Happily ever after

Meillä tulee vihkijälle langaton mikrofoni. Saadaan juhlapaikan puolesta. En vielä tarkemmin tiedä millaisesta on kyse, pitänee selvitellä tässä talven mittaan. Meillä on tarkoitus lausua toisillemme myös vihkivalat, joten äänentoisto on aika oleellinen juttu.

Meillä on tarkoitus tarjota alkumaljat ja kaksi kaatoa viiniä. Vieraat saavat halutessaan ostaa sitten lisää baarista.

Minun pukuni maksoi n. 1000 € (jos nyt laskin dollarin kurssin oikein) ja huntu ja alushame n. 200 €. Muita asusteita ei vielä ole, kun pukuakin vasta odotellaan. Miehen pukubudjetti tulee olemaan pienempi, koska tarkoitus on ottaa vuokrapuku. Tämä siksi, ettei mennä ihan tavallisella mustalla puvulla vaan tarkoitus olisi ottaa vähän juhlavampi asu. Bonjour -puku on todennäköisin vaihtoehto. Totesimme, ettei sille tule kuitenkaan käyttöä jälkikäteen (ja minullakos sitten tulee.. ), joten mies oli sitä mieltä että vuokrapuku käy. Musta tyylikäs puku kyllä löytyy kaapista (vasta vuoden vanha merkkipuku), jos siihen kuitenkin päädymme.

Voi jumpe. Minä kun olin ajatellut, että siinä lukisi vain se kiitos.. Onneksi tämä ei ole vielä ajankohtaista.

Olen varmaankin sitä mieltä, että morsian (ja sulhanen tietysti omiinsa) päättää itse. Itselläni on kuitenkin kaasona oma sisareni, joka kyllä tietää keitä haluan kutsuttavaksi. Luotan siihen että oikeat ihmiset kutsutaan ilman omaa myötävaikutustani. Ja toki hän minulta voi asiaa tiedustella, jos kokee sen tarpeelliseksi. Sulhoni oli puolestaan saanut bestmanilta käskyn tehdä lista niistä, jotka paikalle haluaa. Eniten siis kai kyse on siitä kuka kenelläkin on kaasona (tai bestmanina). Jos kaveripiiri on yhtenäinen kaikki tuntee kaikki periaatteella, ei morsiammelta tai sulhaselta tarvitse juurikaan kysellä. Toisaalta jos juhlittavalla on erillisiä ystäväpiirejä (esim. työkavereita, harrastuskavereita, lapsuuskavereita), jotka toisiaan eivät aiemmin tunne, on hyvä kysyä jonkinlainen lista kutsuttavista.

Paljonkohan kannattaa varata kättelyille 100 hengen häissä, jos mukaan ei lasketa onnittelumaljoja ja paikan etsimistä. Ihan siis vain kättely? Tarkoitus olisi siirtyä vihkimisestä (juhlapaikalla) muutamia metrejä juhlapaikanpihaan ja terassille niin että jokainen saa samalla onnittelumaljan. Kohotamme maljat, jonka jälkeen vieraat siirtyvät kättelyn kautta sisälle (paikkojen etsiminen, photo booth, vieraskirja ja tutustumisohjelmaa) ja me jäämme hetkeksi kuvattavaksi. Vihkiminen on klo 15 ja kestänee 20-30 min. Kuvaukseen menee korkeintaan tunti. Mihinkähän aikaan olisi järkevää aloittaa ruokailu? Hankalaa. Päivä alkaa tuntua jotenkin vain niin kovin lyhyelle. Alkaa melkein kaduttaa, etten ottanut sitää vihkijää tunnin aiemmin paikalle...

