m&m's

Pakko myös tulla tänne avautumaan, kun on tässä jo hyvän aikaa ketuttanut... Minulla on siis neljä kaasoa. He päätyivät kaasoikseni niin, että eräs näistä neljästä kysyi kaikkien heidän neljän paikalla ollessa, että olenko jo valinnut kaasot. (kysymys tuli samana päivänä kun olimme minulle täysin yllätyksenä kihlautuneet) Olin tuolloin humalassa, ja silloin sitten sanoin, että voitteko te kaikki neljä olla minun kaasojani. Ja kyllähän he halusivat... Tuolloin häihin oli siis 1,5v aikaa. Sen jälkeen koko asia jäi aika pitkältä. Mietin kuumeisesti kokoajan, että voinko vain "unohtaa" että olen pyytänyt heitä kaasoiksi, koska en selvinpäin ajateltuna olisi ehkä valinnut juuri sillä tavalla. Mutta meni mikä meni, tilanne oli vaikea ja kun häihin oli n.10kk aikaa kysäisin kaikilta, että haluavatko he oikeasti olla kaasojani. Halusivat. Siitä se lysti sitten alkoi. Olen avautunut tästä aiheesta muuallakin, tein mm ketjun Kaasojen tappelu. Ja tällä hetkellä tilanne on se, että neljästä kaasostani tasan yhtä kiinnostaa tulevat häät. Hän on siis siskoni. Olen tässä paljon lähetellyt facebookin messengerissä kimppaviestejä, joihin kukaan (paitsi siskoni) ei vaivaudu edes vastaamaan mitään. Osoitin yhdessä ketjussa myös lievän ketutukseni, mutta kukaan ei silti reagoinut mitenkään mihinkään. Eräs kaasoista kehtasi pari viikkoa sitten sanoa, että toivottavasti järjestetään vielä palaveri ennen häitä, koska hän ei tiedä niistä suunnilleen muuta kuin että me mennään naimisiin silloin. Nyt kun mieheni eilen taas lähetti kaikille avustajille viestin, että pidetäänkö palaveri vielä ennen häitä aikatauluihin ja ohjelmiin liittyen, niin tämä sama kaaso sanoi, että ei ehdi kyllä mitenkään enää. Häihin on siis 1,5kk aikaa. Siskoni valitti myös, kun järjesti polttareitani, että muilta oli vaikea saada mielipiteitä mihinkään ja hän sai järjestää ja miettiä yksin kaiken. Nyt he vääntävät omassa kaaso-keskustelussaan siitä miten ja millainen polttarikansio tehdään. Toisessa keskustelussa kaikki kaasot ja bestmanit miettivät häiden ohjelmaa, mistä keskustelee ainoastaan miehen bestman sekä siskoni. Sitten yksi kaaso oli lähettänyt tänä aamuna viestin siskolleni, että koskahan me muut mahdetaan siitä ohjelmasta saada tietää. Juu'u, siellä se on kyllä kaikkien näkösällä. Ja fbmessenger vielä näyttää sen, kun viesti on käyty lukemassa, ja kaikki ovat viestit käyneet lukemassa. Nojuu, tässä muutama pieni esimerkki. Mutta siis kukaan ei vastaa mitään ja ketään ei tunnu kiinnostavan. Kaikilla on mukamas niin hirveä kiire, vaikka tiedän että kaikilla ei ole niin hirveä kiire. Tekisi mieli sanoa, että kaasona ei todellakaan ole pakko olla, että tehtävään ei olisi tarvinnut suostua. Nyt tässä vaiheessa se tosin tuntuu jo turhalta/tyhmältä, koska häät ovat aika pian. Olen myös yrittänyt "rauhoittaa" itseäni, etten sanoisi kenellekään pahasti, koska en haluaisi että välit viilenevät. Tosin tällä hetkellä olen itse niin v*ttuuntunut ja katkeroitunut, etten tiedä miten tästä meininki ikinä milloinkaan mitenkään muuttuu normaaliksi. Kuitenkin, olen päättänyt, etten ota heihin enää mitään yhteyttä. Vastaan jos kysytään ja that's it. On varmaan heilläkin mukavampaa kun en häiritse heidän kamalan kiireistä elämäänsä turhanpäiväisillä jorinoillani häihin liittyen... (ja tosiaan, siskoni on ainut ketä on naimisissa heistä neljästä, joten hän ehkä vielä muistaa miten työlästä häiden järjestäminen on. muut ovat sitä mieltä, että "kaikki järjestyy kyllä". ei järjesty, jos kukaan ei järjestä. ja itse en ainakaan enää usko hyviin haltijoihin......) ANTEEKSI, avautuminen. Mutta pakottaa päätä niin vietävästi!!!

