Arsa

Muistaakseni suomessa laki on määrännyt vasta 1920 -luvulla, että naisen pitää ottaa miehen sukunimi. Tuo lakihan kumottiin 1980 -luvulla. Miksi siis muuttaa nimeä tuollaisen 60 vuoden kokeilun takia? Eihän sitä voi edes perinteeksi sanoa? Olisi kyllä ihana ottaa miehen nimi, koska tuntuisi että sitten olisi "kokonaan hänen", mutta en tiedä tottuisinko uuteen nimeen...

ALLEKIRJOITAN! Kun olin pikkutyttö etunimeni oli hyvin harvinainen Suomessa, mutta nykyään kaimoihin törmää enemmän. Ala-asteella luokallani oli pari katjaa ja pari katia, sekä monen monta mikkoa ja mikaa. En usko että omasta nimestäni olisi tullut minulle niin tärkeä jos en olisi pienenä huomannut eroavani muista kaimattomuudellani. Sukunimeäni on tutkittu 1700 -luvulle asti ja supisuomalaisia ollaan! Nimeni ei lopu -nen eikä -la ja on ulkomaalaisen oloinen, koska alkaa kahdella konsonantilla. Nimi on minulle rakas ja tärkeä osa identiteettiä, mutta joskus tuntuu että hieman oudosta nimestä on harmiakin. Onpa minulta kerran jopa kysytty puhunko suomea! Sulholla on suomalaiseen tapaan -nen loppuinen sukunimi (ei kuitenkaan kovin yleinen) mutta nimi ei käy yhteen etunimeni kanssa (vai kaipaako se paljon totuttelua?)! Mies taas ei kelpuuta minun sukunimeäni, koska sitten hänen etunimensä olisi yhtä tavua pitempi kuin sukunimi, ja se kuulemma vasta hölmöltä kuulostaisikin. Ehkä tässä joutuu kokeilemaan yhditelmiä tai keksimään uuden nimen? Onneksi on vielä aikaa miettiä

Oijoi! Tuolla sivullahan on ihan biisilista, mistä voi etukäteen valita polttareihin sopivan kappaleen! ;D Sivuilta ei kuitenkaan selviä, missä kaupungeissa karaoketakseja on, joten tätä tietoa yhä kaipaisin.... Pitänee etsiä tuo yhteishyvä käsiini jostain

Hihii! Ekaa kertaa tämän näin vaikka monissa häissä olenkin ollut. Voisin oikoluettaa tämän viroa osaavalla ystävälläni, ja harkita sitten... tuskin tätä kannattaa ottaa mukaan ohjelmaan jos se kaikille muille on näin tuttu juttu...

Elli-05 Serkkuni häissä oli juuri tuollaiset hääparin edeltä valitsemat joukkueet. Oli kolmen hengen joukkueet: -morsiamen vanhemmat + yksi kummi -sulhon vanhemmat -yksi kummi -serkkujoukkue -kaverijoukkue Juontajana oli kaaso ja kysymykset oli vaihtoehtokysymyksiä. Joukkueilla oli valmiiksi kortit joissa luki isolla A, B, C ja D joten joukkueet eivät saaneet puheenvuoroa. Hääpari kertoi aina oikean vastauksen ja mahdollisen tarinan mikä jutun taakse kätkeytyi. Meille muille vieraille ei tullut tylsää, koska saimme tietysti tahollamme pohtia oikeita vastauksia, äänentoisto oli hyvä ja kysymykset oli tosi mielenkiintoisia ja hassujakin.

Me tavattiin IRC:ssä, joten meille ois tosi hyvä teksti: /join #avioliitto tms. mutta voisi olla että menisi melkein kaikilta ihan ohi... :

Kymmpiuutisten loppukevennyksessä kerrottiin eilen karaoketaksista. Taksissa saa siis matkan aikana laulaa karaokea. Jutussa mainittiin karaoketakseja olevan puolisen kymmentä, mutta kerrottiin vain yhdestä oululaisesta taksista. Tietääkö kukaan missä muissa kaupungeissa karaoketakseja on? Jos polttariseurue joutuu siirtymään paikasta toiseen taksilla, niin karaoken laulaminen siinä matkalla toisi vähän väriä siihen reissaamiseen! Käsittääkseni siitä ei edes tule extrahintaa!

Heips! Minä olen ev.lut kirkosta eronnut ja mies on ortodoksi. Emme vielä ole päässeet yhteisymmärrykseen, miten vihkiminen järjestetään, mutta tulinpa ajatelleeksi, että suostuvatkohan edes tällaista pakanaa vihkimään? Onko kellään kokemuksia moisesta? Varsinkin nyt tämän ketjun luettuani alkoi tämä ortodoksivihkiminen kiehtomaan, olisipa siinä jännitystä suvullekin

Niin siis millaisia nämä leikit ovat ja mikä on tuo huiskutusleikki? Olisi mukava jos kuulisi ihan sääntöinen ja ohjeineen erilaisia leikkejä ja niiden variaatioita!

Kannattaa ottaa huomioon, että tuli harvoin syttyy ensimmäisellä tulitikulla ja ensimmäisellä yrittämällä! Siinä voi mennä systeemit sekaisin jos tuli ei meinaakaan syttyä! Hääpari ja/tai kaaso&BM ja/tai hääparin vahnemmathan vois heittää sinne tuleen jotain? Esimerkiksi paperille kirjoitettuna jotain juttuja mitä sitten poltetaan? Jos niissä papereissa lukisi positiivisia asioita (esim ymmärrys, kuunteleminen, arvostaminen) ja ne paperit ruokkii tulta eli ne asiat ruokkii teidän suhdetta. Ja aina ennen paperin heittämistä tuleen sanoo että mikä se asia on minkä sinne heittää ja miksi se on suhteelle tärkeä.

Onko tarkoitus pysyä vakavissa kysymyksissä vai otetaanko huumoria mukaan? Huumorimielessähän voi kysellä miten autoa ajetaan vänskärin puolelta ja miten kaulimella komennetaan miestä oikeaoppisesti. Modernilta emännältä pitää tietysti kysyä myös totunnaisesti miehisistä asioista, kuten talvirenkaiden vaihdosta autoon tms. Meidän äitillä on kirjahyllyssä jokin ikivanha Emännän opas, jossa sanotaan mm, että kunnon emäntä pesee tukkansa saippualla kerran kahdessa viikossa eikä luota kaupan shampoojauheisiin!!! Kunnon emännät ovat tuon kirjan mukaan myös nuukia ja säästäväisiä talousrahoissa, joten säästämiseen liittyviä kysymyksiäkin voisi koittaa keksiä.

Se kuinka paljon on valmis polttareista maksamaan riippuu aika paljon siitä kuinka läheisen ystävän polttareista on kyse. Bestiksen polttareihin voisin säästää vähistä rahoistani ja laittaa vaikka satasen, jotta kaverilla on varmasti kaikkea hyvää, kivaa ja ikimuistoista. Jonkun kaukaisemman kaverin polttareihin 10-30 euroa on ihan sopiva. Riippuu tietysti mitä tehdään jne. Tästäpä herääkin uusi kysymys: maksavatko kaikki osallistujat saman summan polttareista vai maksaako jokainen kykynsä mukaan?

Minulla on ollut jo vuosia aivan selvää, että myös miehelle tulee kaksi sormusta, siis sekä kihla- että vihkisormus, riippumatta siitä mitä yhteiskunta tai vanhat perinteet sanovat (tai mies ) Tavallaan voisi ajatella, että miksi naisen pitää olla "sitoutuneempi" avioliittoon. Miksi nainen pitää rengastaa kahdella sormuksella ja mies "pääsee" puolta vähemmällä? Kuitenkin liiton velvoitteet ovat samat molemmilla, joten miksi avioliiton merkit eivät voisi olla samat? Tavallaan jos kaksisormuksisuus tulisi molemmilla yleiseksi tavaksi niin molemmista sukupuolista näkisi heti ovatko naimisissa vai "vain" kihloissa. (se milloin toisen aviosääty on noin tarkkaan tiedettävä, onkin sitten ihan toinen juttu) Tähän viestiin tuli nyt niin paljon lainausmerkkejä, että lainausmerkkikiintiö meni umpeen koko loppukevääksi!