Minulla on laahukselliseen pukuun tulossa tyllialushame. Pukua ostaessa suosittelivat, että otetaan se jonka kanssa sovitettiinkin, joten luotan tässä asiassa ammattilaisiin. Mistä ostit pukusi? Voitko kysyä sieltä? Minun puvussani on lisäksi vyötäröllä nauhat, johon laahuksen voi sitoa juhlan tai ainakin tanssin ajaksi. Tätä en tullut kokeilleeksi pukua sovittaessani, joten toivon kovasti että laahuksen saa siihen kauniisti kiinni. Luulisin että puvun suunnittelija on tämänkin asian muistanut miettiä... Käytössä olen nähnyt myös sellaisia ratkaisuja, jossa laahuksessa on lenkki, jonka morsian pujotti sormeensa tanssin ajaksi. Aika kaunista itseasiiassa kun laahus tuli tanssiessa morsiusparin käsien väliin kauniilla kaarella.

Minusta nämä teidän kuvauksenne kuulostavat ihanan halvoilta... Haluaisin kuvaajan yhdestä tietystä alueemme studiosta (kuvaajat palkittuja) mutta budjetti ottaa vastaan. Koko päivän dokumentaarinen kuvaus maksaa hinnaston mukaan n. 2500 € . Laatu maksaa toki (ja hintaan kuuluu mm. kuvakirja) enkä siitä valitakaan. Oma rahallisuus vain taitaa näyttää siltä, että tuttu puoliammattilainen ottanee kuvat juhlasta ja nämä huippuammattilaiset sitten vihkimisen ja potretit. Mutta olisi se vaan niin ihanaa...

Millainen on/oli teidän kukkabudjettinne? Mitä siihen sisältyy? Haaveena omiin häihini on pöytäkoristeeksi melko näyttävät kukkakimput. (Askartelu ei ole minun juttuni, joten tämä olisi huomattavasti helpompaa. Ja kalliimpaa...) Lisäksi tarvitaan tietysti morsiuskimppu, (heittokimppu?) ja vieheet sekä mahdollisesti hiuskukat kaasolle ja morsiustytöille. Haaveena olisi saada ainakin ruusuja ja liljoja. Budjetti kuitenkin varmaan paukkuu tässä kohtaa yli, sillä tiedossa on isot (n. 100 henk) häät, joten pöytiäkin tulee olemaan väkisin useita. Joten arvon morsmaikut ja rouvat: kuinka paljon te laitatte/laitoitte rahaa kukkiin ja millaisia kukkia sillä sai?

Meille on tulossa vihkiminen juhlapaikalla, mutta sään salliessa ulkona. Alustava ajatus olisi, että vihkimisen jälkeen (rannassa) "poistumme" vieraiden välissä kulkien vihkialueelta (voivat tässä samalla puhallella saippuakuplia) lähemmäksi juhlatilaa. Vieraat tulevat perässä ja samalla kaikille jaetaan onnittelumaljat. Kohotetaan malja siinä pihalla/terassilla. Vieraat voivat sitten siirtyä sisätiloihin kättelyjonon kautta (eli me skoolataan siinä sisääntulon luona ja jäädään siihen onniteltaviksi). Me jäädään hetkeksi ottamaan kuvia pihamaalle. Kuulostaakohan toimivalle? Sadesään varalle suunnitelma B on sisätiloissa. Alustavasti vihkiminen juhlatilan toisessa osassa (jaettavissa kahtia) ja siitä poistuminen toiselle puolelle kohottamaan maljoja (henkilökunta pystyy järjestämään tällä aikaa pöydät ruokailua varten vihkimispuolelle, joten käytännön syistä varmaan näin). Kättelyä en osaa vielä tähän kuvioon osuttaa. Olisiko ideoita? Osa sukulaisista sen verran harvoin nähtyjä, että mielellään varmaan jonkinlaisen jonon haluavat.