Meillä koira menee häiden ajaksi bestmanin vanhempien luokse, mikä on koiralle entuudestaan tuttu paikka. Ja häämatkan ajaksi koira menee äitini hoiviin, sekin on entuudestaan oikein tuttu paikka.

Kysymys tulikin tiivistettynä jo otsikossa, eli mitä musiikkia olette soittaneet/olette soittamassa vihkimisen yhteydessä? Olemme menossa elokuun 3 naimisiin ja vihkiminen järjestetään sään salliessa järven rannalla tai vesisateen sattuessa vihkipaikalla. Hääbändimme kitaristi/solisti on lupautunut, että tulee säestämään myös vihkimistämme ja nyt on hieman kysymysmerkki, että mitä kappaleita hän soittaisi siinä. Eli siis alussa soiva kappale, minkä tahtiin marssitaan vihkijän luokse ja sitten loppuun joku kappale, minkä aikana marssimme pois. (En tiedä onko aiheesta jo olemassa keskustelu, en ainakaan löytänyt) Kiitos kaikille jo etukäteen vastauksista ja vinkeistä.

Tuskan hiki ja päänsärky... Osaisko joku auttaa tai vähän neuvoa, että mitä kirjottaisi kutsuun, kun tilanne meillä tämä: Vihkiminen tapahtuu säästä riippuen puistossa, mikä on 5minuutin ajomatkan päässä juhlapaikasta. Jos on huono sää, niin vihkiminen on juhlapaikalla. Ajateltiin että juhlaohjeeseen pistetään sitten tarkemmat infot tuosta, että miten se menee, mutta miten kirjottaisi kauniin ja virallisen kutsutekstin? Huh että on taas hankalaa.

Kaasot eivät juurikaan ole tekemissä keskenään, ainakaan enää häiden jälkeen. Tai no kaksi näistä ovat, mutta heille ei ole mitään syytä antaa eriarvoista lahjaa. Sen sijaan siskoni ja harmia aiheuttanut kaaso eivät varmasti ole enää hääpäivän jälkeen tekemisissä. Tämä "harmikaaso" sanoi minulle, että varmasti kaikki tulee toimeen hääpäivänä ja jos jää jotain sanomista niin täytyy sanoa sitten häiden jälkeen. Että näin. Tulee varmaan hyviä ryhmäkuvia. No mutta täytyy mietiskellä näitä. Luulen, että jokaiselle valitaan omanlaisensa lahja, joten väkisinkin tulevat olemaan hieman eriarvoisia, mutta tälle harmikaasolle lähtökohtaisesti budjetoidaan vähemmän... Vaikka on muuten ollut hyvä ystävä, niin tosiaan viimeisen puolen vuoden aikana on ollut kaikkea muuta. Jos käytös olisi ollut tällaista aiemmin, niin tuskin olisimme enää edes ystäviä saatika sitten, että hän olisi kaasoni.

