Tepe

Voisikohan ajatella haudalle tarkoitettuja kynttilöitä? Ovat kyllä isompia kuin tuikut mutta palavat ainakin koko illan. Lisäksi niissä on ympärillä suojamuovi, jonka voisi maalata tai muuten koristella. Eiköhän kiinnityskin onnistuisi.

Mielestäni tekopyhää on kuulua tai liittyä kirkkoon ja olla myöntämättä syytä, miksi niin tekee. Kuinkakohan paljon tässäkin maassa on ihmisiä, jotka kuuluvat kirkkoon, koska "niin kuuluu tehdä". Samoin "kuuluu" mennä riparille tai "kuuluu" ajaa ajokortti. Ainakin ne, jotka kuuluvat kirkkoon tai liittyvät siihen vain häittensä takia ovat pohtineet uskoaan ja siihen suhtautumista. Minusta se ei ainakaan ole tekopyhää.

Olisin ollut valmis liittymään kirkkoon vain häitten takia ja sitten taas eroamaan. Maistraatit eivät tarjoa kunnon tiloja, joten ihan hyvällä omatunnolla voisin käyttää kirkkoa hyväksi. Itse asiassa nyt roikuin kirkon jäsenenä vain siksi, että kirkon tilat olisivat mahdollisuus. Kun selvisi, että sulhanenkin haluaa siviilivihkimisen (vaikka kirkkoon kuuluukin), erosin saman tien. Häävieraille siviilivihkiminen tulee olemaan yllätys.

Ajattelin jättää kaikki järjestelyt sulholle... Sulho löysi paikan, sulho halua häämessuille, sulho on huolissaan, sopiiko hänen toiveasunsa mun asuuni. Sulho suunnittelee kutsuja, spektaakkelimaisia vaihtoehtoja paikalle saapumisessa. Sulho surffailee naikkareissa... Meillä siis sulho intoilee ja mä yritän hissutella. Monilla varmaan toisin päin...

saippuakuplien puhallus, kynttilä- tai tähtisadetikkukuja (sopivat toki paremmin hämrtyvään iltaan), viirien/lippujen/kangaspalojen/nauhojen heiluttelu, kunniakuja pitkävartisista kukista tai puunoksista (auringonkukka, lupiini, ruusu, kalla, koivu, hopeapaju...)

2. luokka on täysin kelvollinen. Säästö ei ole suuri, mutta jos jokaisessa asiassa valitsee sen vähän kalliimman, niin kyllähän siitä äkkiä isoja summia kertyy. Itse ajattelin iskeä kutsuja ihmisille käteen veljen yo-juhlissa (tietenkin vasta kun ovat jo lähdössä), mutta sulhanen ei ole innostunut asiasta. Hönen tyyliinsä sopisi jaguaarilla ajeleva lähetti, joka vie kutsun kirjattuna ja sinetillä suljettuna jokaiselle henkilökohtaisesti... Mielestäni kutsun voi vaikka sähköpostilla lähettää tai puhelimitse hoitaa. Toki olisi hyvä, jos kutsun ulkonäkö antaa vieraalle jo käsityksen juhlan luonteesta eli kesämekko vai iltapuku -linja.

Kun kuitenkin haluaa olla toisen kanssa, niin Suomen laki suosii avioliittoa. Perintövero ja muut verojärjestelyt kannustavat virallistamaan suhteen. Verosuunnittelu on aina järkevää, ja avioliitto on yksi keino.

Saustilan kartano

Näin meillekin hintavertailu näytti. Ja kyllä paikka ja omistajat ovat aivan uskomattomia. Helena Kanerva on meillekin varattu. Hänen suurin painajaisensa on, että hääkakku (tai muut ruoat) loppuvat kesken, joten pitäisi puputettavan riittää. Ja kahvipöytään voi itse tuoda keksejä, pullaa tms, jos haluaa. Vihkimisemme on joko puutarhassa tai portaita hyödyntäen. Vihkiminen elokuun lopussa 06.

Nii, mutta jos molemmat ovat lähes tulottomia... Sitä paitsi, kyllähän niitä veroja maksetaan kunnallekin, pikkaisen enemmän kuin kirkolle, josta maistraattikin varmaan saa osan. Maistrattissa selitettiin, että tuo 200 € tilitetään valtiolle kuluja kattamaan. Siis mitä kuluja? Parihan maksaa matkakulut ja päivärahat. Lauantaina ylityöt tulisi laskea 50% mukaan, joten taitaisi virkamiehen normaali tuntipalkka olla silloin n. 130€ (ei huono .........) Siis mitä ylimääräisiä kuluja lauantai vihkimisestä tulee? Jokaisella on mielipiteensä - hyvä niin, muutenhan kaikki olisivat ihan mielettömiä. Ei taida tämä ihan enää kuulua otsikon alle...

Meillä siviilivihkiminen tulee olemaan juhlakartanon puutarhassa ja sen jälkeen ihan kunnon kekkerit. Vieraille ei kerrota siviilimenoista, saa olla yksi yllätyksistä. Jos joku ei tajua, niin voi voi. Jos joku loukkaantuu tai pettyy, niin omapa on asiansa. Molempien vanhemmat tietävät ja tuntuivat olevan ratkaisuun erittäin tyytyväisiä. Sulhasen eritääin uskovainen sisko on häistämme innoissann, vaikka kirkollista vihkimistä odottaakin. Olisin voinut käydä maistraatissa hoitamassa paperi hommat, mutta sulho haluaa kunnon hääjuhlat vihkimisineen, vaikka siviilin haluaakin. Eniten ottaa päähän nuo uskonnon tuputtajat. Musta on loukkaavaa, kun joku alkaa käännyttämään.

Suomessa nyt on valtion uskonto ja sillä perusteellahan saa syrjiä. Kyllä siviilivihkimisten määrä nousisi huimasti, jos maistraatin tilat olisivat kunnolliset eikä esim. lauantaiseremoniasta napsahtaisi lisämaksua (200€+matkakulut+mahdolliset päivärahat). Me ei kerrota siviilivihkimisestä etukäteen. Vanhemmat tietävät, sisarukset ei. Vihkiminen kartanon puutarhassa tai kartanon tiloissa. Vieraat saavat itse tajuta, ettei olekaan pappi paikalla. Molemmat vanhemmat tuntuvat olevan oikeastaan innoissaan siviilivalinnastamme. Tuttuja kysymyksiä: missä kirkossa teidät vihitään? - puutarhassa mistä saatte papin? - morsiamen isän lapsuuden toveri (on kyllä käräjätuomari, mutta sitä ei tartte ihmisten tietää vielä)

Tässäpä tämä resepti Vadelmasacher (n. 20 palaa) Taikina 150 g taloussuklaata (tai tummaasuklaata) 150 g voita tai margariinia 4 munaa 2 dl sokeria 2½ dl vehnäjauhoja 1 rkl tummaa kaakaojauhetta 1½ tl leivinjauhetta Kostutus 2 dl omenatäysmehua (tai vadelmamehua/likööriä) Täyte 400 g pakastevadelmia 1 dl omenatäysmehua ½ dl sokeria 1 rkl perunajauhoja 2 dl vispikermaa ( itse laitan 3 dl) 2 tl vanilliini/vaniljasokeria 2 tl sokeria Kuorrutus 200g taloussuklaata 1 dl vadelmahilloa (pienempi määrä riittää) 1 dl vispikermaa Reunoille 50 g taloussuklaata Voitele ja korppujauhota kolmen litran vuoka. Paloittele suklaa kattilaan. Lisää rasva. Sulata miedolla lämmöllä rauhallisesti sekoittaen. Siirrä kattila levyltä Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri napakaksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon suklaa-rasvaseos. Sekoita keskenään vehnäjauhot, kaakao ja leivinjauhe. Siivilöi jauhoseos taikinaan sekoittaen vain sen verran, että taikina on tasaista. Kaada taikina vuokaan ja kypsennä 175-asteisen uunin alimmalla tasolla n. 45 min. Kakku saa jäähtyä vuoassa puolisen tuntia ennen kumoamista. Pane jäiset vadelmat täytettä varten kattilaan. Mittaa päälle omenamehu, sokeri ja perunajauho. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes kiisseli pulpahtaa pari kertaa. Siirrä kattila kylmään jäähtymään. Vaahdota kerma ja mausta sokereilla. Leikkaa jäähtynyt kakkupohja kolmeen osaan. Siirrä pohjaksi tuleva levy tarjoiluvadille. Asettele kakkulevyn alle leivinpaperi suikaleet suojaamaan tarjoiluvatia kuorrutuksen valumiselta. Kostuta kakkulevyt omenamehulla. Levitä pohjalevylle puolet kermavaahdosta ja sen päälle vadelmakiisseliä. Nosta täytteen päälle toinen kakkulevy ja täytä samoin. Pane päälle kansilevy, joka on kostutettu molemmin puolin. Pane kakun päälle painoksi leikkuulauta, jotta kakku tiivistyy. Siirrä jääkaappiin. Paloittele suklaa kattilaan kuorrutusta varten. Lisää vadelmahillo ja kerma. Sulata miedolla lämmöllä, kunnes kaikki suklaa on sulanut. Jäähdytä kuorrutusta hieman ja kaada ohuena nauhana kakulle. Ennen kuorrutusta kakkua kannattaa siistiä leikkaamalla hieman reunoista pois. Anna kuorrutuksen valua reunoilta alas ja nostele sitä lastalla reunoille. Raasta reunoille tuleva suklaa esimerkiksi perunankuorimisveitsellä lastuiksi. Koristele reunat. Vedä leivinpaperisuikaleet pois kakun alta. Siirrä kakku viileään. Kakun voi hyvin tehdä jo edellisenä päivänä. Paljon olen kehuja omasta yrityksestäni saanut.

Mulla on tallella! ;D ei vaan satu olemaan nyt mukana. Yritän muistaa kotoa käsin kirjoitella sen.

Eikö sitä juhlapaikkaa voi käyttää kuvausympäristönä? Mitä sitä studioon, jos on hienojuhlapaikka.

Mekin puuhataan häitä Turussa. 26.8.2006 siviilivihkiminen Saustilan kartanon puutarhassa. Opiskeluja varten muutimme sulhasen kanssa Turkuun heinäkuussa 2001. Kaupungissa ollaan viihdytty tosi hyvin.

Ajattelin, että tänne voisi mainita hyviä vinkkejä hääkuviin. Niin kuvausideoita, mitä kannattaa välttää kuin vinkkejä meikin vahvuuteen, punasilmäisyyden poistoon, kuvausajankohtaan.... Omia vinkkejä: Vältä punaiset/suljetut silmät: Älä katso kameraan, vaan hieman yläpuolelle tai ohi (älä salamaan), esim. kuvaajan hiustöyhtöön. Kuvissa pieni ohikatsominen ei näy mutta salama ei vaikuta kuten "norrmaalisti" "Minusta ei saa hyviä kuvia": Vältä kuvia, jossa katsotaan kameraan. Tuijota sulhaseesi (joko purskahdatte molemmat nauruun tai saatte suloisen umpirakastuneiden kuvan). Ylipäätään suosi kuvia, jossa keskitytään pois kamerasta. Kaihoisa katse kaukaisuuteen, kukan haistelu... Lisäksi saatte persoonallisia kuvia.