Meille taitaa tulla oma pöytä. Meillä on vihkiminen hääpaikalla, joten ajattelin että se oma hetki kahdestaan sulhon kanssa tulee mukavasti siinä ruokaillessa. Sitä autolla ajelua kun ei vihkimisen jälkeen tule. Lisäksi perhe on niin suuri (varsinkin minun puoleltani) ettemme kyllä samaan pöytään mahtuisi mitenkään. Kaaso on siskoni, joten hän istunee sukulaispöydässä ja miehen bestmanit kavereita, joten heidät kaveripöytään. Casa: Minusta tuo kaasojen ja bestmanien erottaminen aveceistaan kuulostaa aika hurjalle, ainakin niiden avecien osalta, jotka eivät tunne häissä muita. Ainakin itse kokisin oloni tukalaksi tuollaisessa tilanteessa. Meillä seurueet saavat pysyä seurueina.

Kiitos unsku!

Jos morsiammella on saattaja ja sulhanen tulee puoliväliin vastaan, missä saattaja kävelee loppumatkan? Morsiusparin perässäkö?

Meillä tulee vihkijä juhlapaikalle Kuopiossa. Laitoin sähköpostia Itä-suomen maistraattiin ja sieltä tuli sitten puhelu. Nyt on alustava varaus heinäkuulle sitten tehtynä. Meillä juhlat Rissalassa, joten sinnekin on vähän matkaa.

Sähköpostikin saattaa olla ihan toimiva yhteydenottokeino. Näin meillä ainakin. kyselin alustavasti sähköpostilla vihkijää ensi kesälle ja sainkin puhelun maistraatista jo seuraavana päivänä. Tehtiin alustava varaus heinäkuulle siis jo nyt.

Kannattanee informoida juhlavieraita (esim kaasot ohjeistamaan) jollakin tavalla etukäteen, jos aikoo muuttaa perinnettä. Oltiin juuri kesällä häissä, joissa sulhanen otti sukkanauhan käsillään (en tiedä oliko suunniteltu näin vai vahinko). Sukulaiset alkoivat sitten huutelemaan, että ei niin kelpaa. Lopulta sukkanauha pistettiin takaisin ja poimittiin kuitenkin hampain, joten hameen alla käytiin useampaankin otteeseen. Vähän off topic, mutta meillä ei aiota polkea kakkua leikatessa ja epäilen että siihen kyllä tilanteessa kovasti kannustetaan. Pitäisiköhän kirjoittaa ohjelmaan "Hääpari leikkaa kakun, mutta ei polkaise"...

Voisin kuvitella, että allekirjoituksia ei voi tehdä ennen tahtomisia. Jos vaika jääkin tahtomatta...

^Kiitos! Arvelinkin, että joku allekirjoittaa. Pitänee miettiä tätä.

Olen elänyt sinä käsityksessä, että naimisiin mennessäkin jonkinlainen sopimus kuuluu allekirjoittaa. Tämä maailma kun tuntuu allekirjoituksilla toimivan. Eikö näin ole? Riittääkö pelkästään se "tahdon" alttarilla/maistraatissa todellakin viralliseksi sitoumukseksi ilman minkäänlaisia allekirjoituksia? Ei todistajien/vihkijän allekirjoituksiakaan mihinkään? Olen siis ollut itse läsnä vain kirkollisessa vihkimisessä ja ilmeisesti kastejuhlan vuoksi (jossa ainakin täytyi kummien allekirjoittaa jotakin?!?) luullut, että hääpari menee vihkimisen jälkeen nimenomaan allekirjoittamaan papereita papin ja parin tosistajan kanssa ennen kuin saapuu ulos kirkosta. Vai onko kyse vain kirkon omista jutuista?

Meille taitaa olla tulossa teemaksi (tai ainakin väreiksi) valkoinen, tumma pinkki ja hopea (tai kulta, ei osaa päättää). Sen lisäksi jonkin verran on tulossa kristalleja, joten siinä lienee jo teemaakin.