Muillakin siis samankaltaisia ongelmia... :/ Minä olen jo aika kypsä näihin kaasoihini. Kaduttaa koko ajan vaan enemmän, että valitsin tuollaisen joukon kaasoikseni. Mutta ei voi mitään, näillä mennään ja toivotaan parasta. Tämä tappelijakaaso ei aio osallistua polttareihin, mutta on nyt ilmeisesti kuitenkin vähän osallistunut niiden suunnitteluun. Sekin pitkällisen suostuttelun tuloksena... Todella hankala tyyppi tuntunut kuoriutuvan hänestä viimeisen puolen vuoden aikana. Lisäksi kuulin jokin aika tässä, että eräs polttariporukasta oli sanonut, että polttareiden suunnittelussa ei tunnu olevan mitään logiikkaa/järkeä. Harmittaa kyllä kuulla jotain tällaista. Mutta uskon sen oikein hyvin, siskoni ilmeisesti säveltää keskustelussa jotain ihan omiansa, joten ei varmasti ole logiikkaa. Saas nähdä millaiset polttarit tässä vielä kehkeytyy minulle. Ärsyttävää, kun ainoa asia millä minun ei oikeastaan pitäisi edes vaivata päätäni, ja tämä asia on vaivannut päätäni tähän asti aivan hel**tisti.

Oletteko antaneet eri arvoiset kiitoslahjat avustajille? Minulla on neljä kaasoa ja miehellä kaksi bestmania. Neljästä kaasostani yksi ei osallistu millään tavalla suunnitteluun eikä aio kuulemma tulla edes polttareihin. Hänestä on oikeastaan ollut tähän mennessä enemmän harmia kuin iloa... Olen miettinyt, että ansaitseeko tuollainen kaaso minkäänlaista lahjaa. Hänhän on nk. kunniakaaso pelkästään. Sitten kolme muuta kaasoa, yksi on osallistunut polttareiden suunnitteluun ja kaksi on käynyt kerran katsomassa mekkoja kanssani. Ja osallistuvat myös polttareiden suunnitteluun. Toinen näistä on oikeastaan vähän yli-innokas, ja sillä tavalla ärsyttävä, koska jyrää mielipiteillänsä muut. Bestmanit ovatkin sitten aivan huippuja, eli he ovat lahjansa ansainneet. Kaasoni asuvat kaikki eri paikkakunnalla kuin minä, joten se selittää tuon vähäisen avustamisen toisaalta... Mutta niin, mitä mieltä olette? Oletteko antaneet kaikille samanarvoisen lahjan vai oletteko antaneet lahjan avustuksen määrän mukaan?

Minä olen suunnitellut, että ei ole huntua ja hiuksiin tulee koristeeksi jotain helmiä tai strasseja.

Minä ostin pukuni tammikuussa ja häät ovat elokuussa, eli 7 kuukautta ennen häitä. Pukua täytyy vähän pienentää ja helmaa säätää. Onpahan ihan hyvin aikaa.

Itse tilasin tiistaina kengät tuolta Girls of Elegancesta, 3-5 arkipäivän toimitusta lupailivat... Toivottavasti tulevat pian ja ovat hyvät.

Hui. Äsken lähti tilaus Girls of Eleganceen. Jänskää tilata ulkomailta jotain, ja varsinkin kenkiä sovittamatta. Toivottavasti on hyvät jalkaan! Malli on mielestäni ihana. <3 http://www.the-bridal-store.co.uk/en/savannah-wedding-shoe Tuo on eri sivuilta mutta paremmat kuvat. Uskallan luottaa, että Rainbown kengät ovat hyvät jalkaan.

Minä tilasin tosiaan tuolta Girls of Elegancelta ja jouduin kengät palauttamaan sopimattomuuden vuoksi. Sähköpostipalvelut siellä toimi mielestäni ihan hyvin, palautettavia rahoja sain muistuttaa haluavani...mutta niin jouduin tekemään myös mm. Brandosille, eli mielestäni kaikenkaikkiaan toimiva pulju tuo. Okei, kiitos! Jouduitko itse maksamaan palautuksen postikulut? Lähetin tuonne Perditas Weddingshoesiin sähköpostia ja kysyin, että maksaako palautus jotain ja jos niin mitä, niin tuli vastaus, että he eivät tiedä postikuluja. Eli ilmeisesti maksaisi ihan itellan hinnaston mukaan. Tekisi mieli tilata useammat kengät ja sovitella, mutta jos palautus tulee maksamaan paljon tai käy turhan hankalaksi niin en tiedä viitsiikö useampia sitten tilata. :/

Täällä on näköjään moni tilannut kenkiä tuolta...: http://www.girlsofelegance.co.uk/ ja tuolta: http://www.perditasweddingshoes.co.uk/ Millaisia kokemuksia? Olen turhautunut kaupoissa juoksemiseen ja tuolta löytyi todella kauniita kenkiä. Oletteko palauttaneet kenkiä, miten se on sujunut? Ja muutenkin, kaikenlaiset kokemukset kiinnostaa kovasti!

Minä olen myös ajatellut mennä ammattilaisen käsiin. Minulla on muutama vaihtoehto, toinen on kaverini ja toinen sellainen jota minulle on suositeltu. Juttelen varmaan kaverini kanssa aiheesta ensin ja kysyn, että mitä meikki kustantaisi ja olisiko mahdollista tehdä koemeikki. Siinähän sen sitten näkee, että kuinka homma toimii. Olen opiskellut aikoinaan parturi-kampaajaksi ja olen toiminut joitain kertoja meikkimallina ja osaan myös itse meikata ihan nätisti mutta haluaisin silti antaa asian toisen käsiin. Juuri sen takia, kun en itse omista niin hyviä ja kestäviä tuotteita.

Fianceessa tosiaan on ehkä vähän kehno valikoima. Tai en tiiä, oli siellä jonkin verron mekkoja mutta valikoima ei ollut minun tyyliseni tai minun makuuni. Pukukoppi oli minusta ihanan iso ja hyvin oli peilejä, siitä plussaa.

Sori vaan, mutta viimeinen lause sarahtaa pahasti korvaan. Kylla niita huonoja asiakaspaleviljoita mahtuu kansaan kuin kansaan, ja olen itsekin saanut huonoa palvelua enemman kuin kerran suomalaisilta. Myos taalla (toisessa ketjussa tosin) on pilvin pimein kommentteja eraan helsinkilaisen liikkeen (suomalaisen) omistajan suorastaan poyristyttavasta plavelukulttuurista monen vuoden ajalta. Anteeksi, tarkoitukseni ei ollut kuulostaa rasistiselta. Asia ei ilmennyt ihan niin kuin piti, mutta olen lukenut foorumeilta paljon kokemuksia Zazabellasta ja näissä on mainittu juurikin ero omistajan ja työntekijän asiakaspalvelussa, siihen siis viittasin. Olen itsekin kohdannut todella huonoa asiakaspalvelua suomalaisilta, ja olen käynyt Aasiassa lomamatkalla missä ihmiset olivat ihania ja ystävällisiä. Ihan tuota en siis tarkoittanut, miten sen tekstistäni käsitti. Pahoitteluni tästä.

