä muuteta sitä mihinkään muuta kuin siinä tapauksessa, jos joku ilmoittaa ettei pääse paikalle - eliminoidaan puuttuva henkilö pöydästä. 100 hengelle ollaan tehty pitopalveluvaraus, eikä muuteta sitäkään, vaikka osa uupuisi - jääpähän yöpalalle purtavaa tarpeeksi. Eli en soittele kyllä yhdenkään perään ketä jättää ilmoittamatta - tulee ken tulee.
  10. Me ei olla laskettu muuta, kuin että alkoholia on tasan tarpeeksi eikä lopu kesken. Kuohareiden lisäksi tulee vain miedot sekä booli, ei siis aveceja tai viinejä. Meillä tulee siis 100 aikuisen juhlaan 30 laatikkoa mietoja juomia (50%kaljaa, 25%lonkeroa, 25%siideriä) sekä 100 litran booliaineet. Ketään ei varmasti haittaa jos juomia jää yli, mutta se haittaa jos loppuu kesken. Eikä meiltä kyllä lopu, kun jatkamaan jää ehkäpä 80% vieraista. Muoks. Meidän suvun kanssa ei päde kyllä mitkään maailman boolilaskurit, sitä menee tuplaten noihin hienostolaskureihin nähden...
  11. Meille tulee tuollaiset myös häihin. Itse käytin liivatelehtien kanssa suhdetta 5dl vettä ja 8 liivatetta. Jämähtää siis nopeasti. Meillä on nyt testiversio mökillä ollut kuukauden päivät, ollaan poltettu monia tuikkuja eikä ole mihinkään sulanut. Ainoastaan hellepäivät on hieman notkistaneet massaa, mutta on ilman kylmetessä jähmettynyt uudestaan. Mulla tuli vedestä oranssia, kun käytin koristeena eräänlaista paperinarua. Se oli sen verran hvännäköinen, että teen viralliset koristeet samalla kaavalla. Meillä siis veden seassa glitteriä, vaahteranlehteä ja oranssia hötönarua. Kuva löytyy tuolta hääpäikyistä 2012 osastolta.
  12. Me annetaan vieraille itse askarrellut tuikkukipot kynttilöineen sekä sytyttimet painatuksineen (meidän nimet + päivämäärä). 125kpl sytkäreitä tuli maksamaan painatuksineen ja postikuluineen 136€ - ovat elektronisia sytkäreitä. Näiden kilpailuttaminen kannatti - neljästä eri firmasta kysyin ja kallein paketti olis ollu yli 200€. Kivisytkäreistäkin kyseinen firma olis ottanu päälle 150€. Eli mun mielestä euro per turpa on meiltä ihan kohtuullinen panostus käytännöllisiin lahjoihin - sytytintä tarvitsee aina. Aikuisia vieraita siis noin sata, ja loput ovat pahan päivän varalle - jos nimittäin joku sytkäri ei toimikaan.
  13. Vähän tekopyhä ajattelutapa mielestäni. Hääjuhliin tuodaan lahja, halusi tai ei, se vaan on tapa. Minä ainakin jollain tapaa odotan niitä rahalahjoja, mutta en mitään suureellisia summia tietenkään, enkä vedä hernettä nenään jos kuoressa on kymppi satasen tilalla. Tottakai se on ihanaa ja toivottavaa, että kaikki vieraat pääsisivät paikalle, mutta menisitkös itse häihin viemättä mitään vain sillä ajatuksella, että "hääpari haluaa minun olevan paikalla, joten en anna mitään". Odottaahan lapsetkin syntymäpäivä- ja joululahjoja ja pettyvät jo ei mitään tule. Jokaisessa meissä toivottavasti asuu se pieni lapsi. On mielestäni ihan tervettä odottaa lahjoja, kun tietää, että niitä tällaisiin tilaisuuksiin tuodaan...