^ Saa suomalaisiakin häälehtiä. Kevään painokset on kuitenkin jo myyty kaupoista loppuun (voi tilata suoraan kustantajilta nettisivujen kautta), eikä syksyn uudet ole ilmestyneet. Niitä odotellen... Itse yritin noita kevään lehtiä ehtiä myös, löysin täältä foorumilta ne sitten. Tullepahan halvemmaksi ostaa kertaalleen luettuja!

Meille oli heti itsestään selvää, että maistraatista halutaan vihkijä juhlapaikalle lauantaina. Kaipa kohautin vain olkiani tuolle 200 €:lle, joka sinänsä hassua että häiden suunnittelussa olen pohtinut useaan kertaa tarkkaan tuon kokoisen summan käyttöä johonkin muuhun. Mutta me molemmat halusimme mennä oikeasti naimisiin nimenomaan hääjuhlan päivänä ystävien ja sukulaisten paikalla ollessa. Ja ehkäpä minä olen tuon 200 € säästänyt vuosien varrella, kun en ole koskaan kirkollisveroa maksanut...

^ Ohjeistus (vai ihan sääntö?) taitaa olla, että 200 € + matkakulut ja tarvittaessa (jos vihkijällä menee matkoineen tilaisuuteen useita tunteja) puolipäivä- tai päiväraha.

Meillä ruokaan on mielestäni myös panostettu. Toisaalta se, että 100 vieraalle ylipäätään tarjoillaan illallinen on jo panostamista, mutta minulle ruokahäät olivat itsestään selvyys. Valitsimme kuitenkin juhlapaikan hyvin pitkälti myös menua silmällä pitäen. Kyseinen pitopalvelu kun oli aiemmista kerroista tuttu ja tykätty. Iso osa valintaan vaikutti myös kahden pääruuan mahdollisuus (suurimmassa osassa pitopalveluita tämä olisi nostanut kohtuuttomasti hintaa). Sulhasen suvussa on paljon kasvissyöjiä, jotka kuitenkin syövät kalaa. Heille kala on selkeästi se juhlaruoka, joten mielellämme heille sen mahdollisuuden tarjoamme. Itse taas en ole kalan ystävä (ja sulhokin haluaa milummin lihaa), joten ainoaksi pääruuaksi ei tätä haluttu. Toki kasvisruokailijoille olisi voinut tarjoilla kalan erityisruokavaliona, mutta toisaalta vieraissa on paljon myös heitä, jotka syövät lihaa, mutta haluavat mielellään (myös) kalaa. Pitopalvelumme tarjoama vaihtoehto ehto kahdesta pääruuasta (näillä näkymin tulossa naudan punaviinipataa ja loimulohta) oli siis oikein osuva meidän tarkoitukseen! Pääruokaan kuuluu sekä peruna että kasvislisuke. Alkuruuaksi on tulossa vihersalaatti, juustopastasalaatti, savukuhaa ja lihapullia (morsiammen toive:D ja menee hyvin pääruokana lapsille, jos liha/kala ei maistu). Pitopalvelumme käyttää mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa, samoin luomutuotteita (esim. ihania luomuviinejä). Tämäkin on mielestäni panostusta! Lisäksi panostamme iltapalaan. Pitopalvelumme paistaa illalla pizzoja vieraille muutaman tunnin ajan. Toisaalta myös pihistämme, sillä kakku leivotaan itse.

Kyllä minusta häävieraana olisi kiva tietää ketä on paikalla. Ei niin, että jokaisen nimi pitäisi sanoa, mutta ryhmittäin ainakin. Meille onkin tulossa jonkinlainen kason/seremoniamestarin vetämä tutustumisleikki siihen hetkeen kun ollaan itse kuvauksessa. Siihen tyyliin todennäköisesti että vieraat vuorollaan nousevat ylös kun ryhmän nimi sanotaan. Perusryhmien (kuten sulhasen ystävät tai morsiammet sedät) lisäksi voisi olla ryhmiä esim. ne, jotka ovat vaihtaneet sulhaselle vaippaa tai ne, jotka olivat morsiammen polttareissa jne.