Tinniminni

Kuka luovuttaa morsiamen?

91 viestiä aiheessa

Häihin vielä piiiiitkä aika, mutta seuraava asia herättää jo pohdintaa; Kuka "taluttaa" minut alttarille? Noin yleisestihän se on morsiamen isä, mutta itselläni ei ole kovin läheiset välit isääni. Vanhempani ovat eronneet ja isäni kanssa olen lähinnä sen verran tekemisissä, että kutsun hänet ja nykyisen vaimon lasteni syntymäpäiville, muuten ei oikeastaan olla missään tekemisissä. Aion kuitenkin kutsua heidät häihin, mutta jotenkin tuntuisi hölmöltä jos kävelisin isäni taluttamana alttarille. Vaihtoehtoina on siis että kävelisin poikani kanssa (silloin 8-vuotta) tai sitten yksin. Mutta myös tuo vaihtoehto tuntuu hölmöltä, koska silloin isäni olisi "vain" muiden vieraiden joukossa. Muilla vastaavaa tilannetta? Mitä itse tekisitte?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minä kävelen itse. Ihan siksi, että tuntuisi oudolta tuo "luovuttaminen" kun on kuitenkin jo pitkään yhdessä sulhon kanssa asuttu. Isä on vieraana muiden joukossa kuten äiditkin. Ei kai siinä sen kummempaa ole.

Toinen vaihtoehto olisi kävellä sulhasen kanssa yhdessä. Näin meidän suvussa on yleisimmin taidettu tehdä. Mutta minä haluan nähdä sulhaseni vasta vihkimisessä hääpäivänä. Siltikin, vaikka se mokoma onkin pukuni jo nähnyt.  :girl_sigh:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Isäni, ehdottomasti.. Minulla on aika läheiset välit isääni, joten muu ei käynyt edes mielessä. Jos ei isäni,niin kävelisin varmasti yksin.. :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Aloittajalle, eikö vaihtoehtona ole astella alttarille yhdessä miehen kanssa? Meillä se menee ainakin niin, haluan että oma mies on siinä vierellä kun alttarille kävellään :) Ei siis lainkaan mitään luovuttamista. 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mä ajattelin kävellä yksin. Luovutus tuntuu musta niin teennäiseltä, kun meillä on yhteistä elämää takana 10vuotta ja kaksi lastakin. 

 

Mies saa odotella alttarilla, mä haluun kaiken huomion yksin. :D 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mä kävelen yksin. En ole edes varma, että kutsunko isääni häihin, ja vaikka hän saisi kutsun, niin hän on vain häävieras tuolloin muiden joukossa (on ihan asialliset välit, mutta ei millään lailla lämpimät välit).

 

Tinniminni, minusta kuulostaa suloiselta ajatukselta, että kävelisit yhdessä poikasi kanssa! tai jos et halua yksin kävellä, niin mitenkä olisi, jos kävelette miehesi kanssa matkan alttarille yhdessä?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minä kävelen isäni kanssa. Tiesin alusta asti, että haluan isän saattavan minut  ja halusin ehdottomasti nähdä miehen vasta siellä alttarilla. Itse en uskaltaisi kävellä yksin, pitäähän siinä nyt jonkun olla kävelemässä vieressä, ettei iske paniikki, kun kaikki katsovat. :D Eikö aloittaja voi kävellä miehensä kanssa?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mie kävelen yksin. Sulho saa odotella alttarilla. Lapsemme varmaan kävelevät minua ennen varmaan kaasojen avustuksella. :) Heillä häiden aikaan ikää toisella 3v ja toisella reilu 1,5v. :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Niin ja tosiaan meillä ei minun isää edes häihin kutsuta. Isäpuolta mietin joskus saattamaan, mutta nyt tuntuu paremmalta ajatukselta kävellä yksin. :) Onhan tässä miehen kanssa asuttu yhdessä melkein 5 vuotta häiden aikaan ja 2 lastakin tosiaan on.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mulle tuntuu vieraalta ajatus kävellä alttarille yksin..

 

Meidän suvussa on olut tapana kävelä alttarille yhdessä puolison kanssa ja kaveripiirissäni isä on saattanut morsiammen alttarille (toisaalta on kyllä pakko tunnustaa että en muista kuinka asia on kunkin parin kohdalla ollut!).

 

Minulla on häiden aikaan ikää jo 36 vuotta ja olen jo useamman vuoden asunut yhdessä mieheni kanssa. Tuntuisi hassulta, että isä yhtäkkiä tulisi saattamaan minua alttarille. Mehän menemme sulhon kanssa vihille yhteisestä ja aivan omasta päätöksestä!

 

Mutta isä on minulle läheinen ja rakas ihminen.

 

Luulen, että itse annan miesten tehdä asiassa päätöksen. Ja lopputuleman uskon olevan, että sulhon kanssa yhdessä kävellään.

