Fredrika

Ystävyyttä kaason kanssa häiden jälkeenkin

25 viestiä aiheessa

Tätä palstaa lukiessa on harmillista huomata, kuinka paljon kaason ja morsiamen välille voi syntyä skismaa joko ennen häitä tai häiden jälkeen. Olen itse ollut kerran kaasona ja tiesin kuinka paljon kaasoilu vie aikaa ja rahaakin. Kun tuli mun vuoro pyytää kaasoa, en hoitanut pyytämistä fiksusti ja siskoni loukkaantui mulle pahasti. Ymmärsin erheeni ja pyysin anteeksi, onneksi saimme asian sovittua, sillä siskoni oli unelmakaaso.  Häiden järjestelya tein 9 kuukautta ja heti aluksi tein muutaman periaatteen selväksi itselleni ja kaasoille.

Tässä miten me toimimme, jotta kaikilla jäi ok mieli:

a) En morsiamena kuvitellut, että päivän "prinsessana" kaikki tehdään mun puolesta vain siksi, että olen morsian. Kaasous on kuulemma pahimmillaan hirveä koiranvirka, enkä halunnut kaasojen olevan pahoilla mielin. Tein tosi paljon itse, mm. lähes kaikki askartelut, koska pidin siitä. Toinen kaaso myös ilmoitti, että hän ei osaa eikä oikein tykkää askarrella -> asia selvä.

B) Kerroin selvästi millaisista polttareista pitäisin ja ketä haluaisin sinne kutsuttavan. Kun kommunikaatio toimi, polttareista tuli mahtavat ja kenellekkään ei jäänyt paha mieli. Kaasot miettivät kulut tosi tarkkaan huolellisella suunnittelulla, jolloin kaikki halukkaat pystyivät tulemaan.

c) Pidimme palavereita bestmanin ja kaasojen kanssa yhdessä keskustellen hääpäivän kulusta ja vastuista. En nakittanut kenellekään tehtävää, jota kys. henkilö ei halunnut. Kysyimme esim onko joku kolmesta sellainen, joka ehdottomasti ei halua häissä esiintyä tai olla seremoniamestari. Bestman suostui mielellään.

d) Suunnittelimme hääpäivän hyvin tarkkaan ihan siitä, että kuka kulkee milläkin autolla, kuka tuo mitäkin ja mitä tekee missäkin. Hääpäivänä kaikilla oli omat hommat selvänä, aikataulut piti ja kukaan ei menettänyt hermojaan.

e) Puhuimme myös häiden kuluista, eli mitä minä maksoin kaasoille ja mihin en osallistunut. Mä maksoin molempien kampaukset ja kukat, kaasot maksoivat omat asunsa, kun mulla ei ollut mitään halua puuttua siihen mitä päällensä pistivät.

f) Häissä kiitimme kaasoja ja bestmania ääneen ja annoimme heille hemmottelulahjakortit.

g) Häissä nautin täysillä morsiamena olosta ja kaasot olivat korvaamaton apu.

Ja kaikista tärkeintä, kukaan ei tuntunut "kärsineen" vääryyttä ja häiden jälkeen olen läheisempi siskoni kanssa kuin koskaan. Joten kun morsiamet ja kaasot meinaatte menettää hermonne, niin koittakaa keskustella fiksusti ja avoimesti missä mättää. Kyllä meilläkin välillä vähän otti tiukkaa, mutta niin se vaan välillä menee, kun mimmit keskenään säätää. Kun meni hermot tai tuli vähän tiuskastua, anteeksi osattiin pyytää puolin ja toisin.

Toivottavasti tulevat morsiot ja kaasot teette yhdessä häistä ihanan kokemuksen toisillenne. Vaikka hääpari onkin pääosassa, niin hoitamalla kaasouden hyvillä mielin loppuun asti, omissa häissä se ehkä palkitaan, kun on sen toisen vuoro toimia kaasona  ;D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Täällä vois kyllä aika moni morsian ja kaaso lukea Fredrikan tekstin ja vähän miettiä...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tuota samaa kuin Fredrika mietin tässä juuri näitä juttuja lukiessani. Välillä on tullut sellainen olo, että kaasous tuhoaa ystävyyden kuin ystävyyden. Itse olen ajatellut, että keskustelen etukäteen kaikesta siitä mitä toivon kaasoltani. Nyt hän on oikein mielellään tulossa katsomaan hääpukuja kanssani ensi viikolla, samalla tutkaillaan pukuvuokraamon valikoimia häntä varten.

