tiria

Varsinaista videokuvaajaa emme siis saaneet, mutta siskoni osti videokameran ja hänen kihlattunsa kuvasi vihkimisen ja juhlapaikalla ohjelmanumerot. Asia siis järjestyi!

Häät tuli ja meni. Vaikka meillä oli pienen budjettimme vuoksi erittäin köyhä menu (pari salaattia, perunoita lihapullien ja kastikkeen kanssa + leipää) niin meidän pitopalvelu sai kyllä ruokapöydän näyttämään sellaiselta niinkuin olisimme tarjonneet viittä eri ruokalajia. Pitopalveluna toimi Arja Vierikko, muistaakseni Vaasa-opiston kahvilasta. 

Muutenkin pitopalvelusta jäi todella hyvä maku, sillä kommunikoimme ainoastaan sähköpostin välityksellä, ja vastaukset tulivat aina enintään seuraavana päivänä. Palvelu oli todella ystävällistä. Lisäksi vieraat kehuivat ruokaa, niin meille kuin itse pitopalvelulle eikä tuo hintakaan ollut liikaa. Suosittelen!

Me kutsuimme noin 60 vierasta, ja n. 50 ilmoitti tulevansa. Kuitenkin näitä viime hetken peruutuksia tuli.

Eräs pariskunta souti ja huopasi asian kanssa, ensin ilmoittivat että tulevat, sitten he eivät enää tulleetkaan. Vähän ennen häitä ilmoittivat taas että tulevat ja juuri ennen häitä jälleen kerran peruivat. Eikä heitä sitten näkynyt, ei kirkossa eikä juhlissa.

Toinen pariskunta ilmoittautui, mutta viime hetkillä päättivät että tulevatkin vain kirkkoon eivätkä juhliin.

Yksi serkuistani joutui jäämään hätätilanteen takia kotiin ja hänen perheensäkin pääsi tilanteen pakosta ainoastaan juhliin.

Yksi setäni oli ilmoittautunut juhliin mutta tulikin vain kirkkoon.

Me pyysimme onnittelukorttia ja rahaa tilille.

Kaksi "kaveriani" eivät reagoineet hääkutsuun mitenkään (eivät kiittäneet, eivät onnitelleet, eivät mitään), he eivät tulleet häihin, heiltä ei tullut rahaa tilille, eikä liioin mitään onnittelukorttiakaan.

Yksi "kaverini" vastasi vain ettei pääse häihin, eikä laittanut rahaa eikä lähettänyt korttia, eli ei huomioinut mitenkään.

Yksi sulhon "kaveri" ei liioin ilmoittanut tuleeko vai ei, ei lähettänyt korttia, eikä laittanut tillle rahaa.

Selvä homma on, että minä en näitä kavereita enää kavereiksi kutsu. Ei siis sen takia etteivät laittaneet rahaa tilille vaan siksi etteivät edes onnitelleet.

Erikoista tässä on se, että siskoni (joka hoitaa osaltaan tuota kiitoskorttien osoitteiden hankintapuolta, eli hankkii vieraiden osoitteita kiitoskortteja varten) vahingossa lähetti tälle kaverilleni (joka ilmoitti ettei tule häihin, mutta ei lähettänyt onnittelukorttia, ei rahaa, eikä huomioinut häitä mitenkään) viestin ja kysyi tämän osoitetta kiitoskorttia varten ja kaverini näköjään ihan pokkana lähetti siskolleni osoitteensa. Ihmeteltiin vaan siinä että mistähän tätä kaveria nyt pitäisi kiittää kiitoskortin muodossa, kun ei häneltä mitään muistamista ole tullut...

Oma suurin töppäykseni oli se, että kun kävelimme alttarille, käteni tärisivät melkoisen näkyvästi. Itse en sitä huomannut, mutta juhlassa äiti ja sulhoni sanoivat asiasta. Sen jälkeen minua rupesi niin hävettämään! Ja edelleen hävettää.. En pysty edes katsomaan häävideotamme sen takia että käteni tärisivät.

Minä jännitin vessassa käymistä etukäteen ja treenasin sitä sen mitä pystyin. Puvussani ei ollut mitään hehtaarilaahusta, mutta helmaa kuitenkin sen verran että jännitti. Itse hääpäivänä ei kuitenkaan kertaakaan tarvinnut vessassa käydä Kävin viimeiseksi vessassa klo 12 ennen kuin lähdettiin kirkkoon ja seuraavan kerran lähes 12 tunnin päästä kun päästiin kotiin Hääpäivän aikana ei vain yksinkertaisesti tullut hätää... Ehkä jännitin koko päivän niin paljon. 

Tässä meikäläisen yksinkertaiset sormukset. Kulta kihla ja hopea vihki. Luulin tykkääväni timanteista ja kivistä mutta jostain syystä tykästyin ihan sileään simppeliin sormukseen. Vihkiä pitänee vielä pienentää. Sitten kun me ollaan rikkaita, hankitaan kestävämmät sormukset.

*

*

* 

*

*

*

*

Kauniita koruja kanssamorsiamilla!

Minun ei onneksi tarvitse koruista stressata, sillä hääpuvun dekolteessa on sen verran kimalletta että koru kuin koru olisi vähän liikaa.

Minä ajattelin ensin että kun kihlasormukseni on simppeli, niin haluan ehdottomasti blingblingiä/timantin/jonkun kiven vihkisormukseeni. Nyt kun olen käynyt kultasepänliikkeissä sovittamassa sormuksia, joissa on jokin kivi, olenkin luopunut ajatuksesta. Kivet eivät vain tunnu minun jutultani, vaikka aina haaveilin esim. timanttisormuksesta. Yhdessä liikkeessä sovitin yksinkertaista hopeista sormusta ja se tuntui heti parhaalta Nämä hopeiset yksinkertaiset sormukset onneksi eivät ole kalliita, joten pienen budjetin häihimme sellainen sopii vallan mainiosti. Sitten myöhemmin kun kylvemme rahassa, ostamme vähän laadukkaamasta materiaalista tehdyt vihkisormuksen minulle.

Minulle siis tulee hopeinen flakka, hitusen puolipyöreä vihkisormus, joka arviolta tulee maksamaan päälle parikymppiä.

Kato. mä oon aina ajatellu että hunnut on kaikki vaan yks iso pala jonka taitat itse just siitä ja sieltä mistä tykkäät

Olisipa asia niinkin yksinkertainen...

Minulla onneksi on varalla huntu (tosin kaksikerroksinen) mutta mieluummin ottaisin sellaisen kivan litteän yksikerroksisen. Ei mitään pöyheätä minulle.

Äh...

Sekoilen jotakin täällä... Tämä tuli vahingossa, sori tuplapostauksesta!

Itse askarreltu hääkimppu -projekti etenee! Eikä häihin olekaan kuin 9 päivää

Päällystin kimpun kukkaosan turkoosilla organzalla (kyseistä kangasta kun sattui kotoa löytymään) ja kieputin sitä varren ympärikin. Tällä hetkellä kimppu näyttää jotakuinkin tältä.

Vielä pitäisi vähän fiksata. Kaaso tulee pian käymään joten kysyn häneltä vielä mielipidettä. Tuota organzaa olisi hyvä vähän tiukentaa tuosta kukkaosion ympäriltä..

Meidänkin pitäisi keksiä joku kaikille sopiva palkinto. Mikään kuohari tai alkoholi ei tule kysymykseenkään sillä kukaan vieraista ei niin käytä alkoholia ja muutamia lapsiakin juhliin tulee. Eikä alkoholin antaminen olisi yhtään meidän tyylistä. Itse en tykkäisi voittaa mitään visaa ja viedä pulloa kotiin, jota en koskaan viitsi juoda.

Ajateltiin olla käytännöllisiä, eli jos vain otettaisiin joku kympin lahjakortti tyyliin K-kauppoihin tms. Voittaja saisi itse valita sitten mieluista itselleen.

^ En nyt ole varma mitä tarkalleen ottaen tarkoitit, mutta onhan noita huntuja vaikka minkälaisia nykyään. Yksikerroksinen huntu on vähän niinkuin kaksikerroksinen, mutta ilman sitä toista kerrosta Ja nuo yksikerroksiset näyttää olevan vaikeasti saatavilla.

Tuleeko organzanauhasta jotakin pintavahinkoja? Mikä on turvallista "nauhaa"? Millä tavoin te laitatte tölkit roikkumaan auton perään?

Onko tämä http://www.decorahouse.com/haakauppa/haaauton-koristelu/leveat-organza-ja-satiininauhat/5-cm-satiininauha-valkoinen-5-m.html turvallista laittaa autoon?

Saako sen laahuksen nostettua nätisti ylös esim napilla tai lenkeillä? Voisit pitää sitä kiinni muuten paitsi vaikka kirkossa ja valokuvien aikana.

Laahuksen olisi saanut nostettua, mutta sitten olisin ruvennut kuitenkin stressaamaan jos se irtoaa sieltä, tai miten muhkean helman kanssa käy vessassa jne Eli alkuperäisen suunnitelman kanssa mentiin, ja poistettiin laahus.

Häät ensi viikolla niin kaipa tämä on ihan normaalia paniikkia

Miksei mistään löydy yksikerroksista huntua kampakiinnityksellä?! Kaikki hunnut (mitä myydään käytettyinä puoleen hintaan eli meidän budjettiin sopivina) ovat kaksikerroksisia. Olen etsinyt yksikerroksista vaikka mistä nettikirppikseltä...

Nyt minä taas itselleni ongelman kehitin. Tähän asti olen ollut sitä mieltä, etten missään tapauksessa ota itselleni laahuspukua. Minulla on tänään iltapäivällä puvun muokkaus, jossa siis ainakin oli tarkoituksena poistaa laahus. Nyt olen kuitenkin ruvennut miettimään, että mitäs jos sittenkin pitäisin sen laahuksen. Olen sovittanut kyseistä pukua varmaan vuoden alussa tai viime vuoden lopussa, joten en oikein täydellisesti muista kuinka pitkä tai kuinka vaikea laahus puvussa on.

Ajattelin sitäkin, että jos sitä ei poista puvusta, niin halvemmalla pääsisi ja meillähän on pienen budjetin häät. Halusin poistaa laahuksen senkin takia, että juhlapaikkamme on pieni ja kutsuimme sinne noin 70 ihmistä. Ajattelin että jos kaikki kutsutut tulevat niin en pääse kulkemaan pitkän laahuksen kanssa ahtaassa juhlapaikassa.

Vieraita tulee kuitenkin noin 50, joten kaipa sielä laahuksen kanssa mahtuisi kulkemaan...

Mutta sitten taas ajattelen tuota vessa-asiaa, kun juhlapaikalla on melko pienet vessat, niin siksi olisi hyvä poistaa se laahus.

Antakaa mun kaikki kestää

*