 

Tosin - meidän vihkiminen on todennäköisesti juhlapaikan pihalla. Ja tää on mulle uutta. Onko jollakulla kokemuksia kuinka tällainen tilaisuus on sujunut?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minut tulee saattamaan sulhasen isäpuoli. Oma isäni on jo valitettavasti tuonpuoleisessa, enkä koe ketään muuta yhtä läheiseksi "isähahmona" kuin kyseisen ihmisen .Sulhanen on varttunut myös hänen kanssaan pienestä pitäen ja välit läheiset. Mietin minä olisinko kävellyt yksin, mutta tiesin etteivät jalkani kantaisi ellei joku saattaisi. Mietin myös 8 vuotiasta poikaani, mutta tulin tulokseen että se olisi liian suuri vastuu niin pienille harteille kannettavaksi. Yhdessä emme marssi alttarille koska molemmat haluamme tavata toisemme sinä päivänä vasta alttarilla. Siksi siis näin. :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä on tulossa siviilivihkiminen. Isäni kuoli muutama vuosi sitten, joten haluan kunnioittaa hänen muistoaan ja liitän kimppuuni medaljongin jossa on hänen kuvansa. Eli isä on sillä tavoin saattamassa minua alttarille. Varmaan päivän fiiliksestä riippuen joko kävellään sulhasen kanssa yhdessä alttarille tai sitten kävelen yksin.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minä kävelen yksin. Jos ajatellaan luovuttamista oikeasti sen virallisessa merkityksessä on jotenkin ihmeellinen ajatus, että joku saattaa alttarille lähes 10 vuotta asuneen ja 7 vuotta yhdessä tulevan miehensä kanssa olleen naisen alettarille luovuttaakseen tämän pois perheestä. Mutta joo jos ei tätä ajatella niin ei siltikään kukaan saata.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Oma isä saattaa. Meillä on todella läheiset välit niin tuntuu kaikkein luontevimmalta näin. Ja jos ei suostu saattamaan, niin sitten yksin.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Isä saattaa alttarille. Isä on kovasti ja pitkään halunnut päästä kyseiseen tehtävään, on hänelle kunnia-asia, joten en siitä viitsinyt kieltäytyäkään. Vaihtoehtona myös oli, että olisin sitten yksin kävellyt miehen luokse joka on musta myös hyvä idea :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Alun perin oli puhetta että isä olisi saattanut. Nyt kuitenkin ihan juuri tuossa viime viikonloppuna rupesin harkitsemaan asiaa uudestaan ja loppujen lopuksi päädyin sitten kuitenkin siihen että haluaisin sittenkin kävellä mielummin alttarille yhdessä sulhaseni kanssa. Ihan vaan tuon oman mielenrauhani takia. Paikalla tulee silloin kuitenkin olemaan niin paljon ihmisiä että näin sosiaalikammoinen ihminen on varmasti jännittänyt ja potenut ahdistusta koko alttarille kävelystä jo varmaan monen monta viikkoa etukäteen. Ehkä sulhon kokoaikainen läsnäolo onnistuisi rauhoittamaan oloani sitten edes hiukan, niin ettei jalat olisi ihan täysin pelon lamaannuttamat jo heti siellä ihan alkumetreillä. :)

 

Vähän kyllä tuntui pahalta kysyä isältä asiasta, kun alun perin oli tosiaan ollut jo puhetta siitä että hän tulisi saattamaan. Onneksi isä ei kuitenkaan ottanut asiaa mitenkään huonosti, sanoi vaan että "ne on teidän häät ja tehdään ihan niin kuin teistä mukavalta tuntuu, ei huolta". Kaunis perinnehän se olisi toki ollut, mutta miksi turhaan tehdä väkisin perinteiden mukaan jos on kerta olemassa joku toinen tapa joka tuntuu enemmän omalta? Ja olisihan tuo "luovuttaminen" tuntunut vähän hölmöltä ihan jo siinäkin mielessä kun mekin tosiaan asutaan jo valmiiksi yhdessä. 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mulla saattaa isäni. Ihan perinteisesti mutta tietenkin jos en olisi isäni kanssa väleissä, niin sitten kummisetä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Isä luultavasti ellen ehottomasti halua kävellä alttarille yksin.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä on tulossa siviilivihkiminen. Isäni kuoli muutama vuosi sitten, joten haluan kunnioittaa hänen muistoaan ja liitän kimppuuni medaljongin jossa on hänen kuvansa. Eli isä on sillä tavoin saattamassa minua alttarille. Varmaan päivän fiiliksestä riippuen joko kävellään sulhasen kanssa yhdessä alttarille tai sitten kävelen yksin.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

^ Niin minustakin!

 

Minä haluan ehdottomasti kävellä alttarille isän käsipuolessa :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minä kävelen yhdessä sulhasen kanssa. Asumme yhdessä, ja ennen yhdessäasumista ehdin elää omillani jo vuosia. En myöskään muuten koe omakseni tuota saattamisperinnettä, eikä sellainen ole suvussakaan ollut tapana.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Isäni on tarkoitus luovuttaa minut, muuttujien tullen kävelemme sulhasen kanssa yhdessä. 

 

Meidän suvussa tuo saattaminen on ollut tapana, itse asiassa en muista olleeni yksissäkään häissä joissa morsianta ei olisi ollut isä luovuttamassa. En osaa itse kuvitella muunlaista käytäntöä, ja sulhanen ja isänikin ovat tätä pitäneet aika lailla itsestäänselvänä tässä meidän tapauksessa. Meilläkin yhteisasumista takana jonkin aikaa ja lapsiakin on, mutta tämä vaihtoehto tuntuu silti omimmalta. 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mä kävelen alttarille isäni käsipuolessa, vaikka olenkin asunut avokin kanssa jo monta vuotta. Sulho saa kärvistellä alttarilla bestmanin kanssa mua odotellessa ;)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään