Kuka luovuttaa morsiamen?


Tinniminni

Recommended Posts

  • 2 weeks later...
  • Replies 90
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

  • 2 weeks later...
  • 2 weeks later...

En pidä morsiamen luovuttamisesta perinteenä, se ei ole kovin suomalaista ja lisäksi se kuvastaa itselleni liikaa naisen roolia miehen omaisuutena.

 

Ajattelen samoin. Kuitenkin, jos häät olisivat kirkossa, niin tunnepuolen takia olisi ihaninta kohdata mies vasta siinä kaikkien vieraiden silmien edessä alttarilla, eikä missään takahuoneessa. Tässä tapauksessa haluaisin kyllä jonkun kävelemään kanssani käytävää pitkin, ihan vaan tukihenkilönä.  

Link to comment
Share on other sites

Meillä ei isäni kanssa ole myöskään varsinaisesti kovin läheiset välit, mutta silti aion pyytään häntä saattamaan. Se tuntuu minulle tärkeältä asialta ja uskon, että isä ajattelee siitä samoin. Meillä ei ole mitään riitaa tai muutakaan erityistä syytä, miksi ei olla kauheasti tekemisissä. Kai se on vain kun olen jo aikuinen ja minulla on oma perhe, niin aikaa ei ole samalla tavoin kuin ennen. Yritämme silti molemmat tehdä töitä suhteemme eteen, joten uskon että isä ilahtuu kun pyydän häntä saattamaan. Tosin emme mene kirkossa naimisiin.

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Yksin mennään. Jos isä olisi elossa, tietenkin isä saattaisi, mutta kun ei ole, yksin mennään. Muutenkin vähän vierastan tuota saattamista ja luovuttamista, koska minuahan ei kukaan omista eikä näin ollen luovuta. :D Selässäni on iso muistotatuointi isälle, joten siinä se iskäkin mukana kulkee. Vielä kun löytäisi kokonaan selästä avoimen häämekon. :)

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...
  • 3 weeks later...

Itsellä on haaveissa että kaasot saattaisivat. Kaasoja siis olisi kaksi todella hyvää ystävää, joiden kanssa ei jännittäisi niin paljoa ja saisi luonnollisen hymynkin matkalle. Omaan isään välit ovat vain kohteliaat, mutta jo nyt pelkään isän loukkaantuvan siitä, ettei saisi saattaa tytärtään. Toisaalta uskon että äidillenikin olisi saattaminen suuri kunnia. Miten olette selittäneet päätöstänne ja onko kukaan loukkaantunut valinnastanne?

Link to comment
Share on other sites

En tahtoisi isääni minua saattamaan, vaikka vanhanaikainen ihminen olenkin. Toisaalta en myöskään halua kävellä alusta asti miehen kanssa, vaan kohdata hänet vasta alttarilla... Ehkä sitten pitää kumminkin päätyä siihen isään, en tiedä :/ Toisaalta en yhtään tiedä, tahtooko hän: läheisiä sinänsä olemme, mutta hän ei varsinaisesti nauti huomion keskipisteenä olemisesta :D

Link to comment
Share on other sites

  • 4 weeks later...
  • 3 weeks later...
  • 4 weeks later...
  • 3 weeks later...

En ollut edes ajatellut koko asiaa. Vielä hetki sitten arvoimme haluammeko vihkimisen tapahtuvan maistraatissa arkena vai hääjuhlan yhteydessä. Päädyimme jälkimmäiseen, mutta en ollut ajatellut että isä voisi luovuttaa minut. Toisaalta vanhempani menivät salaa naimisiin, mutta toisaalta olen neljän lapsen sisarussarjasta ainoa tyttö, kuopus sekä viimeinen naimaton.. Voi olla että vollottaisin koko ajan tunteellisuuttani.  :blush:

 

Toisaalta pikkuinen feministi minussa sanoo, ettei morsianta pidä luovuttaa mieheltä miehelle. Ikään kuin olisin jotain materiaa.. :huh:

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Minä olen aina haaveillut pappani saattavan minut, mutta valitettavasti ei ehtinytkään ennen kuolemaansa. Pyysin isoisoisääni, jolle asia oli suuri kunnia, mutta on valitettavasti mennyt huonompaan kuntoon, joten tulimme siihen tulokseen, että hän ei minua saatakkaan. Nyt olemme sopineet enoni kanssa, että hän saattaa. Yhtä hyvä vaihtoehto kuin aiemmatkin, kun äidin puolen suvun kanssa olemme kaikki hyvin läheisiä :)

 

Isä ja isäpuoli eivät ole oikeastaan missään vaiheessa olleet vaihtoehtoina, mutta toinen saattaa ottaa nokkiinsa tästä. Kiinnostaisi myös, oletteko joutuneet perustelemaan muille valintojanne? Miten olette tilanteen hoitaneet?

 

Tuo kuva medaljongissa oli  ihana idea! Ajattelin sen röyhkeästi varastaa ja muuttaa ehkä erilaiseen muotoon. Minulle olisi tärkeää saada Pappa jollain tavalla mukaan päivään  :-X

Link to comment
Share on other sites

  • 6 months later...
  • 2 weeks later...

Tätä pitää miettiä vielä.. Toisaalta voisin ottaa isäni, mutta vanhemmat erosi jo kun olin 8v, enkä pahemmin ole isän kanssa tekemisissä ollut. Toinen isoveljistä olisi hyvä vaihtoehto, mutta loukkaantuuko toinen sitten, tai isäni siitä..? Yksi vaihtoehto voisi olla vanhin poika joka on silloin 11v, tai sitten äiti, mutta mun mielestä se ei ole loogista että nainen luovuttaa :D Hirveen hankalaksi menee.. Taidan kävellä ite ja ryöstää kaikkien huomion :P

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...