  14. Oman mansikkakakkuni taiat (eikä kukaan ole koskaan valittanut): Väliin soseutettua pakastemansikkaa (ilman sokeria) joka toimii samalla kostuttajana (eli ei mitään muuta kostuketta tai kakku ui nesteissä) sekä mansikka"mössöä" (mansikkahillo+kerma+ripaus rahkaa+liivatetta). Päälle tuoreet mansikat kiilteen kera ja reunoille koripunos-pursotus höystettynä kookoshiutaleilla - antaa mukavan makuvivahteen mansikan kera ja toimivat nätteinä koristeina. Tästä tulee aivan sairaan raikas kakku ilman mitään kommervenkkejä, ja maistuu ihan kympillä mansikalle ja vähän kookokselle.
  15. Meille tulee humoristinen koriste. Eipä meille muu sopisikaan. Ihan vaan pitopalvelun tilausta tehdessä valitsin hyllystä sopivan koristeen (valikoima ei ollut kovinkaan laaja) ja silmään osui se, missä sulhasella on pallo nilkassa ja morsiamella avain kädessä. Mieheni mielestä se oli juurikin nappivalinta. Täytyy kyllä myöntää että koko koriste olisi jäänyt hankkimatta, jos olisin joutunut jostain metsästämään, kun tuollainen pikku yksityiskohta (pirun kallis sellainen) ei oikein ole meidän tyylistä. Mutta tämä nyt sattui olemaan.
  16. Mä inhoan kaikenlaisia kuluneita hääleikkejä, varsinkin niitä, joita morsiuspari joutuu kaksin suorittamaan - olen laittanut ne suoraan pannaan, kaaso kuulee kunniansa jos yksikään tuttu-juttu-leikki on ohjelmassa... Ketään ei oikeasti edes kiinnosta niitä katsoa. Meidän hääohjelmamme on täysin vieraiden varassa: Jokaiselle vieraalle on askarreltu oma hääpurnukka, joiden sisältä löytyy kynttilät, painatetut sytkärit (vieraslahjat), namit sekä rakkauslässytyksen sijasta SALATEHTÄVÄ. Vieraiden tulisi suorittaa tehtävä juhlan aikana, joko julkisesti tai vähemmän julkisesti, ja pakko ei ole jos ei halua. Tehtävät ovat kuitenkin ihan leppoisia ja humoristisia, jotenka ketään ei ole tarkoitus nolata. Tässä esimerkkejä tehtävistä: - Varasta sulhon toinen kenkä. - Haasta appiukot kädenvääntökisaan. - Konttaa pöydän alta. - Syö naapurin lautaselta. - Kerro tuntemattomalle juhlijalle olevasi häissä kuokkimassa. Yms.... Tehtäviä ollaan siis keksitty satakunta, jokaiselle omansa, mutta lisäjännitystä tuo se, että jaamme purkit sattumanvaraisesti juhlijoiden pöytiin, joten siitä se riemu repeää kun esim. appiukko vie sulhasen tanssiin yms... Tehtävän suorittamisen jälkeen vieraat palauttavat tehtävälappunsa meidän pöytään nimen kera.Toivon hartaasti, että viimeistään alkoholi saa vieraiden estot katoamaan ja mahdollisimman moni toteuttaisi tehtävänsä. Houkuttimena toimii tehtävän suorittaneiden kesken lahjakorttiarvonta, sekä paras suoritus palkitaan myös erikseen. Toisena ohjelmanumerona meillä on aarteenetsintä, eli ei myöskään mitään noloa, saa suorittaa missä vaiheessa juhlaa tahansa jos tahtoo, ei ole kuitenkaan mikään pakko. Rasteilta löytyy aina huikkapullo sekä hääpariin liittyvä kysymys (esim. kuinka monta tatuointia hääparilla on yhteensä). Rasteja on kymmenen, ja se, ken tietää eniten oikein, voittaa palkinnon. Lapsille järjestetään vastaava namirastien metsästys... Kaason huoleksi jää tämä jälkimmäinen ohjelmanumero (oli hänen ideansa), mutta ensimmäisen ohjelmanumeron olen keksinyt aivan itse (en ainakaan koskaan ole kuullut vastaavasta, mutta jos tammönen on jo keksitty/nähty niin en omi ideaa). Saa toteuttaa ken tahtoo.
  17. Meillä lähti kutsut viime viikolla ja n. 100 aikuisesta ilmoittautui 4 heti kutsun saatuaan. Muita sitten odotellessa. Meillä on pitkä vastausaika (yli 2kk vielä), joten en stressaa vielä liiemmin, ja tiedän, että osan perään täytyy varmasti soitella, niin se vaan menee. Eniten mua tulee ärsyttämään tässä vaan sellaiset ihmiset, jotka kuvittelevat osallistumisensa olevan itsestäänselvyys (esim. lähisuku). Jotkut eivät vaan vaivaudu ilmoittamaan.
  18. Mun mies kyllä yllätti mut tavallaan "julkisesti". Mä en ollut koskaan ajatellut koko kosintaa enkä sitä liiemmin odotellut, joten järkytys oli ensi alkuun. Kai se ukkeli sillä varmisteli etten kehtaa kieltäytyä. Oltiin istumassa iltaa vanhempieni mökillä, kunnes ukko yks kaks polvistui viereeni. Paikalla olivat meidän lisäksi mun vanhemmat, mun kaksi vanhinta sisarusta puolisoineen ja lapsineen sekä äitini vanha naapuri miehensä kera. Kyllähän tolta perusjurolta suomalaismieheltä vaati varmasti paljon uskallusta, ja se oli mielestäni ihan söpöä. Mies toki on kaksi kertaa aiemminkin kosinut huonolla menestyksellä, oli reppana niin umpitunnelissa etten ottanut kovin vakavasti kumpaakaan yritystä. Meillä kolmas kerta toden sanoi.
  19. Tietää kyllä. Ei ole kommentoinut asiaa millään lailla, eli tuskin häiritsee, toisin kuin eräs toinen foorumi, jossa aikanaan kirjoittelin paljonkin, ennen kuin itse kyllästyin ja poistin profiilini kun alkoi käydä turhan julkiseksi...
  20. ^Meilläkin kaaso pukeutuu mustaan. Sitä paitsi, joku on keksinyt kaikille värivalinnoille omat merkityksensä. Kaason sisko tiesi kertoa, että jos nainen pukeutuu häissä tummanpunaiseen, se on viesti siitä, että "Minulla on ollut suhde sulhasen kanssa enkä häpeä näyttää sitä"... En tiedä mistä hölynpölysaiteilta se on noita kalastellu mutten yhtään ihmettelisi vaikka joku tuollaiset säännöt olisikin keksinyt.
  21. Meillä lähti kutsun mukana juhlaohjesääntö jonka toisella puolella on ajo-ohje kirkolta juhlapaikalle. Juhlaohjesääntö on sen verran humoristinen, ettei siinä ole häiden ohjelman osalta oikeastaan mitään sellaista, mitä kenenkään tarvitsisi tietää, mutta huviksemme raapusteltiin ja varmistettiin, että ihmiset tietävät jo etukäteen ettei mitkään jäykät sukupippalot ole kyseessä. Meille ei tule kyllä minkäännäköistä hääohjelmaa esille pällisteltäväksi, koska mitään ohjelmaa ei ole. Tiedän, koska meidät siunataan, tiedän, koska syödään ja tiedän, koska bändi soittaa. Vieraille ilmoitetaan kyllä näistä kovaäänisesti, ja varsinkin siitä, kun alkoholit nostetaan esille. Kaikki muu ohjelma on pientä, kaikkien ei tarvitse osallistua eikä kaikkien tarvitse nähdä, joten on hankala hahmottaa missä vaiheessa mikäkin tapahtuu. Jos meille tulisi hääohjelma, se näyttäisi tällä hetkellä tältä: -Syödään -Juodaan -Tanssitaan
  22. Enpä ole ajatellutkaan. Tosin, kirkkoon astellessa mulla on kyllä jo vihki sormessa, eli maistraatin vihkimisessä mulla todennäköisesti on se kihla myöskin mukana. Sopivat ihan kivasti yhteen, vaikken sillä silmällä sormuksia katsellut, hinta painoi eniten
  23. Meillä lukee kihloissa toistemme nimet ja pvm. Vihkisormukseen ei valitettavasti mahtunut kuin pelkkä päivämäärä, on niin kapea pinta-ala kaiverrukselle... Päivämääräkin on tosi vaikea erottaa. Mutta toisaalta, en tiedä mitä muutakaan olisin kaiverruttanut eli hyvä näin.
  24. Tässä minun kihla-vihki-yhdistelmä. Reilu kolme kuukautta niin molemmat kiiltää sormessa. Alempi siis kihla ja ylempi vihki. Kultajousen valmisvalikoimasta molemmat bongattu, vihkin timanttirivi niin pientä piperrystä ettei häiritse minua (olisin halunnut vieläkin yksinkertaisemman enkä välttämättä timantteja lainkaan).
  25. Kiva ketju. Mä en oikein tiedä mitä linjaa noudatamme, kun perinteitä löytyy ja sitten taas ei. Meillä mies on enemmän perinteitä vaaliva (lukekaa=miehen vanhemmat), ja ilmoittikin jo tapailuasteella, missä kirkossa aikoo astella vihille. Miehen näkemys häistämme kuitenkin muuttui siltä seisomalta, kun tiesi kosiessaan että maistraattiin mennään, koska en kuulu kirkkoon. Mä taasen olen tiennyt sen aina, että jos naimisiin haluan, niin maistraatissa, ja kunnon kaveribileet päälle. Perinteikkyyttä lisättiin sitten siunauksen muodossa, eli kyllä mekin kirkossa käydään - mies tuumi että vieraille tulis sitten aidompi fiilis siitä että naimisiinhan tässä mennään. Mulla on pääosin valkoinen puku, muttei huntua. Perinteinen kättelykierros on alkuun, molempien vanhemmat seuranamme. Alkupuheen sijasta isäni laulaa ja sitten kohottaa maljan, jonka jälkeen alkaa ruokailu. Ruokailun yhteydessä on kahvit tarjolla jo valmiina, yritämme luistaa kakunleikkausnumerosta, mutta jos sen joku nyt haluaa tulla katsomaan niin tervetuloa - ei se nyt niin kamalaa voi olla (vaikka onkin). Valssi tulee kyllä, bändin säestämänä. Muutoin illan ohjelma on karsittu minimiin - en vain koskaan itse ole jaksanut seurata tutun tai puolitutun avioparin TuttuJuttu-leikkejä, niin tuskin kukaan jaksaa katsella meidänkään vastauksia. Kaasolle on siis infottu, että järjestettyä ohjelmaa ei tarvita, meillä on omat pikku jippomme millä saamme illan kulumaan rattoisasti. Kimppu ja sukkanauha lentävät kyllä, perinteitä vaalien. Suurin syy ehkä siihen, miksei mitään ohjelmia kaivata, on sulhon ujous. Muutoinkin teettää jo paljon työtä häneltä olla ylipäänsä päivän ajan huomion keskipisteenä. Morsiamenryöstö on se vihoviimeinen, jota kaipaamme, mutta sulhasen saa mun puolesta kaapata kun mulla ei ole patoutumia ton esiintymisen suhteen. Hössöttäminen rajoittuu mulla tänne foorumille, jos niinkään voi sanoa. Huomaan vastaavani jokaiseen kyselyyn aika samalla tavalla - meillä on jo kaikki oleellinen olemassa. Niiden haaliminen ei ole teettänyt työtä, kun kaiken ei tarvitse olla vimpan päälle (en juokse mekkokankaan kanssa kaupoissa etsimässä oikeita sävyjä). En oikeastaan peittele naimisiinmenoa kenellekään, ja välillä tulee kuormitettua jonkun ulkopuolisen korvia ihan urakalla, mutta sitten menee taas viikkoja kun en puhu asiasta mitään kenellekään. Ei ole tarvetta. Kaikki tärkeimmät ihmiset tietävät, ja mulla tottavie on päivisin paljon muutakin tekemistä kun stressata häitä Ehkä se karu hirviömorsian kuoriutuu täälläkin sitten, kun häihin on kuukausi aikaa.