Jump to content
Naimisiin.info

Kuka luovuttaa morsiamen?


Tinniminni

Recommended Posts

Enköhän mie pyydä iskää saattamaan :) Jos hän olisi jostain syystä estynyt niin isoveli olisi myös ihan hyvä vaihtoehto (sehän se enemmän on metelöinyt kun häneltä ei kysytty naimalupaa :D

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 90
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Isä saattaa. Olkoonkin patriarkaalinen perinne, mutta en näe sitä niinkään minun "luovuttamisenani" aviomiehelle, vaan se on minulle ja isälle tärkeä yhteinen hetki ja kaipa myös tietynlainen siirtymäriitti. :) 

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Isä luovuttaa. Mulle tällä ei ole niin väliä, kun olen jo niin "vanha" ja olemme asuneet yhdesdä jo vuosia. Isälle se kuitenkin on tärkeää, joten sillä mennään.

Link to comment
Share on other sites

Isä saattaa minut. Vaikka yhteisiä vuosia on jo miehen kanssa takana useita, en koe saattamisen olevan sen kanssa mitenkään ristiriidassa. Isä on minulle tuki ja turva monissa tilanteissa, ja tulee olemaan sitä myös hääpäivänä. Enkä ajattele hänen luovuttavan minua miehelleni, vaan hän on nimenomaan tukemassa minua jännittävässä hetkessä :))

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Olen uusi täällä keskusteluissa,mutta sama ongelma itselläni...kuka saattaa alttarille?
Oma isäni on kuollut jo yli 20 vuotta sitten...jotenkin tuntuisi loogiselta pyytää kummisetääni
hoitamaan tämä alttarille saattaminen. Toki voisin myös veljeäni pyytää,mutta se ei jotenkin
ole mielestäni oikea tapa.

Link to comment
Share on other sites

  • 1 year later...

Oma isäni on kuollut, niin perinteinen saattaminen ei olisi edes vaihtoehto. Ehkä näin päälle kolmekymppisenä morsiona ajattelen, että pääsen sinne alttarille itsekin... ;) Todennäköisesti kävellään alttarille yhdessä puolison kanssa. <3

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Itselleni vasta kihloista haaveilevana tämähän ei ole vielä ajankohtaista, mutta kovin on kaksijakoiset ajatukset... Toisaalta tiedän, että isälleni tämä olisi hyvin tärkeää, sillä olen aina ollut oikea isäntyttö. Itse vain en ollenkaan allekirjoita tuollaista saattamista, kun en aivan nuorikaan ole. Haluan aivan omin jaloin siirtyä avioliittoon ja tasavertaisena mieheni kanssa, enkä olla luovutettavana. Ei tunnu itselle lainkaan luontevalta, mutta katsotaan, löytyisikö jonkinlainen kompromissi, kun asia tulee ajankohtaiseksi. 

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Isä ei ole koskaan ollut niin läheinen, että saattamaan pääsisi. Isäpuolta en viitsi pyytää, vaikka olisi minulle luonnollisempi valinta, koska isä on vielä tällä hetkellä kutsuttujen listalla. Joten toiveena omat lapset kulkisivat rinnalla, tai edes vanhempi poika. :tender:Jos pahalta näyttää, selviän yksinkin. Tämä "avioliittoon luovuttaminen" on itselle täysin merkityksetön, kerran naimisissa olleena ja ja kahden lapsen jälkeen tuntuisi vähintään absurdilta ajatella jonkun luovuttavan minut sulhaselle. :girl_prepare_fish:

Link to comment
Share on other sites

  • 1 year later...
  • 2 months later...

Ei ole vielä kosittukaan, mutta; ehdottomasti haluan että isäni saattaa minut alttarille. Jos niin huonosti kävisi että isää ei silloin enää olisikaan, pyytäisin sitten äitiäni tähän tehtävään. Mutta iskä ehdottomasti

Link to comment
Share on other sites

Miehen kanssa kaksin kävelimme. Oli ihanaa tulla yhdessä, vaikka itselläni tuli vähän kyynel silmään ja sulhanen vain virnisteli ja morjesteli kavereitaan. :P

Link to comment
Share on other sites

  • 4 weeks later...

Sulhasen kanssa kävellään yhdessä "alttarille" maistraatissa, vaikka olenkin läheinen isäni kanssa. :) Koko luovutus vaan tuntuu itsestä niin hassulta, kun eihän se isä oikeasti minusta luopuisi sanan missään merkityksessä. :D 

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Minä ja sulhanen ollaan eri mieltä tästä. Minä haluaisin kävellä yhdessä ilman luovutuksia. Mies taas haluaisi isäni luovuttamaan.

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Yhdessä kävellään alttarille. Mies olisi halunnut, että isäni luovuttaa minut, koska se on hänen mielestään kiva perinne ja ajatteli, että se olisi isällenikin tärkeää. No, jos isääni yhtään tunnen, puheen pitäminen on hänelle kohokohta. Minulle tuo luovuttaminen/saattaminen ei tunnu varsinaisesti oikealta perinteeltä ja toisaalta myös vanhempani ovat aikoinaan saapuneet alttarille yhdessä samaisessa kirkossa. Ja toisaalta yhdessä alttarille saapuminen on mielestäni myös todella romanttista ja symbolista: yhdessä tähän suhteeseen on aikoinaan lähdetty, ja yhdessä päätetty astella avioliittoon.

Samaan hengenvetoon todettakoot, että ymmärrän myös, että haluaa isän saattavan alttarille. Onhan sekin erityinen yhteinen hetki. Jokainen tekee, miten itsestä parhaalta tuntuu!

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...



×
×
  • Create New...