Me olemme molemmat lestadiolaisia. Häissämme tarjotaan punaviiniä, soitetaan kevyttä musiikkia, meikataan, jne... On jokaisen oma asia, kuinka omaan uskonnollisuuteensa suhtautuu. Me tosin olemme esikoislestadiolaisia, joten pipomme on noin yleisestikin LÖYSEMMÄLLÄ kuin vanhoillislestadiolaisilla.

Suosittelen pukeutumaan, meikkaamaan ja käyttäytymään aivan omana itsenäsi. On turhaa patsastella toisten uskonnollisen suuntaumuksen takia. Jumalan silmissähän me olemme kaikki saman arvoisia, joten miksi esittää muuta kuin olemme? Tottakai kannattaa vähän miettiä, mitä ja miten puhuu, mikä nyt on sinänsä aivan luonnollista esim. vanhojen ihmisten kanssa. Joten kunhan on kohtelias ja huomaavainen, niin pärjätä pitäisi.

Meikkiä nassuun vaan, sanon minä!!!   ;D ;D ;D

Me tehtiin niin, että laitettiin kutsuun vain kaason numero ja teksti "lahjavinkkejä". Ne ketkä ystävällisesti vaivautuivat soittamaan kaasolle saivat lahjatoiveitamme kysellessään ensimmäiseksi kuulla häämatkatilimme numeron. Jos rahan antaminen tuntui vieraista epämiellyttävältä, oli listassa toki muutakin. Mutta pääasiana tuo matkatili. Hyvin on toiminut kuulemma, parin viikon päästähän tuo selviää...

Meillä lukee kihloissa vaan tylsästi nimi ja päivämäärä. Pitäis vihkisormukseen keksiä jotain säväyttävämpää... Sulholle täytyy mahduttaa samaan sormukseen, vihkisormus tulee vain mulle.  

Meidän helmikuisten häiden värit ovat tumma turkoosi ja valkoinen. Tumma turkoosi lähti ajatuksesta saada erikoinen mutta talvisen oloinen hääpuku, valkoinen jotenkin vain tuli pariksi, luonnollisesti.  :  Teemana meillä on ehkä hieman tylsät lumihiutaleet, mutta niistä saa kehiteltyä vaikka mitä, ihan morsiuskimppuun asti. Koristeina meillä siis lumihiutaleet, sekä kuusen havut. Kynttilöitä tulee niin paljon kuin vaan uskaltaa polttaa, takkatuli on. Ulos paljon ulkotulia, ja tunnelma on taattu. Meidät vihitään juuri alkuiltapäivästä, joten juuri juhlapaikalle siirryttäessä on se ihana hämyinen hetki, jolloin myös hääkuva on tarkoitus ottaa....