Minigolf, hohtokeilaus, piknik Viikinsaaressa tai Arboretumissa... nämä olis ainakin todella edullisia vaihtoehtoja, alle 10 e/hlö. Voihan sitä vierailla vaikka jossain museossa, kuten Vapriikissa, Muumilaaksossa tai Vakoilumuseossa (morsian valheenpaljastustestiin ). Tampereen nettisivuilla lienee noita nähtävyyksiä listattu. Tampereella on kesällä myös tapahtumia, kuten Tammerfest, Kukkaisviikot ja Kukkaisrock sekä Tampereen teatterikesä...

Kaasona aion järjestää "kahden hengen polttarit" morsiamelle, koska häät ovat niin pienimuotoiset, ettei niiden vieraslistasta paljon polttarivieraita saisi. Olen varannut morsiolle hierojan, lisäksi saunotaan ja tehdään jotain "polttaritaikoja" kahdestaan. Onko jollain ideoita tai linkkivinkkiä tällaisiin minipolttareihin?

Varsinkin kun aiottiin teettää kiitoskorttiin kuva meistä, niin oli vaikee löytää sellaista jossa oltais oltu vain me kaksi...

Eikös nykytekniikalla pystyisi aika helposti rajaamaan kuvasta ylimääräiset ihmiset pois? Ainakin, jos rintakuva hääparista riittää kiitoskorttiin.

Meillä oli avioliiton siunaaminen klo 18 (helmikuussa myös). Sitten heti perään noin klo 18:30-20:00 tarjottiin illallinen, jonka päätyttyä klo 20:00-20:30 oli puolisen tuntia ohjelmaa, sitten hääkakun leikkaaminen ja kahvittelu. Häävalssi tanssittiin noin klo 21:20 ja hääkimpun heitin bändin ekalla tauolla klo 22 maissa. Bändi lopetti klo 1:00 yöllä ja siihen ne bileet sitten hiipuivatkin. Mielestäni olivat ihan sopivan pituiset hääjuhlat ja kaikki tarpeellinen "perinteinen" ohjelma saatiin mahtumaan noihin seitsemään tuntiin.

Häissämme ei ollut kovin pieniä lapsia, vaan pienten lasten vanhemmat olivat hommanneet lastenvahdin kotiinsa ja lähteneet kahdestaan juhlimaan. Yksi vauvavieras nukkui sujuvasti kuulosuojaimet päässä ja loput lapsivieraat olivat yli 10-vuotiaita, joten kenenkään ei tarvinnut lähteä lapsia nukuttamaan kesken juhlien. Oikeastaan kyllä kaikki virallinen ohjelma oli ohi viimeistään klo 21:30 mennessä (jos ei hääkimpun heittämistä lasketa viralliseksi ohjelmaksi).

Vieraita oli 80 henkeä, ja boolitarjoilu alkoi noin klo 20:30.

Keräsin häitäni varten nelisenkymmentä mielestäni humoristista tai muuten oivaltavaa mietelmää, runoa ynnä aforismia. Ajattelin, että ehkä joku toinenkin haluaa hyödyntää niitä. Joten tässä, olkaa hyvät:

Jos mies puhuu metsässä, eikä yksikään nainen kuule häntä, onko mies silti väärässä?

Ystävä on yksi sielu kahdessa ruumiissa. Rakkaus on kahdet aivot ilman yhtäkään ajatusta.

Rakkaus on pakkomielteen luonteinen aistiharha, jonka avioliitto parantaa.

Rakkaus ei ota vastaan neuvoja. (Itämainen sananlasku)

Naimaton mies voi olla mahdollisesti idiootti tietämättään, mutta nainut ei koskaan.

Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan. (Muumipappa)

Aviomiehellä on paljon huolia, mutta poikamiehellä on yksi enemmän.

Kaikkien pitäisi mennä naimisiin. Elämä sinkkuna ei sovi poikamiehelle. (Samuel Goldwyn)

Syöpi hauki sammakonkin

selän suuren uituansa,

naipi mies pahankin vaimon

viikon ilman oltuansa.

Vesille venosen mieli

tervatuiltakin teloilta.

Neidon mieli miehelähän

kultaisestakin kodista.

Onni ei ole naiselle abstrakti käsite. Se esiintyy hänelle aina rakastetun miehen hahmossa. (Pauline Guizot)

Maailmassa on kahdenlaisia naisia; niitä jotka puhuvat koko ajan ja niitä jotka eivät koskaan vaikene. (Oscar Wilde)

Ellet voi puhua ystävällisesti, puhu ainakin epämääräisesti.

Erehtyminen on inhimillistä. Se, että myöntää erehtyneensä, on paha moka.

Kaikkia katsellaan, mutta yksi se on kun otetaan.

Hän otti onnettomuutensa vastaan kuin mies: syytti niistä vaimoaan.

Jokainen onnellinen avioliitto edellyttää kuutta asiaa: ensimmäinen on usko ja ne viisi muuta ovat luottamus.

(Elbert Hubbard)

Rakkautta ja savua ei voi piilottaa. (Ranskalainen sananlasku)

Kaunis nainen viehättää silmää, hyvä nainen ilahduttaa sydäntä. Ensiksi mainittu on jalokivi, jälkimmäinen aarre. (Napoleon I)

Rakkaus on tyhjäntoimittajalle työtä, ahkeralle huvitusta ja hallitsijan se tuhoaa. (Napoleon I)

Luonnostaan nainen pystyy näkemään lahjakkaan miehen virheet ja idiootin hyvät puolet. (Balzac)

Joka ei osaa avautua, ei osaa rakastaa, ja se joka ei voi rakastaa, on onnettomin kaikista. (Sören Kierkegaard)

Aviopuolisoiden pitäisi olla niin kauan kuin mahdollista toisilleen hiukan arvoituksellisia. (Sören Kierkegaard)

Naimisiin mennessään nainen ottaa miehensä nimen aivan samoin kuin sotapäällikkö ottaa uuden nimen suurimman voittamansa taistelun jälkeen.

Viisas mies tekee vaimostaan järkevän, ja järkevä vaimo tekee miehestään onnellisen.

Rakkaus selviytyy ihmeellisen pienellä toivolla, mutta ei elä ilman sitä. (Walter Scott)

Pidä silmäsi auki naimisiin mennessäsi ja sulje niistä toinen naimisiin mentyäsi.

Ei se jouda jouten olla, joka mielii miestä saada. (Suomalainen sananlasku)

Rakkaus antaa kaikkensa, ja sillä on aina jotakin tallella. (Bailey)

Avioliitto on kuin ankeriasrysä. Ne, jotka ovat ulkona, pyrkivät sisään, ja ne, jotka ovat sisällä, pyrkivät ulos.

(Tanskalainen sananlasku)

Vaimon neuvo ei ole paljon arvoinen, mutta se, joka ei ota sitä huomioon, on hullu. (Espanjalainen sananparsi)

Häijyinkin nainen pystyy löytämään kaikkein lempeimmät sanat, kun hän puhuu koiralleen. (Madame de Girardi)

Rakkaus muuttaa mökin kultaiseksi palatsiksi.

Epäilemättä parasta on viisas rakkaus, mutta parempi hulvatonkin rakkaus kuin kyvyttömyys lainkaan rakastaa.

(William Makepeace Thackeray)

Kyllä siinä melua syntyy, kun kaksi hullua yhteen tulee.

Kyllä luonto luokse tuopi, veri vierelle vetääpi.

Rakkaus vie viisaalta puoli mieltä ja hullulta ihan kaikki.

Merkki siitä, että ovat toisiinsa rakastuneet: väittelevät koko ajan, syystä tai syyttä, joka asiasta. (Abbas Ibn-Ahnaf)

Aviomies on hän, jonka sylissä et voi olla ihailematta makuasi miesten suhteen. (Pat Jerred)

Ei rakkaus matkoja mittaa.

Mä ajattelin hallun tavoin, ettei tää elo tästä muutu, vaikka avoliitosta tulee avioliitto. Mutta kyllä meillä ainakin jonkinlainen "kuherrusviikko" vihkimisen jälkeen on ollut. Toinen tuntuu entistä rakkaammalta ja olo onnellisemmalta. Ehkä siis kannattaa olla tietyssä mielessä pessimisti: ei ainakaan pety, mutta vastaan voi tulla iloinen yllätys.

Itse olen lähinnä tyytyväinen siihen, että häät stresseineen ovat ohi ja että ne menivät hyvin. Häistä se avioliitto vasta alkaa, vaikka jokin elämänvaihe ehkä häihin päättyykin.

Meillä oli 80 vierasta, joista alle 60 joi alkoholia. Ruoan kanssa ei ollut alkoholijuomia tarjolla, vaan ne katettiin esille vasta päivällisen jälkeen.

Boolia meni 30 litraa (alkoholipitoisuus noin 8-10%).

Olutta meni melkein 40 tölkkiä (1/3 litran tölkkejä).

Lonkeroa ja siideriä yhteensä noin 40 tölkkiä (1/3 litran tölkkejä).

Juhlat olivat talvella ja alkoholia tarjoiltiin klo 20:30-01:30. Nämä seikat varmaan vähensivät kulutusta hieman.

Avioliiton työkalupakkiin voi ostaa jännitteenilmaisimen. Itse sain sellaisen polttarilahjaksi. (Löytynee rautakaupoista.) Jännitteiden purkaminen avioliitossa täytynee kuitenkin osata hoitaa itse.

Mä kävin kampaajalla Klippoteekissa (vastapäätä Tamperetaloa) ja meikkaus oli Koskarin Sinisessä huoneessa. Molemmat oli tosi edullisia (en käyny koemeikissä enkä -kampauksessa) ja lopputulos upea. Klippoteekista saa opiskelija-alennusta.

Aion kyllä kutsua papin (meidät siunataan juhlapaikalla, joten olisi jotenkin hömelöä olla kutsumatta), mutta mihin se pappi kannattaisi plaseerata? Vanhempien pöydässä on enemmistö pakanoita (kirkostaeronneita), mutta haitanneeko se pappia - eikös Kristuskin pitänyt syntisten seuraa parempana? Vai olisiko fiksumpaa sijoittaa hengenmies (tai -nainen) tunnustavien uskovien seuraan? Heitä löytyy nuorempien vieraiden parista, mutta kukaan ei varsinaisesti tunne tätä pappia henkilökohtaisesti. Luultavasti pöytäpuheet ovat kuitenkin sellaista smalltalkia, ettei uskonnollinen katsomus haittaa, vai mitä luulette? En usko, että kukaan vieraistamme pappia kavahtaa, ihminen hän on siinä missä muutkin. Kaiken lisäksi erittäin mukava ja seurallinen ihminen, ainakin tämä meidän pappimme.

Mutta tunteeko pappi olevansa jotenkin vähemmän arvostettu, jos häntä ei sijoiteta "ykköspöytään" eli hääparin vanhempien pöytään?

Näköjään Tanssis järjestää kursseja myös juuri hääpareille: http://www.tanssis.fi/index.php?page=haapari

Ainakin Tampereella on monia tanssikouluja, -seuroja sekä -yhdistyksiä, jotka järjestävät alkeistanssikursseja tai lavatanssien alkeiskursseja. Esim. Aamulehdessä (katso erityisesti torstain Moro-liite!) on ollut paljon ilmoituksia, tanssikoulu Tanssis yhtenä ahkerimmista ilmoittajista. Mainostanpa vielä itselleni läheistä yhdistystä: Kulttuuriyhdistys Keri järjestää yleensä maalis-huhtikuussa lavatanssien alkeiskurssin nimeltä Kun ilta ehtii (yhteistyössä Tampereen kaupungin kulttuuritoimen kanssa).

Onkos naikkareilla tietoa vuoden 2008 tilanteesta Tampereella, joko täälläkin on ruvettu pyytämään maksua kirkon tai papin vuokrasta?

Entä kun pappi varataan siunaamaan avioliitto, ei vihkimään, esittääkö seurakunta siitä  meille laskun? Miten asiaan vaikuttaa, että sulhanen ei kuulu kirkkoon (morsian kuuluu, mutta eri seurakuntaan)? Olisi kiva tietää vähän etukäteen, ettei tule kustannuksissa yllätystä.