Ragazza

Morsian
  • Viestit

    113
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Käyttäjän Ragazza kaikki viestit

  1. Mitä olette ajatelleet kaasolle ja bestmanille antaa kiitokseksi tuesta? Itselläni on meneillään harkinta pyytäisinkö kahta vai vain yhtä kaveria kaasoksi ja tuli tällainenkin asia mieleen. Itselläni ei ole budjettia kovin kalliisiin lahjoihin, joten tarvitsisin vinkkejä... Niin...samalla voitte vihjaista myös mitä sulhaselle huomenlahjaksi.. :-/
  2. Minkälaisia kokemuksia muilla on toisien, kolmansien tms. häiden järjestämisestä? Itse olen nyt menossa toista kertaa naimisiin ja minua kiusaa suuresti äitini asenne. Hän ei ylipäätään ole kovinkaan aktiivisesti ollut kiinnostunut häistä eikä ole kysynyt niistä mitään oma-aloitteisesti. Silloin kun hän muutaman kerran on asiasta malttanut keskustella on hän joka ikisessä asiassa halunnut palata ensimmäisiin häihini. "Ketä kutsuitte silloin?" "Kutsuttiinko ne ja ne silloin?" "Mitäs te tarjositten silloin ?" " Maksoitteko te silloin per hlö vai jonkun kiinteän summan?" jne. jne. Olen yrittänyt ajatella, että se on osa menneisyyttäni enkä voi kieltää ihmisiä ajattelemasta sitä. Edellinen avioliittoni, edellinen aviomieheni ja edelliset hääni eivät todellakaan ole mikään tabu, vaan pystyn kyllä puhumaan niistä ihan luontevasti, mutta liika on kyllä liikaa. Viimeksi sain tarpeekseni kun äitini aivan joka asiassa palasi entiseen. Kun hän kyseli edellistä menua, ilmoitin tiukasti että EN kuule muista niitä asioita! Onneksi olemme puhuneet asiasta lähinnä puhelimitse eikä mieheni ole tarvinnut kuunnella näitä juttuja. Minusta voisi olettaa aikuisen ihmisen tajuavan, että en välttämättä halua ihan koko ajan puhua edellisistä häistäni vaan katsoa eteenpäin.
  3. Sattuiko teillä muilla jo häänsä kokeneilla jotain töppäyksiä häissä? Itse olin vähällä körsiä alttarilla kun siinä on pari rappusta ja meinasin astua oman helmani päälle. Mutta videoltakaan sitä ei kyllä huomaa kuin minä itse. Kun pääsin alttarille en todellakaan olisi muistanut antaa kimppua kaasolle jos ei hän itse olisi sitä tullut hakemaan. Mutta varsinainen töppäys oli kyllä se, että ruotsinkielisissä kutsuissa ei mainittu paikkaa ollenkaan. Kuinkahan moneen tuhanteen kertaan sen lukikaan ties kuinka moni ihminen, mutta kaikille paikka oli niin itsestäänselvä, ettemme edes huomanneet, ettei sitä mainittu kutsukortissa. No, onneksi kaikki tajusivat, että häät vietetään siellä mistä olen kotoisin. Ja jotkut sitten varmistivat asian minulta tai isältäni.
  4. Mielelläni kuulisin ihmisten kokemuksia Prestbackan pitokartanosta.
  5. Valitettavasti tuo ennakkoilmoitus ei auta näihin epävarmoihin ja hämäräperäisesti vastaaviin oman kokemukseni mukaan lainkaan. Jotkut ihmiset siitä hyötyvät ja ovat iloisiakin, mutta nämä ovat yleensä juuri niitä, jotka muutenkin ottavat asiakseen järjestää asiat hyvissä ajoin. Ne, jotka eivät katso asiaa riittävän tärkeäksi muutenkaan, katsovat ennakkoilmoitusta ja heittävät sen sitten johonkin nurkkaan pölyyntymään ja unohtavat koko asian kunnes kutsu tulee. Ja todennäköisesti juuri nämä samat ihmiset ovat niitä, jotka eivät vaivaudu lukemaan koko infopaperiakaan... Toivottavasti ennakkoilmoitus kuitenkin toimii teidän kohdallanne! Ehkä te ette kutsu yhtään nuijaa paikalle...
  6. Meilläkin oli ongelmia ilmoittautumisten kanssa. Määräpäivän jälkeen aloin kysellä ihmisiltä ovatko tulossa vai ei. Itse ihmettelin jo sitä että useat eivät reagoineet mitenkään siihen että jouduin erikseen kyselemään vastauksen perään vaan ilmoittivat vaan etteivät ole tulossa ja yksikin ilmoitti, että "tottakai mä tulen teidän häihin". Noh, olisit varmaan voinut ilmoittaa jos kerran asia on noin selvä... Sitten oli yksi, joka ilmoitti että pääsee ainoastaan kirkkoon ja ehkä tuo tyttärensä vielä juhlapaikalle, mutta joutuu viimeistään viideltä lähtemään eteenpäin. Laitoin sitten ihan näön vuoksi hänelle paikan siltä varalta että hän tulee käymään juhlapaikalla, että hän tuntisi olonsa tervetulleeksi, vaikkei jääkään syömään. Illan mittaan huomasin, ettei hän olekaan lähdössä mihinkään ja kun ihmettelin asiaa niin hän vastasi että hän olikin perunut sen toisen menon. Onneksi olin siis laittanut hänelle paikan, vaikka olinkin pitopalvelun osalta jättänyt hänet pois laskuista. Suurin ongelma oli kuitenkin ehdottomasti häävieraiden kuljetus. Olimme hyvää hyvyyttämme järjestäneet vieraille bussikuljetuksen ja pyytäneet ilmoittautumisen yhteydessä ilmoittamaan mikäli haluavat käyttää meidän järjestämäämme kuljetusta. Meillä oli erillinen kutsukortti ja sitten infopaperi, jossa oli lahjatoive, ajo-ohjeet, kartta ja infoa lasten kutsumisesta ja tästä bussikuljetuksesta. Kun sitten yhdeltäkin kaverilta erikseen kysyin eikö hän aio tulla bussilla, hän ihmetteli suuresti että onpa hyvä palvelu. Hän ei ollut lukenut infopaperia koska oletti siinä olevan vain ajo-ohjeet. Yksi neljän hengen porukka taas ilmoitti (kolme kertaa ilmoittautumisen perään kyseltyäni) että lähtevät juhlapaikalta yhteiskuljetuksella. Yht'äkkiä samainen porukka kuitenkin kesken illan ilmoitti että "kiitoshei, me tästä lähdemme". Olin ihan äimänä, että eikös teidän pitänyt olla loppuun asti ja lähteä sillä bussilla. He vaan selvittivät muitta mutkitta, että "piti joo, mutta sitte meidän poika menikin eri paikkaan hoitoon ja blablabla ja me sitte päätettiinkin tulla omalla autolla". Siis me oltiin mitoitettu kuljetus nimenomaan ilmoittautuneiden perusteella!! Ei mua kiinnosta maksaa 30 hengen bussia jos siellä istuu 6 henkeä. Siinä tapauksessa olisin voinut tilata tilataksin, joka olisi tullut huomattavasti halvemmaksi. Ihan kaiken huippu oli se kun listassa jossain vaiheessa vp:n jälkeen oli 5 varmaa bussilaista ja 17 epävarmaa. Aloin sitten soitella ihmisille ja pyytää heitä varmistamaan bussiasian viimeistään sunnuntaina niin että saan vahvistettua henkilömäärän. Oma siskoni ihmetteli tätä suuresti ja oli hyvin loukkaantunut siitä että kehtasin pyytää häntä varmistamaan kolmen hengen perheen kulkemisen. Hänen tilanteensa oli vielä se, että hän toivoi saavansa juhlista muun kyydin, mutta halusi pitää yhteiskuljetuksen ikäänkuin varalla. Yritin selittää että tilaan ilmoittautumisten perusteella sopivan kulkuneuvon ja maksan siitä erikseen. Sisko halusi tietää milloin muut sitten varmistavat kuljetusasian. Kerroin että aion pyytää kaikilta vastauksen viimeistään sunnuntaiksi. Sisko ihmetteli miksen sen jälkeen voi ilmoittaa hänelle mahtuvatko he mukaan vai ei. Yritin selittää että kaikki halukkaan mahtuvat joka tapauksessa mukaan eli heidän tulisi ainoastaan ilmoittaa haluavatko kyydin vai ei. Sisko oli aivan raivona ja selitti että heitähän on vain kolme!!! Ja minä puolestani selitin että kaikki ovat "vaan me kaksi". Lopulta sisko lähetti seuraavana päivänä erittäin tiukkasävyisen viestin jossa ilmoitti että he eivät käytä kuljetusta kumpaankaan suuntaan (vaikka menomatka oli ollut jo ihan selvä). Tämän jälkeen hän ei ole puhunut minulle sanaakaan edes häissä (paitsi väkinäinen "onnea" pakon edessä). En oikein kyllä ymmärrä...
  7. Meillä tulevat appivanhemmat kyllä tietävät että olen ollut naimisissa koska ensitapaamisella alkoivat udella sukunimestäni, joka siis oli edellisen miehen. Totesin vaan että se ei ole tyttönimeni, joten sen nimisiä sukulaisia minulla ei ole. Vähän aikaa nieleskelivät (tai siis anoppi nieleskeli) ja minä yllätyin siitä kuinka herkullinen tilanne oli eikä niinkään piinallinen Olen ajatellut pyytää paria ihmistä pitämään puheen häissä, mutta aion heille sanoa suoraan (siltä varalta etteivät itse sitä käsitä) että muuten tietysti vapaat kädet puheen suhteen, mutta en halua että viitataan siihen että edellinen kerta meni puihin. Koskaan kun ei näköjään voi tietää mitä ihmiset tajuavat ja mitä eivät. Äidilläni ei todellakaan ole mitään tulevaa miestäni vastaan, päin vastoin kuuluu fan clubiin ihan täysillä mutta jostain syystä hänestä tuntuu olevan veikeää puhua edellisistä häistäni. Kun ilmoitimme iloissamme tulevista häistä ja ajankohdasta, hän luuli myös ilmeisesti olevansa hauska ja ilmoitti muitta mutkitta että hän on juuri silloin kursseilla. Totesin vaan että sitten jäävät häät väliin... Meillä exästä harvoin puhuvat muut kuin isoäitini, jolla on vielä hääkuvanikin seinällä seuraavia häitä odotellessa . Tuleva mieheni kuitenkin ymmärtää että kyseessä on vanha ihminen eikä ole asiasta moksiskaan. Asiaa toki auttaa se, että hän tietää olevansa erittäin pidetty meidän suvussa. Sitä vastoin tuleva anoppini kunnostautui aluksi hienosti tässä hommassa. Hän muisteli mieheni exää niin antaumuksella, että hän joka ikisellä tapaamisella onnistui jossakin yhteydessä mainitsemaan exän vähintään kerran. Mieheni puuttui asiaan ehkäpä kymmenennellä kerralla kun anoppi kyseli ovatko mieheni ja hänen EXÄNSÄ "jo" käyneet lastenvahtina eräällä tutulla pariskunnalla, jonka kanssa asiasta oli ollut puhetta vuosia aikaisemmin!! Jatkoin syömistä ihan hiljaa kun appiukkoni ääneen epäili, että anopilla oli nimet menneet sekaisin ja tarjosi että hän varmaan oli tarkoittanut miestäni ja MINUA. Anoppi ihan närkästyi ja korjasi edelleen että puhuu tosiaan mieheni entisestä tyttöystävästä. Kaikki muut ilmeistä päätellen olivat hyvin ihmeissään ja noloina anopin puolesta ja vastasivat vain ihan yksitavuisesti. Kun olin poistunut paikalta myöhemmin, mieheni oli tiukkaan sävyyn ilmoittanut anopille että hän saa nyt luvan lopettaa sen exästä puhumisen tai me emme enää tule käymään heillä. Sankarini! Että kyllä näitä taitaa olla valitettavasti joka suvussa...
  8. Sulhaseni on heittänyt pois kaikki kuvat entisestä tyttöystävästään ja se sopii minulle. En olisi sitä pyytäny, mutta olen salaa tyytyväinen siitä etteivät ne pomppaa mistään enää koskaan Itse olen ollut naimisissa ja mulla on pari albumillista hääkuvia + montamonta albumillista tavallista elämää. Lisäksi mulla on pahvilaatikko, jossa on kaikki ensimmäisiin häihin liittyvä kuten vieraskirja, riisipussi, ohjelmalehti, kutsukortti, paikkakortti, tiara ja molempien sormukset. Nämä kaikki ovat säilössä ulkovarastossa enkä oikein tiedä mitä tehdä niille. Vanha hääpukin roikkuu varastossa. Valokuvia en tule heittämään pois, mutta en halua niitä kotonakaan pitää eli saavat jäädä sinne varaston perukoille. Rahanarvoiset kamat voisi varmaan myydä tai jotain, jos saisi aikaiseksi. Toisaalta ei tekisi mieli myydä kun silloin joutuu ottamaan ne esiin ja touhuamaan niiden parissa. Sulhaseni ei ole näitä asioita koskaan kommentoinut eikä hän ikinä pyytäisi minua hävittämään valokuvia kun tietää kuinka paljon valokuvat ylipäätään merkitsevät minulle.
  9. Nostelen aihetta... Kertokaapa kokemuksianne jos niitä suinkin on Mulla on tällä hetkellä suunnitelmissa että oma kampaajani Helsingistä tulisi laittamaan sekä kampauksen että meikin. Joku kyseli kampaajia jotka pystyisivät tulemaan paikan päälle ja käsittääkseni se suurimmalta osalta onnistuu kun vaan pyytää (ja maksaa). Ainiin, voisin tietysti kertoa myös mitä tuo oma kampaaja maksaa: Kampaus + koekampaus on 125 e ja meikki + koemeikki 80 e. Siihen vielä bensat, mutta kampaaja sanoi että keikka maksaisi vähän päälle kaksi sataa. Tästä syystä olen edelleen kiinnostunut Porvoolaisistakin kampaajista...
  10. Aijoo, niinpä näyttää. Meille sanottiin puhelimitse että lastenhoitajavälitystoiminta on lopetettu jostain verotuksellisista hankaluuksista ja byrokratiasta johtuen. Eipä tullut maininneeksi että tämä koski vain tiettyjä alueita...
  11. MLL:lla ei valitettavasti enää ole lastenhoitajapalvelua ollenkaan.
  12. Ehkä meidän kaasottomien yksinäisten pitäisi ryhtyä kaasoiksi toisillemme
  13. Minä törmäsin sellaiseen, että morsiamen täti loukkaantui siitä ettei teini-ikäisiä lapsia kutsuttu, siinä määrin että kiusallaan pyysi toisen juhliin kutsutun tädin "hoitamaan" teinejä hääpäivän ajaksi. : Kiusa se on pienikin kiusa! :-/
  14. Tosi harmillista että hääpari joutuu vielä tällaistenkin asioiden parissa painimaan... Meillä on ajateltu kutsua sisarukset perheineen, mutta muut ilman lapsia. Tekisi mieli laittaa tuo "jatkamme juhlia aikuisten kesken", mutta jos asiaa noin alleviivataan niin luulevatko ne, joilla kyseinen teksti on, etteivät sisaruksemme ole tajunneet "vinkkiä" vai närkästyvätkö peräti siitä että paikalla kuitenkin on lapsia, vaikka kutsussa luki ilman lapsia... Miten voi olla niin hankalaa ;D Täytynee vaan puhua asiasta mahdollisimman paljon etukäteen ja avoimesti kertoa että ollaan ajateltu juhlia aikuisten kesken, mutta että perheenjäsenten lapset ovat paikalla kuitenkin.
  15. Pari kertaa olen tämän vuoden aikana käynyt Haikon kartanon ravintolassa päivällisellä. Ruoka on todella hyvää ja tasokasta, samoin palvelu. Juhlista ei ole omia kokemuksia, mutta tuossa yllä kerroin jo kuulopuheista
  16. Sussiliina Ei varsinaisesti ole kokemuksia muuta kuin siitä kuinka ikävää on kun lapsi sekoitetaan asioihin, jotka eivät lapselle kuulu. Meillä sikäli eri tilanne, että äidilläni on tavallaan syytäkin olla vihoissaan isäni uudelle kumppanille. Mutta erosta on jo 20 vuotta, joten voisi toivoa, että tilanne olisi helpottunut. Mutta ei! Meidän lasten mieliä on "myrkytetty" alusta saakka, vaikka oikeasti nämä asiat eivät tietenkään kuuluneet (eivätkä kuulu edelleenkään) meille. Toivottavasti kaikki järjestyy teillä ja saatte ihanat juhlat! Voi olla, että teilläkin suhteet sinun ja miehesi lapsen välillä normalisoituvat muutaman vuoden kuluttua kun lapsi on aikuistunut ja esim. muuttanut pois kotoa ja saa itse päättää ajatuksistaan ja tekemisistään.
  17. Ei hätää! En ottanut viestiä itseeni! Huomasin vaan tosiaan, että kukin ajattelee tietysti omalta kohdaltaan. Meillä taas kaveriporukka sikiää sellaista vauhtia, etten tahdo pysyä perässä ;D ...ja silmät pyörivät siksi, että ketjun ties kuinkamomennella sivulla ehdotettiin että "jos laittais kutsuun vaan kutsuttavien nimet". Ensimmäisessä viestissä nimenomaan koko asian ydin oli se, ettei asia ole ihan niin yksinkertainen Huvitti vaan vähän.
  18. Pakko tunnustaa vuorostaan oma ajattelemattomuuteni :-[ Minä en kyllä tulisi jokaisen kutsun kohdalla miettineeksi mitenkä vanhoja kutsuttujen lapset nyt taas ovatkaan ja edes kuinka monta niitä on (niitä kun putkahtelee alinomaa, mutta olen harvoin lasten kanssa tekemisissä vaan enimmäkseen aikuisten) eli voisin varsin hyvin kutsua aikuiset miettimättä lainkaan voivatko vanhemmat edes tulla ilman lapsiaan. Toki varmaan ilmoittautumishetkellä voisi asia tulla puheeksi ja siitä voisi siinä keskustella. Ja jos olen päättänyt juhlia ilman lapsia, en kuitenkaan jätä lähettämättä kutsua niille joiden oletan olevan jumissa lastensa kanssa vaan lähetän samalla mallilla kutsut kaikille aikuisille ja jokainen voi itse päättää tuleeko vai ei Mutta ymmärrän toki, ettei sylivauvaa voi jättää yksin kotiinkaan ;D
  19. Mieleeni heräsi kysymys teille, joilla on ollut yhteiset polttarit: miten olette polttarinne viettäneet? Onko ollut jotain erityistä ohjelmaa ja oletteko polttaroineet koko päivän vai viettäneet ikäänkuin yhteiset iltajuhlat?
  20. Meilläkin on puhuttu yhteisistä polttareista. Kummallakin on aika vähän kavereita ja yleensä heitä tavataankin pariskunnittain. Mies oli se joka ensimmäiseksi alkoi puhua, että kun muutenkin aina muualla ollessaan miettii mistä johtuu, että minun seurassani on hauskinta niin pitääkö polttarit vaan väkisin "kärsiä" koska niin "kuuluu" tehdä. Me viihdymme yhdessä ja haluamme siis mieluiten myös juhlia yhdessä. Näin saamme myös vähän isommat kekkerit kun molempien muutamat kaverit ovat mukana. Joka tapauksessa olemme illan yhdessä ja alustavana ajatuksena on, että ME itse kustannamme ja järjestämme bileet. Sopii myös hyvin että olemme päivällä eri suunnilla ja sitten illaksi yhdistämme voimamme. Asia ei tosin ole ajankohtainen, mutta se on jostain syystä jo tullut puheeksi. Me ei myöskään olla kummempia juhlijoita (enää) ja "tyttöjen illassa" olen ollut tasan kerran ja ne olivat polttarit... Mulla ei siis ole mitään pakkomiellettä päästä tyttöjen kanssa juhlimaan "viimeistä kertaa" etenkin kun pääsen sellaiseen myöhemminkin jos vaan haluan! Oikein hyvä idea siis omasta mielestäni, mutta järjestäjien täytyy tosiaan tietää mitä mieltä itse morsiuspari on ajatuksesta!
  21. Mm. täällä naikkareissahan on nähty jos jonkinmoisia horrorstooreja siitä kuinka ihmiset raijaavat puoli sukua mukana eli kun kaksi on kutsuttu niin heidän lapsensa, lastensa puolisot ja lastenlapset tulevat kylkiäisenä ;D Ja kirjoittihan joku naikkari siitäkin kuinka "NN seuralaisineen" TIETENKIN tarkoittaa että seuralaisia on monta eli koko perhe on kutsuttu : *huoh*
  22. Jos jokainen ymmärtäisi että vain kuoren päällä mainitut henkilöt on kutsuttu, ei mitään ongelmaa olisikaan... :
  23. Meillä ajatuksissa, että kutsutaan sisarusten lapset, ei muita lapsia. Joku kirjoittikin, että sukulaisten lapset ovat myös sukulaisia ja ainakin minä tunnen sisarusteni lapset erittäinkin hyvin. Kavereiden lapsia en ole monia edes tavannut saati että olisin viettänyt heidän kanssaan aikaa ja voisin sanoa tuntevani heidät. Joku "juhlimme mahdollisuuksien mukaan vain aikuisten kesken" kuulostaa hyvältä koska silloin jää selitys sille miksi lähimmät lapset ovat mukana. Jos toteamme kutsussa että "morsiuspari toivoo, että juhlimme vain aikuisten kesken", voi jollekin pahimmassa tapauksessa jäädä sellainen kuva etteivät sisarukset ole kunnioittaneet morsiusparin toivetta :
  24. Omasta mielestäni olisikin jotenkin helpompaa jos ei myöskään bestmania olisi. Mutta kun miehellä on bestman niin tuntuu jotenkin siltä, että alleviivataan sitä ettei minulla ole ketään... Tietysti oman pääni sisällä kaikki, mutta kuitenkin suruttaa ettei ole sellaista ystävää.
  25. Minullekin on jäänyt erittäin kylmä ja bisnesmäinen kuva paikasta. Häitä on ainakin kesäisin monet yhtäaikaa ja monet morsiamet törmäävät toisiinsa mm. naistenhuoneessa käydessään tai muualla yleisillä alueilla, joihin väkisinkin tulee päivän ja illan aikana mentyä. Itse ainakaan en välttämättä haluaisi siinäkään mielessä mitään massahäitä. Puitteet ovat toki kauniit ja erityisesti puutarha ja merenranta ovat houkuttelevat (mutta eivät sentään NIIN houkuttelevat )