Aiomme myös kutsua kaason ja bestmanin yht'aikaa meille kylään, jotta he saavat tutustua toisiinsa. Uskon, että silloin hääpäivä sujuu sutjakkaammin. Olen ajatellut että pyrkisin siihen, että kaikki olisi hääpäivään mennessä niin tarkkaan suunniteltu ettei kauheasti mitään ikäviä yllätyksiä pääsisi syntymään. Vaikka olenkin morsiammena vastuussa yhdessä sulhasen kanssa kaikesta haluaisin kuitenkin jollain tavalla rentoutua hääpäivänäni. Ja uskon, että tämän kaason kanssa se on erittäinkin mahdollista.

En tiedä kuulostanko jo nyt hirviömorsiammelta, koska se ei todellakaan ole tarkoitukseni. Ja toivon, että olemme kaasoni kanssa ystäviä vielä häiden jälkeenkin.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Et todellakaan kuulosta miltään hirviömorsiamelta, oikeastaan päinvastoin, ajatuksesi kuulostaa järkevältä. Tottakai morsiamen pitää nauttia hääpäivästä ilman huolia järjestelyistä...minkä takia kaikki mahdollinen kannattaa miettiä etukäteen ja tarkasti, niin ei tarvitse kenenkään hermoilla.

Ihanaa häiden odotteluaikaa  :-X

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mun mielipiteeni kaasona on, että jokaisen hääparin oikeus on saada nauttia omista häistään, sillä heidän suuri päivänsähän se on. Toisin sanoen .järjestetään asiat etukäteen niin, että minimoidaan kaikki ylimääräinen stressi päähenkilöiltä heidän tärkeänä päivänään. Tosin morsian on myös aikamoinen järkkääjä, joten uskon että ensi kesänä kaikki kyllä sujuu hienosti.   :-X Tosin, tähän voisi lisätä, että ketään ei pitäisi pakottaa häissä eikä niiden järjestelyissä sellaisiin asioihin, mitä ei halua tehdä. Meillä sulhanen ja bm ovat sanoneet, että hoitakaa te naiset nuo järkkäilyt ja nakittakaa heille valmiiksi päätettyjä tehtäviä, joten saadaan ihan keskenämme höpistä pöytäkukkien värit ja kutsukorttien koristeet ja jättää miehille "miesten työt" eli heidän pyytämänsä selkästi rajatut käytännön tehtävät.

Kuulostaa ehkä stereotyyppiseltä, mutta niin se vaan tässä tapauksessa menee, ja järjestely on kaikille mieluinen. Ainakin vielä tässä vaiheessa...  ::)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kyllä itse juoksin ja säädin, kun olin kaverin kaasona, eikä se yhtään haitannut. Mutta se oli yhdessä sovittua ja selvät sävelet, ei mitään koiranvirkaa, keljuilua tai lillukanvarsiin takertumista. Häissä annoin morsiamen säteillä ja yritin tehdä niin paljon niitä käytännön järjestelyjä kuin mahdollista (aiemmin sovitun systeemin mukaisesti), että toinen voisi rauhassa rentoutua ja pitää hauskaa. Oli itselläkin tottakai hauskaa niissä juhlissa olla, varsinkin loppua kohden kun virallinen ohjelma oli ohi, pääsin ihan vaihtamaan vapaalle. Olen kyllä sellainen luonne, että tykkään tehdä kaikkia järjestelyjä ja askarteluja, ja morsiankin tiesi tämän. Eli kyllä monet kaasot on innostuneita häähörsötyksestä ja mielellään haluavat käyttää vapaa-aikaansa kaiken maailman järjestelyissä, parasta on toki jutella ensin että ollaan samalla aaltopituudella!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

No tuossa on kyllä hienosti sanottuna se, miten voidaan välttyä erimielisyyksiltä. Kannattaisi kyllä monen lukaista oikein ajatuksella.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minulla oli aika samanlaiset sävelet kuin aloituspuheenvuorossa, mutta silti petyin kaasooni hieman. Olimme sopineet, että hän menee ennen kirkkoa juhlapaikalle koristelemaan ja tarkastamaan, että kaikki on niinkuin oli sovittu. Juhlapaikalta kirkolle ei ole kovinkaan pitkä matka. Häitä edeltävänä päivänä kaaso kysyi, että haittaako jos ei menisikään paikalle. Syynä oli se, että halusi laittautua kauniiksi juhliamme varten ja juhlapaikan henkilökunta voisi varmasti hoitaa koristelun. Annoin luvan ja lopulta bestman ja sulhanen hoitivat nämä asiat muiden heille sovittujen asioiden ohella. Kaasolle ei ollut paljoa muuta tehtävää juhlapaikalla, ainoastaan lahjapöydän hoitaminen ja minun auttaminen vessaan tarvittaessa. Itselleni jäi hieman sellainen mielikuva, että hänelle oli tärkeämpää näyttää hyvältä kuin minun toiveeni. Tiedän, että olen hieman kohtuuton, mutta silti tuntui, että minut oli petetty ja kaason hommat olisi voinut hoitaa vaikka siskoni tai tätini. Tuntuu, että kaaso oli hieman turha ja että nyt joudun "tyhjästä" ostamaan kiitoslahjan.(okei polttarit oli kivat, mutta muutama muu ystäväni olisi joka tapauksessa jotkut bileet järkänneet ja ilmeisesti tekivät nytkin suurimman osan järjestelyistä). Erityisesti tämä harmittaa, koska jouduimme häitä edeltävänä iltana sopimaan asiat uudelleen ja jouduin jännittämään, miten sulhanen ehtii ajoissa kirkolle kaikkien uusien hommien kera. Jos olisin aiemmin tiennyt asiasta, olisin pyytänyt jotain muuta tarkistamaan juhlapaikan.

Sori, tämä oli vähän OT, mutta purkaminen auttoi paljon juuri tällä hetkellä, kun kaasoni aiheutti minulle mielipahan tällä viikolla.. (ei siis enää häihin liittyen, jotka olivat kuukausi sitten)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olemme kaasoni kanssa onneksi molemmat sellaisia, että otamme asiat melko löysin rantein. Lisäksi minulla ja miehelläni on sellainen mielikuva asioista, että koska juhlat ovat meidän, niin me myös hoidamme suurimman osan järjestelyistä. Toivon, että nämä edesauttavat sitä, että olisimme kaason kanssa ystäviä vielä häiden jälkeenkin.

Kaasoni ja minä olemme vähän ulalla siitä, mitä kaikkea kaason tehtäviin "virallisesti" kuuluu, joten kaaso totesi vain: "Nakitat sitte sellasia asioita, mitkä sinusta tuntuu kaason hommilta." Tähän mennessä kaason hommilta ovat tuntuneet polttareiden ja hääjuhlan ohjelman järjestäminen ja siihenpä ne taitavat jäädäkin. Itsellä kun sormet syyhyävät järjestää ja näpertää kaikki muu. :)

Toki aion vielä pitää kunnon palaverin sulhasen, kaason ja bestmanin kanssa, kunhan häät alkavat olla lähempänä ja siellä varmaankin selviävät loput hommat...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Miten tuntuukin, että Suomessa kaasoja käytetään jonkinlaisina seremoniamerstareina, yleisjärjestelijöinä, ohjelmatoimistoina, kuuluttajina ja koordinaattoreina hääjuhlissa..?

Jos häissä on tarve joillekin näistä, palkatkaa ammattilaisia hoitamaan hommat. Joku asiaan vihkiytynyt vaan hoitamaan käytännön asioiden sujumista hääpäivänä, jos häät on kerran isohkot ja tarkasti suunnitellut ja ohjelmoidut.

