Yotuel

Eihän se pelkkä leikkokukka tietenkään siellä lasin alla happea tuota, tuli vaan tuollainen assosiaatio kasvibiologian varhaisiin kokeiluihin. (Joskushan sitä ajateltiin niinkin, että kasvit kasvavat mullasta; sitten keksittiin punnita sitä multaa ja hoksattiin, että ei se mihinkään vähene.) Tämä nyt ei liity enää tuohon kysymykseen, sorry!

Ongelma on hapeton tila, jossa kukkien etyleeni varmaan luo aikamoisen kaasukammion. Pionit ja jaloleinikit tuskin kestävät ilman tuota lasiakaan kuihtumatta, mutta kokeilemallahan tuo selviää. Entä jos tekisit pöydän keskelle koristeita varten pienen korotuksen, johon poraisit kukkavarsille reiät (samoin pöytäliinaan), sinne sitten vesitulpat tms;) Tai sitten käyttäisit pientä märkesienenpalaa, jolloin tosin pitäisi jättää vähän vartta. Vaikea homma! Elävä kasvihan yhteyttää valoisassa paikassa lasinkin alla, ja itse asiassa tällaisilla kokeilla alettiin ekan kerran ymmärtää yhteyttämistä. Kynttilä palaa lasin alla, jos sillä on kasvi kaverina tuottamassa happea:)

Nyt minulle vain tuli mieleen, että onko normaalit kimput tehty vain pientä kuljetusta kestäviksi ja tarkoitettu pidettäväksi koko loppu aika vedessä?

Tämähän se juuri on asian ydin:) Sinuna pyytäisin laittamaan varsien ympärille kosteutta ja pussin, ja sitten päällimmäiseksi jonkun väriin sopivan kuitukankaan. Pitäisin sitten koko päivän sen kosteuspussin paikoillaan. Kun tämän tekee siististi, voi olla parempikin ratkaisu kuin kukkien omat varret - jotka eivät "tavallisessa" kimpussa ole niin viimeistellyt kuin morsiuskimpuksi tehdyssä kimpussa. Voithan myös viedä mukanasi jonkun sopivan värisen kankaanpalan, joka kiedotaan kosteuspussin päälle tiukasti (kukkakaupoissa on yleensä aika pienet valikoimat kankaita). Sitten kun vain on mahdollista, laitat kukat vapaaseen veteen.

Onko kellään kokemusta Lasipalatsin Kukka-Bukettista?

Meidän hääpäivämme (juhannuspäivä, 4 viikon päästä) osoittautui hieman hankalaksi päiväksi about kaiken suhteen. Kukkakaupoistakin monet sulkevat ovensa jo torstaina. :< Tämä Kukka-Bukett on auki vielä perjantaina, ja heidän mukaan voitaisiin ihan hyvin hakea kukat jo pe ja säilyttää viileässä, mikä on meille itseasiassa mahdollista kun miehen vanhemmilla on viileä kellari. Silti vähän epäilyttää?

Hääkimppu sidotaan varmasti joka tapauksessa edellisenä päivänä, oli paikka mikä hyvänsä. Yön yli säilyttäminen joko liikkeessä, juhlapaikalla tai asiakkaan kotona on ihan tavallista:) Tärkeintä on valita oikea tekniikka, joka saa kukat kestämään. Jos kimppu sidotaan sieneen tai katkaistuin varsin, se pitäisi olla perjantaina sidottu; ainakaan itse en uskaltaisi tehdä sitä torstaina, jos vihkiminen on lauantaina. Jos taas on kimppu omin varsin ja kestävät kukat, niin pitäisi kestää. Viimeistelyt, ketjutukset, liimaukset jne pitää tehdä vasta edellisenä iltana, mieluiten vihkimisen kanssa samana päivänä (siis jos on elävää materiaalia)

Viehekukaksi kannattaa ottaa mahd kestävää, esim neilikka. Noudatatte sitten vain tarkasti kaupan ohjeita!

Nimim. Yksin töissä juhannusaattona, ja isot häät tehtävänä

Moikka,

osaako joku kertoa mikä eroa on omin varsin ja katkaistuin varsin tehdyllä pyöreällä kimpulla? Kumpi kalliimpi ja miten iso hintaero? Onko näyttävyydessä eroa ym?

Katkaistuin varsin -tekniikalla voidaan tehdä isokin kimppu niin, että kahvasta ei tule liian paksu (vaikea kantaa, kömpelön näköinen, sormet ja käsi väsyy). Lisäksi kukat saadaan asemoitua tarkalleen oikeille paikoilleen. Omin varsin tehtäessä pitää huomioida, että varsia ei voi taittaa, joten kimpun profiilista ei saa tehtyä niin pyöreää kuin katkaistuin varsin tai sienikahvaan tehtynä.

Omin varsin kimppu on edullisempi, koska sen tekemiseen kuluu vähemmän aikaa.

Me laitettiin sulhaselle ja bestmanille vaan gerbiinat takin rintataskuun.

Tää gerbiina oli nyt ihan uusi nimi, gerbiilejä tosin joskus asiakkaat kyselee ja sitten nauretaan yhdessä Itselläkin kyllä menee toisinaan kieli solmuun kukkien kanssa;)

En usko että kaikki on floristeja ketkä vieheitä kukka-kaupassa tekee! kaiken voi kyllä opetella tekemään..oikeesta spiraalistahan se lähtee!

Spiraalista lähtee tavallisen kukkakimpun tekeminen, totta. Mutta vieheessä ei käytetä spiraalia. Jos on useampia osia (esim. vanhaan tyyliin seitsemän osaa), käytetään katkaistuin varsin-tekniikkaa, eikä rautalankoja saa vääntää spiraaliin missään nimessä. Ennen tehtiin kunnon "rintavihko", jossa rautalankavarret käännettiin sivuille antamaan illuusio kukkakimpusta spiraaleineen. Tällaisia ei enää tehdä.

Jos omistaisin kukkakaupan ja mun työntekijät suosittelisivat asiakkaitani tilaamaan halvemman kimpun, niin enpä kyllä tietäisi mitä tehdä! (Tai oikeastaan tietäisin...)

Pitääkö myyjän säästää asiakkaan rahoja työnantajansa kustannuksella? Sellainen myyjä ei ole kyllä minkään arvoinen. Myyjän tehtävä on myydä! Siitä se hänenkin palkkansa ja työpaikkansa on kiinni.

Mielestäni sen tekemisen pitäisi olla melko yksinkertaista, ensin vain kimppu kasaan, sen jälkeen pyöritys kukkateipillä, jotta kimppu pysyy kasassa ja lopulta satiininauhaa teipin päälle.

Millä tekniikalla sä teet sen kimpun? Arvatenkin sidot sen radiaalisesti ja spiraaliin? Kannattaa hankkia etukäteen kukkia ja välivihreitä ja kokeilla, onnistuuko spiraali vai tuleeko kimpusta vain kukkanippu. Yleensä ottaen tavallisen pyöreän kimpun kukkien pitäisi saada niin paljon tukea vihreistä, että kukat eivät nojaa toisiinsa ja kukinnot eivät mene lyttyyn. Kaikkien kukkien pitäisi näkyä, ja kukituksen pitäisi jatkua alas reunoille saakka.

Jotkut ovat parempia spiraalitekniikassa, itselläni meni koulussa hyvästä opettajasta huolimatta ainakin kuukausi ennenkuin omaksuin sen. Aluksi ne kimput eivät ole kovin kauniita ja tasapainoisia.

Onko kukaan käyttänyt noita kimppupidikkeitä kimppua tehdessä?

Mä oon googlaillut noista juttua ja vaikuttais melko helpolta tehdä pyöreä ruusukimppu tuollaiseen. Mua vaan hirvittää, että pysyykö ne ruusut tosiaan tuossa sienessä? Esimerkiksi ne, jotka osottaa vähän alaviistoon jotta saa sellaisen pallomaisen muodon.

Ei ne pysy missään nimessä ilman lukituslangoitusta. Mutta kiva, jos pyöreän kimpun tekeminen sienikahvaan vaikuttaa helpolta:-D Koetan pitää tän mielessä kun teen niitä kimppuja.

Nyt haluaisin kukka-alan ammattilaisena kuulla perustelut tuolle ylläolevalle. Onko floristin työ todella helppoa, vai osaako ihminen tehdä mitä vaan, jos tahtoo säästää?

1kpl tällaisia:

Valkean ison ruusun hinta on noin 6-7 e, ja tähän näyttäisi menneen noin 20 kpl. Ruusujen hinta siis 120-140 e. Lisäksi kahva, mahdolliset välivihreät (tai "valkoiset" tässä tapauksessa;)), koristelut ja työ. Eli varmaan alle kahdensadan mennään.

Ruusu rannekukkana on mielenkiintoinen, koska se on niin iso. Olisko sulla kuvaa, millaisena olisit sen ajatellut? Sellainen iso kukkamönkylä ranteessa ei ole ehkä kovin toimiva.

Öh, siis tarkoitin 1000 e tai yli, en 100 e:D

Hei!

En tiedä onko tämä oikea ketju, mutta kysympähän kuitenkin. Osaako kukaan arvioida paljonko tällainen satsi tulisi maksamaan? Häät elokuussa.

5kpl tällaisia (tai tämän tyyppisiä)

En jouda nyt laskeskelmaan kaikkien kimppujesi hintoja, mutta tuota ylläolevaa palloa voisin kommentoida. Jos siinä on esim. 100 kpl 3 euron kappalehintaista kukkaa, hinta on 300 e + sieni ja muut tarvikkeet + työ. Tuossa on siis tungettu sieni aivan pullolleen, joten sikäli hieno suoritus! Itse olen laittanut 50 neilikkaa morsiuskahvaan, ja siinä oli tekeminen. Pohjaan oli valutettava kuumaliimaa, että kukat pysyivät paikoillaan.

Ylläolevassa pallossa on ongelmana kukkien pieni koko, joka nostaa työn hinnan kohtuuttoman korkeaksi sen näyttävyyteen verraten. Lisäksi kukat eivät varmaankaan kestä kuin hetken, koska sienessä ei riitä tarpeeksi vettä. (Lisäksi kyseinen työ on oudon epätasainen ja liian tiukkaan tuupattu, mutta siinä on varmaan mennyt floristilla hermo;))

Itse tekisin kukkapallon mieluummin valkeasta isosta hortensiasta, ja väliin ehkä vähän ruusuja. Kukkien hinta laskiksi ainakin puoleen.

Tai oikeastaan tekisin työt mieluiten maljakoihin, mutta jos haluaa pallon niin sitten se on pallo, ja ne kukat on työnnettävä sieneen:)

Jos kukkiin aikoo oikeasti käyttää esim. 100 e tai yli, suosittelen käyntiä kukkakauppiaan luona. Ja ennenkuin pyytää tarkat laskelman, kannattaa jutella selväksi mitä lähdetään tekemään, ettei kaupan tarvitse turhaan laskea kymmenen eri vaihtoehdon hintaa.

Innostuin soittamaan Living Roomiin ja mikä pettymys, puhelinvastaajaviestissä kerrotaan että liike on koko heinäkuun sujlettuna. Se siitä sitten. Aika erikoista mielestäni.

Heinäkuu on kukkakauppojen hiljaisin kuukausi, ja monet pitävät silloin liikkeen kiinni. Jos myynti hiljenee niin ettei se edes kata palkkamenoja, se on ihan ymmärrettävää.

Oma kimppuni tulee olemaan valkoinen gerbera kimppu. Hintaa kimpulle ja sulhasvieheelle (joka myös gerberasta) tulee yhteensä 50 €.

Oijoijoi, gerbera se on kiva sidottava Viikonloppuna tehtiin oikein gerberahäät, niitä meni pöytiin ja kaikkiin kimppuihin. Kollega teki morssarin, minä heittarin. On se kyllä hankala. Heittari eli heittokimppu tuli omin varsin, morssari sienikahvaan ja sitten tekovarret - ei siitä muuten saa pyöreää.

Mua myös kiinnostaisi, minkä hintaisia leikkokukat on tukussa yleensä, minkä verran kukkakauppoja edullisempia?

Kukan hinta kukkakaupassa muodostuu tavallisesti siten, että sisäänostohinta kerrotaan 1,23:lla jolloin saadaan hinta + ALV. Sen jälkeen saatu summa kerrotaan kaupan omalla kertoimella, joka voi olla mitä tahansa kahden ja viiden välillä (?).

Eli jos ruusu maksaa kauppiaalle euron, sen ALV:illinen hinta on 1,23 e. Jos se kerrotaan esim neljällä, saadaan ulosmyyntihinnaksi 4,92e.

Kukkatukku on tätä ennen laskenut omaan sisäänostohintaansa (esim. Hollannista ostetuille kukille) ALV:in ja kertoimensa. En sitten tiedä, paljonko eurolla ulosmyyty ruusu maksaa kukkatukulle. Varmaan kertoimien pitää sielläkin olla aika suuret, tuodaanhan ne kukat tänne Suomeen toiselta puolelta maailmaa.

Kukkatukuista ei tietenkään voi ostaa muut kuin kauppiaat, eihän kuluttaja voi ruokaansakaan ostaa tukkukaupasta, vaikka se olisikin halvempaa.

Ei kai tämä asia ole niitä vanhanaikaisten sukupuoliroolien viimeisiä linnakkeita muuten niin tasa-arvoon pyrkivässä yhteiskunnassa. Vai onko?

OT: Nämä yhteiskunnalliset trendit tosin tuntuvat taas menneen toiseen suuntaan, eli perinteiset nais- ja miesroolit ja perhekeskeisyys ovat kovassa nousussa, vakavissaan puhuttiin jo perheverotuksen uudesta tulemisestakin Varmasti pitkässä juoksussa Suomi menee kohti tasa-arvoa, mutta erityisesti laman aikaan iskee uusvanhoillisuus. Mutta tämä on kyllä jo ihan ohi aiheen.

^Aloitusviestissä kysyttiin: "Miten kosinnan arvo tippuu, jos nainen kosii?"

Ei kai tuohon mitenkään järkiperusteisesti vastata, tuskin sille kosinnalle voi mitään "arvoa" laskea. Näin ollen kyse on mun käsittääkseni ihan vain mielipiteistä ja mielikuvista, ja tuskin olen ainoa ihminen maailmassa, jonka mielestä naisen kosinta on sinänsä vähän hassua, jopa 'epätoivoista'. Tapauksia on kuitenkin monenlaisia, ja moni hyvä avioliitto voisi jäädä solmimatta jos nainen ei kosisi. Fiksut naiset voivat kosia miehiään itse, eikä se tee naisista sen huonompia. Sehän on ihmisen henkilöhistoriassa vain yksi pieni säie, on paljon muita ja tärkeämpiä (jos myös vähemmän tärkeitä) asioita jotka määrittelevät ihmistä.

Puhuin nyt vain siitä ensimmäisestä mielikuvasta, jonka naisen kosinta minussa herätti - kosinnan 'arvon tippuminenhan' oli jo alkuperäisessä viestissä lähtökohtaisena oletuksena.

Tarkoitatko että olen vittumainen ämmä kun vastasin rehellisesti vai siksi, että olen sun mielestä väärää mieltä?

Näitä kihlausketjuja kun lukee, törmää koko ajan ajatukseen, että kosinta on yksin miehen asia ja naisen ei tulisi koskaan milloinkaan joutua kosimaan. Tämän lisäksi nainen ei myöskään saisi mitenkään puhua/yllyttää/odottaa ja toivoa ääneen kosintaa, enintään saa heittää varsin naamioituja vihjauksia joita mies ei todennäköisesti edes tajua. Miksi ihmeessä näin? Miten kosinnan arvo tippuu, jos nainen kosii - tai nainen selkeästi kertoo, että haluaa jo kihloihin ja naimisiin?

Jos mä vastaan siten kuin ensimmäinen mielleyhtymäni on, niin saan varmaan vihat niskoilleni. Mutta menkööt. Mun mielessäni nainen joka "joutuu kosimaan" (kuten ketjun aloittajakin asian paljastavasti muotoili) assosioituu jollakin oudolla tavalla vanhapiikuuteen; pelkoon siitä, että nainen ei pääsisi avioliittoon vaikka haluaisikin. Että nainen kosii välttääkseen tämän surkean kohtalon ( ), siinä on jotakin säälittävää.

Tästä varmaan moni itse kosinut vetää herneen nenään, mutta jos kerran kysytään ihmisten arvostuksia ja mielikuvia, niin nehän ovat vähän henkimaailman asioita eikä niihin järkiperustelut auta.

...esitinkin itelleni kysymyksen, että onko lopputulos sitten sitä mitä haluaisin, kun mies nyt suostuisi, ja tekisi sen vain miellyttääkseen minua, eikä tuntisi asiaa kohtaan samanlaista "ahh, ihanaa, vihdoinkin!"-fiilistä?

Sivusta seuranneena täytyy sanoa, että samaa ihmettelen! Kyllä tuossa on jo painostus ollut sitä luokkaa, että ainakaan itse en voisi mitenkään iloita kihlautumisesta.

Mua ihmetyttää, että miestä voidaan nähtävästi painostaa ihan kuinka paljon hyvänsä. Eikö tämä kenenkään muun mielestä kuulosta aika tragikoomiselta?

Entä jos kyseessä olisi nainen joka ei haluaisi mennä kihloihin, vaan häntä ahdistaisi miehen jatkuva jankuttaminen? Silloin varmaan kaikki neuvoisivat, että tietenkään ei ole pakko suostua. Tai jos mies kirjoittaisi täällä kosineensa jo monta kertaa, tuskin siihenkään neuvottaisiin painostamaan ja väsyttämään vielä lisää. Eiköhän siinä sanottaisi, että ei on ei. Joko pitää odottaa jos mieli muuttuu tai tehdä joku toisenlainen johtopäätös.

En voi sille mitään, että mun mielestä naisilla pitäisi olla vähän omanarvontuntoa - ja tietysti myös toisen ihmisen arvostamista.

... ja eipä tulisi mieleen palkata(?) joku sytyttelemään kynttilöitä...

Ei ainakaan meijän budjetilla...

Tuskin Dasta tarkoitti, että erikseen siihen hommaan Mutta jos on pitopalveluihmisiä / tarjoilijoita, niin kyllähän he vaihtavat niitä kynttilöitä muun homman ohessa, jos vain pyydätte. Tämä on kyllä pienin asia, josta täällä on saatu ongelma aikaan!

Entä jos niille vieraille sanoisi, että laittakaa uudet kynttilät, kun vanhat sammuu?

Tämähän on muuten hirveän hyvä leikki, mutta niin tylsä, että järki lähtee!

Jos kysymykset on tyyliä: montako hääkarkkia morsian teki tai milloin kihlaus tapahtui, niin vastaukset voivat olla niinkin rempseät kuin "230 kappaletta!" tai "marraskuussa 2005"! No voi WAUTSI WAU! Enpä olisi ikinä uskonut!

Onpa todella kiinnostavaa ja tunnelmaa kohottavaa.

Todellisuudessa on niin, että äärimmäisen harva ihminen on niin mielenkiintoinen (allekirjoittanut mukaan lukien), että ihmiset ihan hulluna jaksaisivat arvuutella.

Jos nyt joku tuollainen tupla tai kuitti on pakko järjestää, niin lähtekää nyt edes siitä, että vastaukset saavat ihmiset kunnolla nauramaan! Tai palkitkaa vähiten tiennyt, joka on hienosti onnistunut pääsemään lähes tuntemattomien ihmisten häihin!

...ja millä voi kirjoittaa steariiniin? (ja miksi pitäis... )

Ei hitto, tämän täytyy olla joku provo!