Minäkin voisin tulla jakamaan kokemukseni hääpuvun metsästyksestä Turussa. Se kun oli minulla jokseenkin hankalan oloista ja useampi liike tuli koluttua ja jotkin liikkeet useampaankin kertaan. Ihan ekaksi menin Sydänkäpyyn, ja sain siellä todella hyvää palvelua. Kartoitimme myyjän kanssa millainen puku voisi olla se minun juttuni ja sovitin useampaa pukua, jotka olivat eri mallisia. Palvelu oli todella ystävällistä. Olen vartaloltani pitkä ja hoikka, joten myyjä totesi jossain kohtaa että vartalolleni kaikki puvut näyttäisivät sopivan. Minulle jäi todella hyvä fiilis Sydänkävystä. Sitten menin Kaarinaan Zazabellaan, ja vaikka olin ajan varannut niin jostain syystä sitä ei ollut missään. Sain kuitenkin palvelua, ilmeisesti liikkeen omistajalta eli Aasialaiselta naiselta. Minulla oli muutama mekko mielessä mitä olin katsonut liikkeen kotisivuilta, ja vain yksi oli paikalla. Myyjä ei reagoinut siihen mitenkään, kun kysyin että voiko puvun tilata jos haluan. Ilmeisesti oli huono idea... Sovitin kolmea mekkoa muistaakseni, yksi oli juurikin se ennakkoon katsomani. Kaksi muuta saman tyylisiä. Myyjän mielestä ennakkoon katsomani mekko oli ehdottomasti paras, todella upea päälläni ja se olisi sitten siinä. Eli kysyi minulta että pistetäänkö mekko varaukseen sitten vain. Olin hieman tyrmistynyt tästä, en mitenkään puhkunut intoa mekon ollessa päälläni enkä ymmärrä myyjän painostusta. Liikkeessä oli todella paljon mekkoja, mutta niitä ei saanut katsella omin päin ja myyjä ei osannut suositella minulle enää mitään. Sitten hänelle tulikin toinen asiakas jonka kimpussa hän rupesi hääräämään. Palvelu oli mielestäni todella huonoa ja töykeää, törkeää painostaa ostamaan mekko ja sen jälkeen painosti että minun on ilmoitettava huomiseen mennessä haluanko mekon. No en todellakaan halunnut, jo pelkästään palvelun takia. En tiedä olisiko suomalaiselta myyjältä voinut saada parempaa palvelua. Kävin myös Fianceessa, mikä oli todella ihana paikka. Palvelu oli ensiluokkaista ja tilat todella ihanat. Harmikseni sieltä ei löytynyt minulle mekkoa kuitenkaan. Lisäksi kävin Marinettessa, missä palvelu oli myös hyvää. Sovitin useampaa mekkoa ja sieltä löytyikin yksi mekko mihin tykästyin. Marinettessa kävin vielä monta kertaa sovittamassa ja ihmettelemässä kyseistä mekkoa, ja palvelu oli aina hyvää ja kärsivällistä. Kärsivällisyyttä kanssani ehdottomasti vaadittiin nimittäin. Keskustassa on myös liike Angelica Brides (ja nyt pari päivää sitten huomasin että on myös Angelica Brides Outlet-liike, missä en ole käynyt). Sovitin kyseisessä liikkeessä joitain mekkoja, mutta en lämmennyt millekään. Palvelu oli perus hyvää, ehkä hieman sellaista kankeaa, nihkeää ja kiusaantunut olo minulle siellä tuli. Oli jotenkin liian hiljaista jne. Marinettessä tosiaan oli yksi mekko johon tykästyin, ja sitten löysin myös Sydänkävystä mekon mihin tykästyin. Palloilin näiden kahden liikkeen välillä ja arvoin aikani. Molemmissa liikkeissä (kuten Marinetttestä jo aiemmin mainitsinkin) oli palvelu oikein hyvää ja kärsivällistä. Sydänkävystä mekon päädyin sitten ottamaan ja olen ollut oikein tyytyväinen. Sitä on pienennetty jo hieman ja jälki vaikuttaa oikein hyvältä. Marinetestä kävin etsimässä kenkiä tässä eräs päivä ja vaikka ilmenikin siinä että olen ottanut mekkoni sitten muualta, niin palvelu pysyi silti ihan hyvänä. Ehkäpä myyjä näytti himpan turhautuneelta... Ymmärtäähän sen. Mutta näin. Tässä minun kokemukseni.

Täällä myös apua kaipaillaan, etsiskelen myös Turusta alusvaatteita. Olen käynyt Sokoksella missä oli ihan mukava valikoima, mutta minulla rajaa kuppikoko aika paljon, se kun sattuu olemaan hieman pieni... Stockmannillakin piipahdin, mutta siellä ei ollut minulle yhtikäs mitään. Sokoksella sovitin muutamia, ja yhdet olivat hyvät ja niihin todennäköisesti päädyn jos mitään muuta ei löydy. Pukuni vaatii vielä olkaimettomia liivejä. Myllyssä kävin yhdessä alusvaateliikkeessä myös, taisi olla myös tuo Change. Täytynee poiketa tuossa Eerikinkadunkin liikkeessä. Olisiko muita paikkoja?

Niinpä, en myöskään halua ottaa siinä kohtaa ylimääräistä stressiä polttareista. Eikä polttareista pystyisi mitenkään nauttimaan sitten edes täysillä eikä varmasti uskaltaisi juhliakaan kera alkoholin kun ei tiedä jos sattuu vaikka joku haaveri.

Haluan myös tulla jakamaan kokemukseni oman puvun löytämisestä ja valinnasta. Lähdin hyvillä mielin etsimään pukua, oli mielikuva siitä millaisen mekon saattaisin haluta. Kokeilin ekalla kerralla useita mekkoja liikkeessä, hahmotettiin myyjän kanssa sitä mikä malli on minulle hyvä. Vartaloni on pitkä ja hoikka, joten mikään malli ei varsinaisesti hypännyt erityisen hyvänä esiin vaan kaikki olivat hyvän näköisiä. Varsinainen ongelma siis. Sitten sovitusrumba jatkui, asun Turussa ja kävin Turussa useita liikkeitä läpi. Jonkin liikkeen rankkasin jo pelkästään huonon palvelun takia pois. Homma alkoi tuntua todella vaikealta ja stressaavalta, kokeilin todella monia mekkoja ja monet olivat kauniita ja tykkäsin mutta mistään ei tullut sitä oloa että tämä se on. Sitten selasin nettiä todella paljon ja pallottelin ajatusta että uskallanko tilata esimerkiksi Kiinasta puvun. Luin paljon kokemuksia, oli paljon hyviä mutta myös niitä huonoja kokemuksia. Itseäni houkutti valtava säästö, mutta pelotti millaisen puvun saan. Samaan aikaan koko ajan juoksin liikkeissä, kahdessa liikkeessä minulla oli puku mistä tykkäsin. Värväsin kaason mukaani katsomaan näitä kahta mekkoa, hän tykkäsi ensimmäisestä, mutta kun sovitin toista hän ihastui siihen valtavasti. Ajattelin myös jo sitä, että teetätän vain puvun, ja piirsin siitä kuvan millaisen haluaisin. No, kuva minkä piirsin muistutti oikeastaan täysin mekkoa joka toisessa liikkeessä oli suosikkini, ja kun rupesin jo näkemään uniakin kyseisestä mekosta niin päätin, että se on SE MEKKO. Menin liikkeeseen, sovitin pukua, keskustelimme pienennyksestä ja hinnasta, varasin mekon. Ja siitä asti minulla on ollut todella helpottunut ja hyvä fiilis. Menin tänään sovittamaan mekkoa ekan kerran varauksen jälkeen, koska sitä oli nyt pienennetty, ja se on ihana! En ole hetkeäkään epäröinyt valintaani sen jälkeen kun mekon varasin, ja olen edelleen siitä täysin varma. Että tässä teille muille tällainen "kannustava" tarina, helppoa se ei ollut mutta nyt se mekko on, se on kaunis ja rakastan sitä. Kun sovitin mekkoa ekan kerran ei tullut sitä "WOW TÄMÄ SE ON!" -oloa, vaan ajattelin, että mekko on kaunis. Olin varsinainen myyjän painajainen... Mutta kärsivällisyys palkittiin heilläkin.

Mies ilmoitti heti alkuun, ettei halua nähdä pukua ennen H-hetkeä, eli kuvaukset ja kaikki järjestetään sitten vasta vihkimisen jälkeen. Oli miehen oma toive ja olin itse samoilla linjoilla. Ehkä tuota pukua etsiessä olisin kaivannut miehen mielipidettä, mutta nyt täytyi vaan luottaa omaan mielipiteeseen sekä kaason mielipiteeseen. Kaunis puku mielestäni on, eiköhän mieskin siitä tykkää.

Minustakin. Tosin sanoin kaasoille, etten halua tietää polttareiden ajankohtaa. Luulen, että ovat hyvissä ajoin joka tapauksessa.

Kiitos! Täytynee tässä joku päivä ottaa ja kokeilla miten mahtaa käydä. Tietysti jos jollain vielä tulee jotain vinkkejä mieleen niin otetaan vastaan. Kuinkahan hyvin tuollaiset säilyy, että miten aikaisin voi tehdä, osaako kukaan sanoa? Ja voikohan maalata ihan vesiväreillä vai mikähän mahtaa olla hyvä aine siihen?

Tosiaan ensimmäistä viestiä kirjoittaessa oli vielä vähän vailinaiset tiedot, alkuun kun olin lähinnä vihainen... Ja siskoltani asiasta kuulin joten tietysti hän kertoi omalta kantiltansa asian. Aloin selvittää asiaa myös muiden kaasojen kanssa niin tilanne selkeni sitäkin kautta vähän. Onneksi heille kirjoitin yhteisviestin vasta sitten kun olin kuullut useammalta kantilta tästä asiasta ja osasin muodostaa vähän paremmin käsityksen asiasta. Minua kun ei tietenkään päästetty lukemaan heidän omaa keskusteluansa. Toisaalta ymmärrän sen, että kaukana asuva kaaso haluaisi säästää matkakustannuksissa... Toisaalta luulisi hänen ymmärtäneen jo vuosi sitten, kun pyysin häntä kaasoksi, että voi joutua vähän matkustamaan aiheen tiimoilta. Hän on opiskelija, mutta tekee töitä samalla ja hänen miehensä tekee pelkästään töitä niin luulisi että tässä on vielä aikaa säästää rahaakin yhtä "ylimääräistä" reissua varten tänne etelä-suomeen. Nyt tosin vaikuttaa siltä, että hän ei suostu sopimaan mitään päivää, koska ei saanut tahtoaan läpi että polttarit ovat viikkoa ennen häitä tai samalla viikolla. Vähän lapselliselta tuo käytös vaikuttaa, mutta ei sille sitten mitään voi. Uskoisin, että jos hän kovapäisyytensä takia jättää polttareihin tulematta, niin loppujen lopuksi häntä itseään harmittaa eniten. Tietysti minuakin harmittaa, mutta en aio suostua siihen että polttarit ovat saman viikon sisällä kuin häät.

Kiitos kaikille vastauksista. Tulee ehkä vähän "jäljessä" tämä oma vastaukseni mutta tilanne selvisi silloin. Päätin lähettää kaikille kaasoille yhteisen viestin missä ensin listasin ketä kaikkia haluan polttareihin kutsuttavan ja sitten kirjoitin pitkän viestin siitä mitä toivon polttareilta ja mitä en ainakaan toivo ja lopuksi kirjoitin vielä siitä miten toivoisin että kaasot hoitavat asiaa. Kukaan ei vastannut mitään viestiini, mutta yksi kaasoista kertoi että heidän oma keskustelunsa muuttui viestini jälkeen paljon asiallisemmaksi. Ilmeisesti pohjoisessa asuva ystävä ei ole aikeissa osallistua polttareihin mutta sille ei sitten voi mitään. On jokatapauksessa lopettanut muiden kiristämisen ja riidan haastamisen. Siitä olen edelleen vähän huolissani, että kuinka paljon siskoni pomottaa keskustelussa... Kirjoitinkin viestiini, että en ole valinnut ketään pääkaasoa ja että kaikki kaasot ovat tasavertaisia ja että kaikkien ideoita ja ajatuksia on kuunneltava. Siskoni on muita kaasoja 10 vuotta vanhempi ja olen saanut käsityksen että aika pomomeininkiä pitää tosiaan yllä, mutta toivotaan että muutkin saavat sanansa kuuluviin. Enää en jaksaisi asiaa ainakaan stressata ja miettiä. :/