Munkin mielestä parin pitää saada rentoutua hääpäivänään, mutta kaason nakittaminen näihin hommiin ei kyllä ole ratkaisu asiaan. Jos kaason pitäisi sitten tällaisia asioita hoidella, miksi ei voisi ottaa useampia kaasoja? Tai pyytää muita läheisiä auttamaan osassa hommia? Voisi pyytää äitejä, siskoja, ystäviä, jne auttamaan yksittäisissä hommissa. Silloin ei tulisi kenelläkään liikaa hommia ja ihmiset voisivat tuntea jopa olevansa mukavalla tavalla osa häiden järkkäämistä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Eli kyllä monet kaasot on innostuneita häähörsötyksestä ja mielellään haluavat käyttää vapaa-aikaansa kaiken maailman järjestelyissä, parasta on toki jutella ensin että ollaan samalla aaltopituudella!

Sanopa muuta: oma kaasoni on matkan varrella tarjoutunut tekemään paljon sellaisiakin juttuja, joita en olisi koskaan kehdannut edes pyytää, saati sitten itsevaltiaasti nakittaa! Eikä kyllä todellakaan ymmärretä, miten kaasona ja morsiamena oleminen voisi mitenkään pilata 15 vuotta kestäneen ystävyytemme...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ma olen tassa jo jokusen kuukauden miettinyt mika meni vikaan?

Mulla oli alunperin kolme kaasoa, kaksi parasta ystavaani ja siskoni...

Jo kaasoja pyytaessani (vuotta aiemmin) kerroin etta haat ovat ulkomailla ja ymmartaisin kylla jos he haluaisivat kieltaytya, kaikki kolme halusivat kuitenkin ehdottomasti mukaan.

Koska kaikki kaasot asuivat Suomessa ja mina itse muualla sovittiin etta vietetaan polttarit stadissa, ajankohta paatettiin kaikkien kalentereita tutkaillen reilut puoli vuotta aiemmin. Kerroin heille mita haluaisin tehda (kiva paiva yhdessa lahimpien ystavieni kanssa vaikkapa tanssitunnilla/Molkkya tai pesista pelaten ja myohemmin dinneri ja biletysta) ja etta jokainen (mina mukaanlukien) maksaisi omat kulunsa.

No mina ja brittiystavani varattiin lennot ja hotelli stadista ja kaasot sanoivat haluavansa pitaa paivan tarkemmat suunnitelmat salassa. Pari viikkoa ennen sovittuja polttareita kaasoista kaksi ilmoitti ettei paase paikalle muiden menojen takia.

Myohemmin selvisi ettei heista kumpikaan ollut tehnyt yhtaan mitaan polttareiden eteen vaan kaikki oli jaanyt kolmannen kaason harteille.

Tassa vaiheessa haihin oli viela pari kuukautta aikaa.

Siskoni paatti vetaista elamansa kertaheitolla uusiksi, teki muutaman todella radikaalin ratkaisun ja ilmoitti ettei paase haihin, anelin ja suostuttelin ja tarjouduin maksamaan lennot silla tottakai halusin siskoni paikalle mutta se oli kuulema mahdotonta! Pari viikkoa myohemmin sain tekstarin toiselta kaasoltani jossa han kysyi etta onko nama haat nyt ylipaansa tapahtumassa? (wtF????? :mad: ) Vastasin ehka hieman artyneeseen savyyn etta mitas luulisit, huvikseniko olen pistanyt tonnikaupalla rahaa palamaan ja kutsunut kymmenia ihmisia ulkomaille haihin? Sen jalkeen koko tyypista ei ole kuulunut pihaustakaan. Tama siis ihmiselta jota olen pitanyt erittain laheisena ystavana viimeiset 15 vuotta.

En ole myoskaan kuullut siskostani mitaan haiden jalkeen, han lahetti tekstarin haapaivan iltana johon vastasin reilut 30 tuntia myohemmin (tassa vaiheessa systeri oli jo soittanut mutsille ja vikissyt kun mina en vastaa hanen viestiinsa... ei kai mulla nyt jumalauta ole kannykka kourassa kesken juhlien ja hanimuunin eka paiva oltiin kokonaan matkapuhelinverkon ulottumattomissa!) Olen sen jalkeen yrittanyt ottaa siskoon kontaktia sahkopostitse, puhelimitse ja facebookin kautta hanen kuitenkaan vastaamatta.

Onneksi kolmas kaasoni hoiti hommansa upeasti, jarkkasi muiden ystavieni avustuksella ihanat polttarit ja juhli haissa kanssamme aamuun asti. Mutta pakko tunnustaa etta olen ollut todella suruissani tapahtuneesta ja miettinyt olinko sittenkin huomaamattani psykopaatti bridezilla?

Kaasojen tehtaviin ei siis oikeasti kuulunut muuta kuin polttareiden yksityiskohtien jarkkaily ja lasnaolo haapaivana. Mitaan askarteluja, juontamista tai ohjelman suunnittelua emme kaivanneet vaan hoidimme kaiken itse tai palkkasimme ammattilaiset tekemaan puolestamme. Tarjouduin maksamaan heidan pukunsa ja kampauksensa, vein heidat Suomessa kaydessani ulos syomaan ja juomaan mun piikkini jotta he voisivat tutustua toisiinsa etukateen, lupasin maksaa heidan majoituksensa haapaikalla ja ostin heille mielestani todella ihana lahjat (korut Tiffanylta), tosin lahjasta ei tietenkaan paassyt nauttimaan kuin kolmas kaaso silla halusin antaa lahjat vasta haapaivan aamuna, hyva niin, silla tuntisin varmaan antaneeni helmia sioille.

Mulla on monta laheista ystavaa joita olisin voinut pyytaa kaasoiksi ja jouduin pahkailemaan pitkaan ennenkuin paadyin naihin kolmeen, harmittaa niin vietavasti. Muut ystavani olivat innoissaan mukana niin polttareiden suunnittelussa kuin haapaivanakin.

Muokattu: , käyttäjä: Fifi

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mulle tuli Fifi tosi paha mieli sun puolesta. Todella vaikeaa ymmärtää syytä kahden kaasosi käytökselle. Tekisi melkein mieli vetää esiin kateus-kortti, mutta tuskin sekään sopii tähän tapaukseen? Mitä arvelet?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kiitos myotatunnosta Amandus. Kumpikaan kaasoista ei ole erityisen kateellista sorttia eika heilla sitapaitsi ole mitaan syyta olla mulle katellisia yhtaan mistaan.

Ainoa yhdistava tekija on etta kaasoksi pyydettaessa molemmat kaasot olivat sinkkuja mutta tapasivat sitten nopeaan tahtiin miehet, muuttivat yhteen ja toinen ehti jopa naimisiinkin ennen meita (ja me matkustimme mukisematta Suomeen haihin kolmen viikon varoitusajalla).

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Itse koin kaasona olon kunniatehtävänä, ja raskasta se oli vain itse hääpäivänä kun kesti aamu 7-8:sta yöhön klo 4 asti. En itse muista sanoneeni näin mutta olin kuulemma kysynyt että täytyykö sulle ne polttaritkin järjestää. En tosiaan muista, ja en varmasti ole ainakaan tarkoittanut sitä miten hän sen sitten ymmärsi. Polttarijärjestelyt sujui ihan ok, olisin itse halunnut suunnitella niitä ajoissa mutta muihin vieraisiin en saanut kontaktia kuin paria viikkoa ennen polttareita. Hyvät niistä tuli, ja morsiankin on sanonut nauttineensa. Jossain vaiheessa tuntui että minun tulisi enemmän auttaa esim. askarteluissa mutta morsian on sen tyylinen et haluaa itse tehdä ja pitää näpertelystä, minä en taas ole askartelija. Tästä tuleekin itselleni mieleeni nyt häitä suunnitellessa että kun pyydän kaaso(j)a, kerron heille tarkkaan mitä odotan ja keskustelemme asiasta ettei tule tilanteita joissa kumpikin odottaa jotain toiselta ja loukkaantuu kun ei sitä saa.

Muokattu: , käyttäjä: Briitta

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Itse olin juuri kaasona, ja täytyy sanoa, että kaikki meni todella hyvin, ja olemme varmasti parhaita ystäviä jatkossakin, toivottavasti elämämme loppuun asti.

Itselleni kaasona oleminen oli kunniatehtävä, ja vaikka toki tiesin, että päivät ovat pitkiä ja paljon on työtä tehtävänä (varsinkin kun häät aikaistuivat puolella vuodella, ja häiden kasaamiseen käytettävissä oleva aika lyhentyi reilusti) päätin, että en väsy tai valita vaikka kuinka olisi rankkaa, vaan autan niin paljon kuin pystyn ja olen hääparia varten, sillä tämä on kenties ainutkertainen kaasoiluni, ja haluan tehdä hääparille heidän elämänsä juhlan.

Teimme kutsut, paikkakortit ja tarvikkeiden shoppailua yhdessä, suunnittelin menua, olin mukana pitopalvelutapaamisissa, suunnittelin ja järkkäsin polttarit, suunnittelin hääohjelman, koristelin hääpaikan, autoin morsianta laittautumaan, hommasin viime hetkellä uuden hääkimpun, juonsin häät, pidin hääpuheen, olin jatkoilla pilkkuun asti yms. enkä kyllä kokenut tätä tippaakaan väsyttäväksi. Raskas päivä toki oli, kun se alkoi jo aamuvarhaisella ja päättyi vasta seuraavana aamuyönä - mutta hei, kuuluu asiaan! :)

Joten itselleni kaason vaativa tehtävä oli vain mukavaa ja kaikki tuntui mukavalta ja ihanalta, vaikka joskus kiirettä pukkasikin ja aikataulu tuntui kutistuvan välillä minimiin. Koko kokemus oli aivan ihana, ja en todellakaan kokenut tätä mitenkään ylivoimaiseksi tai väsyttäväksi, päinvastoin oli ihanaa taas olla häiden kanssa tekemisissä, kun omista häistä oli jo kulunut aikaa. :) Ja tosiaan, morsiamen kanssa olemme aivan yhtä ihanissa & hyvissä väleissä, ellei jopa paremmissa häiden vuoksi tiivistyneen yhdessäolon ja yhteydenpidon takia, ja tosiaan toivon että olemme parhaita ystäviä aina.

Hetkeäkään en vaihtaisi pois, :-X

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minä en ole niinkään tehnyt kaasolle selväksi, mitä häneltä odotan, vaan otin huomioon kaasoa valitessani, mitä tältä ihmiseltä voi odottaa ja mitä ei. Tiesin, että hänen kanssaan voi keskustella hääsuunnitelmista ja hänellä on hyviä näkökulmia ja mielipiteitä. Samoin tiesin, että hän luultavasti tulee mielellään mukaan puvun sovituksiin ja kutsutalkoisiin ym. Sen sijaan osasin odottaakin, että hän kysyttäessä sanoi mieluummin olevansa juontamatta tai muuten puhumatta häissä. Tiedän myös, että hän on hääpäivänä korvaamaton apu käytännön jutuissa. Tämä on nähty jo yksissä lakkiaisissa (joissa häneltä ei pyydetty eikä odotettu mitään apua, mutta sitä saatiin paljon) ja muutossa. En siis usko, että häät vaikuttavat ystävyyteemme ainakaan negatiivisesti.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Uusimmassa Oliviassa on ihan järkyttävä juttu kaasoista ja morsiamista! Siinä annetaan ymmärtää mitä erinäisimmillä sanakäänteillä, että joka ikiselle morsiamelle "nousee pissa huntuun" ja että joka ikisestä morsiamesta siis tulee ystäväänsä riistävä hirviö :girl_impossible: Kaiken lisäksi juttuun oli poimittu lainauksia täältä Naikkareista...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

^ Hei c'mon, tämähän siis on häähullut- tai bridezilla -foorumi eikä täällä kellään ole hitustakaan järkeä päässä, toisin kuin KUNNON FOORUMEILLA - tai niinhän niillä munkin käyttämillä KUNNON FOORUMEILLA kommentoidaan. :girl_haha: Onhan täälläkin typeriä kommentteja ja varmasti paljon tunnekuohuissa sanottuja typeryyksiä, ja niitä ne varmaan ovat siinä lehdessäkin lainailleet (en kyllä ole ko. lehteä lukenut).

Mutta siitä pissan nousemisesta huntuun.. Ehkä kaikki Häähullut-ohjelmat ovat vaikuttaneet siihen, että jokaisen morsiamen ajatellaan olevan kauhea bridezilla joka pitää puolta sukua ja kaveripiiriä orjinaan saadakseen Täydelliset Häät. Omasta mielestäni mulla on järki täysin päässä enkä ole pyytänyt keltään kuin aivan pieniä palveluksia, ja tietysti olen kysynyt ensin asian sopivuutta. Silti aina välillä (erityisesti bestmanin lähettyvillä) musta tuntuu että mun pitää varoa sanojani tai hääsuunnitelmista puhumista etten saisi kuulla olevani häähullu pirttihirmu.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Onhan täälläkin typeriä kommentteja ja varmasti paljon tunnekuohuissa sanottuja typeryyksiä, ja niitä ne varmaan ovat siinä lehdessäkin lainailleet (en kyllä ole ko. lehteä lukenut).

Hyvin arvattu! Myös ne haastateltavat oli valittu just niin, että saatiin tuettua sitä bridezilla-kuvaa... Yksikin kuusi kertaa kaasona ollut "kehui", miten jokaisesta morsiamesta oli matkan varrella tullut morsika :o

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mulle ei kyllä jäänyt tosta Olivian jutusta tunnetta, että ne väittää KAIKKIEN morsiamien olevan kamalia orjapiiskureita. Kieltämättä tällä palstalla on törmänny aika uskomattomiinkin kirjotuksiin välillä... :girl_impossible:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kyllä se Olivian juttu oli aika kärjistetty, ja ärsytti varsinkin se että naikkareista otetut lainaukset oli täysin irrotettu asiayhteydestä. Itse kun on lukenut kyseisten naikkareiden kommentit kokonaisuudessaan ja tietää minlälaista meininkiä on TAUSTALLA, eivät heidän kommenttinsa olleet pahoja niin kuin jutussa annettiin ymmärtää.

Lisäksi ihmetytti sen yhden kaason, Mira vai mikäli olikaan, kommentit. Hän oli ollut kaasona kuusi kertaa ja kaikki morsiamet muuttuneet kamaliksi! No voi että, ei sitten tullut mieleen vaikka toisen tällaisen kerran jälkeen kieltäytyä kunniasta? Ei, vaan kestää sitten kuusi kertaa. Ja sitten on asiasta niin rikki, että omat häät on pakko "alistua" järjestämään maistraatissa! Sitähän ei voi valita miten itse tulee morsiamena käyttäytymään... :girl_impossible:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Lisäksi ihmetytti sen yhden kaason, Mira vai mikäli olikaan, kommentit. Hän oli ollut kaasona kuusi kertaa ja kaikki morsiamet muuttuneet kamaliksi! No voi että, ei sitten tullut mieleen vaikka toisen tällaisen kerran jälkeen kieltäytyä kunniasta?

Edelleenkään en ole lehteä lukenut, mutta jos kuusi (ite en varmaan kaasoilis noin montaa kertaa vaikka olis miten läheisiä ystäviä) morsianta ovat "muuttuneet kamaliksi", niin voisiko sitä "vikaa" olla jonkin verran siinä kaasossakin..?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Lisäksi ihmetytti sen yhden kaason, Mira vai mikäli olikaan, kommentit. Hän oli ollut kaasona kuusi kertaa ja kaikki morsiamet muuttuneet kamaliksi! No voi että, ei sitten tullut mieleen vaikka toisen tällaisen kerran jälkeen kieltäytyä kunniasta?

Edelleenkään en ole lehteä lukenut, mutta jos kuusi (ite en varmaan kaasoilis noin montaa kertaa vaikka olis miten läheisiä ystäviä) morsianta ovat "muuttuneet kamaliksi", niin voisiko sitä "vikaa" olla jonkin verran siinä kaasossakin..?

No niinpä! Peiliin voi katsoa itse kukin...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään