"Sopiva" kihlauksen kesto?

[chutney]

Meillä on vasta kovin tuore suhde enkä ole vielä edes morsiamen statuksella täällä (virallisesti), mutta vastaanpa kuitenkin omalta puoleltani...

"Ennen vanhaan" seurustelu- ja kihlausaika oli kaiketi aika paljon nykyistä lyhyempi jo siksi, että yhdessä ei sopinut asua ennen naimisiinmenoa ja seksikin tavattiin jättää avioliittoon - tai ainakaan ei kovin paljon mainostettu mikäli niin ei tehty. Eli ihan käytännön syytkin sanelivat sen että naimisiin mentiin nopeammin. Tosin joskus saattoi kihlausaikaa varmasti venyttää myötäjäisten haaliminen tai miehen paineet siitä että kykeneekö perheen elättämään ja olihan niitä sovittujakin liittoja varmaan - eli saatettiin jo aika nuoret ihmiset kihlata keskenään vanhempien sopimuksella tai jotain.

Meidän tapauksessa noudatamme siinä mielessä vanhanaikaista systeemiä, että emme aio asua yhdessä ennen kuin olemme naimisissa (ja seksikin säästetään aviopuolisoitumisen jälkeiseen aikaan). Asumme tällä hetkellä kovin kaukana toisistamme (2000 kilometriä) joten käytännön syistä toki toivomme että voisimme mennä naimisiin "melko pian" ettei tarvitsisi toisesta olla erillään. (En nyt näe järkevänä muuttaa kauas jonnekin ja asua siellä omaa kämppää tai jotain).

Jotta yhteinen tulevaisuus olisi mahdollinen - tai että ylipäätänsä pidimme järkevänä alkaa seurustella - oli pakko hyvin alkuvaiheessa miettiä asioita käytännön kannalta ja miettiä kuka muuttaa ja mihin ja milloin. Ja siinä samassa tuli tietysti teoreettisella tasolla puhuttua naimisiinmenostakin jo melkein ennen lopullista seurustelupäätöstä (Olemme tutustuneet netissä ja päätös yhdessäolosta tehtiin tietysti vasta tapaamisen jälkeen.. Tosin sitten olikin hyvin nopeasti selvää että tämän ihmisen kanssa haluan elämäni jakaa). Virallisemmin naimisiinmenosta alettiin puhua miehen kysyttyä minulta "Are you willing to marry me?" ja suomeksi "tuletko vaimokseni?". En kuitenkaan ajattele että olisimme vielä "virallisesti kihloissa" - ehkä me tavallaan olemme "salakihloissa"  ;D Mies haluaa ensin tavata vanhempani ennen kuin alkaa sormusta pujottamaan sormeeni  8-) Ja parempi onkin ettei järkytetä ihmisiä jotka muutenkin ovat sitä mieltä että emmehän me voi edes vielä tuntea toisiamme kunnolla

Julkisempi lupaus naimisiinmenosta tehdään varmaan joulun jälkeen - tosin miehelle ei tule sormusta koska kotimaassaan ei kihloja käytetä, luulisivat hänen menneen naimisiin samantien  ;D

Jos kihlaus lasketaan vuodenvaihteesta (ellei nyt sitten jotain ylläreitä tule sitä ennen!) niin kihlauksen piruudeksi tulisi todennäköisesti 10-11 kuukautta, koska mulla on työsuhde täällä lokakuun tai marraskuun loppuun ja sitten "vasta" olisi mahdollisuus muuttaa miehen luokse. Ei oikein tunnu kivalta ajatukselta mennä naimisiin tässä jossain välissä ja jatkaa erillään asumista. Mutta nopeaahan tästä tulee joka tapauksessa jos näin mennään  ;D

[klompje]

Mä jotenkin ajattelen, että kihloista aika naimisiin menoon pitäisi olla suht lyhyt. Ehkä muutama kuukausi, max vuosi-kaksi.

Käytännössä mulle on ihan yksi hailee, onko ihmiset kihloissa vaikka koko ikänsä. Vastaus tulee vain siitä, miten ajattelen tämän asian omalle kohdalle. Tunnen monia kymmenenkin vuotta kihloissa olleita, jotka vain kaikessa hiljaisuudessa ovat lakanneet käyttämästä sormuksia, mutta ovat vieläkin yhdessä. Kun ei se kihla heillä koskaan ole ollutkaan avioitumista edeltävä vaihe.

[Martzukka]

me ollaan oltu sulhon kaa kihloissa v.-99 saakka...sillon sillon oltiin oltu 4 vuotta yhdessä, mutta ei oltu asuttu vielä yhdessä. Nyt ollaan 26 vuotiaita eli ollaan häiden aikaan oltu kihloissa 9 vuotta...mun mielestä on turha hätäillä tälläsissä asioissa...nyt  tuntee ihmisen, tietää että se on se oikee ja yhdessä asuminen onnistuu... näitä käytännön ihmisiä täällä  

[Hanah]

Mun mielestä 2 vuotta on ihan maksimi mitä kihloissa 'pitäs' olla.. Itse olin ilmoittanut sulholle jo ennen kosintaa että mä en sitten vuotta kauempaa ole kihloissa, jos ja kun joskus mennään kihloihin. Ja lisäks mun mielestä on aivan ehdottoman tärkeää että kihloihin ei mennä "yhteisestä sopimuksesta" vaan että kositaan.

Omalla kohdalla vaan toinen haave toteutui, eli sain yllätyskosinnan..   Kihloissa tosin "joudutaan" oleen vuosi ja 10kk.. :-/  Mutta takaraja omalla kohdalla on tuo 2 vuotta..

[RvaRKL]

"Sopiva" kesto taitaa olla just se, minkä avioituva pariskunta itse

määrittelee.

Omalla kohdallani seurustelu alkoi v. 2001, kihloihin mentiin '05

vuoden yhdessäasumisen jälkeen. Naimisiin menemme syksyllä

2008, eli 3,5 vuotta kihlautumisesta. Tämä aikataulu tuntuu meille

sopivalta. Olemme muutenkin ottaneet suhteessamme ns. isot

askeleet rauhallisesti, ja olen siihen tyytyväinen. Mutta jokainen

tietysti tekee niinkuin parhaaksi kokee!

[Fröken Strand]

Hieman OT, mutta ihmettelimme erästä Now & Forever -sivuston kutsutekstiesimerkkiä:

On aikaa vierähtänyt vain kolme vuotta,

mutta odottamaan käy emme suotta.

Siksi kutsumme teidät todistamaan,

kun toisillemme rakkauden valat vannotaan.

Vihkiminen tapahtuu Hämeenlinnan kirkossa 7.7.2007 klo 16.00.

Kirkolta käy matka Kartanoravintola Pehtooriin,

jossa hääateria tarjotaan ja juhlaa tanssien jatketaan.

VAIN kolme vuotta???!!!!! Pitäsikö tässä nyt pitää itseään kiirehtijänä, kun yhteiseloa on tosiaan kestänyt VAIN kolme vuotta (josta kihloissa 1,5 vuotta)...  ;D

[Guest Anna-Elina]

Hieman OT, mutta ihmettelimme erästä Now & Forever -sivuston kutsutekstiesimerkkiä:

On aikaa vierähtänyt vain kolme vuotta,

mutta odottamaan käy emme suotta.

Siksi kutsumme teidät todistamaan,

kun toisillemme rakkauden valat vannotaan.

Vihkiminen tapahtuu Hämeenlinnan kirkossa 7.7.2007 klo 16.00.

Kirkolta käy matka Kartanoravintola Pehtooriin,

jossa hääateria tarjotaan ja juhlaa tanssien jatketaan.

VAIN kolme vuotta???!!!!! Pitäsikö tässä nyt pitää itseään kiirehtijänä, kun yhteiseloa on tosiaan kestänyt VAIN kolme vuotta (josta kihloissa 1,5 vuotta)...  ;D

"Vain" kolme vuotta?  ;D Kaikki sit vissiin ON suhteellista.

Ei kai hääkutsun tekstin kuuluisikaan olla se foorumi, jossa olisi tarkoitus sanella sopivat normit sille, kuinka kauan pitää ja on soveliasta olla yhdessä ennen kihlausta/häitä? Eihän tuo mikään julistus ollut, mutta voi herättää epätoivottuja ajatuksia ja mielleyhtymiä ja yleensäkin vaikuttaa hieman turhalta. Tai sitten (mikä olisi minusta ehkä todennäköisempi vaihtoehto) taustalla voi olla myös se, että koska kutsu on pitänyt saada "kivaksi runoksi", ei muuta aloitusfraasia ole tullut mieleen ja sitä paitsi rimmaavathan sanat vuotta ja suotta niin hyvin keskenään.

[Fröken Strand]

sitä paitsi rimmaavathan sanat vuotta ja suotta niin hyvin keskenään.

Joo, niinhän se on... Jotenkin vain huvitti suuresti, koska emme millään muotoa koe kiirehtivämme. Mutta olisi ehkä "puoli vuotta" ollut tuohon runoon parempi. Lähinnä varmaan kertoo "runoilijan" ajatusmaailmasta. Eihän se tosiaan mikään julistus ole. Nauratti vaan...  ;D

[Guest Anna-Elina]

No ei minustakaan kolmen vuoden yhdessäolon jälkeen avioituminen todellakaan ole mitään kiirehtimistä.  

[Mauritius]

Hieman OT, mutta ihmettelimme erästä Now & Forever -sivuston kutsutekstiesimerkkiä:

On aikaa vierähtänyt vain kolme vuotta,

mutta odottamaan käy emme suotta.

Siksi kutsumme teidät todistamaan,

kun toisillemme rakkauden valat vannotaan.

Vihkiminen tapahtuu Hämeenlinnan kirkossa 7.7.2007 klo 16.00.

Kirkolta käy matka Kartanoravintola Pehtooriin,

jossa hääateria tarjotaan ja juhlaa tanssien jatketaan.

VAIN kolme vuotta???!!!!! Pitäsikö tässä nyt pitää itseään kiirehtijänä, kun yhteiseloa on tosiaan kestänyt VAIN kolme vuotta (josta kihloissa 1,5 vuotta)... ;D

Mä olen ollun kolme vuotta kihloissa, ja täytyy sanoa että ne vuodet on menny todella nopeasti. Häät olisi haaveissa tässä parin vuoden sisään. Kyllä sopiva aika on jokaiselle se mikä tuntuu hyvältä.

[Guest Odotellessa]

Minun mielestäni kihlauksen sopiva kesto on se,mikä kenellekin parhaiten sopii. Minulle sopiva aika olisi 1-4 vuotta. Mieluiten haluaisin astua avioon mahdollisimman pian,ellen samoin tein kihlauksen jälkeen,mutta tärkeintä on,että kummallakin on häät tiukasti kiikarissa!

Jos miesystäväni kanssa kihlaudun(eli annetaan avioliittolupaus),niin meidän tilanteessa sopivin kesto olisi todennäköisesti kolme vuotta. Minulle siis riittäisi vähempikin aika,mutta luulempa miehen haluavan itselleen enemmän aikaa.

[pitru]

Meillä oli miehen kanssa hieman erilaiset käsitykset kihlauksen merkityksestä ja kestosta.

Itse katsoin kihlauksen olevan lupaus naimisiin menosta. Miehelle se oli merkki jostain hiukan vakavammasta kuin "tavallinen" seurustelusuhde (hän katsoi yhteisen asuntolainan ja kihlauksen vastaavan sitoutumisessa avioliittoa). Avioliitto ei kuulemma muuta mitään, eli on turhaa.

Ilmoitin jo seurustelun alussa kantani kihlaukseen koska sulho oli ollut kihloissa aiemminkin ilman että suhde olisi päätynyt avioliittoon. (Ehkäpä siksi että minä astuin mukaan kuvioihin).

Kahden vuoden seurustelun jälkeen kihlauduimme yhteisestä päätöksestä (yhteinen asuntolaina oli jo ). Kului lähes kaksi vuotta lisää ennen kuin sain mieheni keskustelemaan hääpäivästä. Jouduin jo ilmoittamaan että jos jotain päätöksiä ei tule ennen kuluvan vuoden loppua, voimme purkaa kihlauksen ja jatkaa suhdettamme seurustelupohjalta, eli en kuitenkaan tarkoittanut eroamista. Meni tasan kaksi vuotta kihlautumisesta, kun sanoimme tahdon viime vuoden lopussa .

[Ninan]

Minulle kyllä kaksi vuotta alkaa olla aikalailla maksimi, mitä kihloissa aion olla. Vuosi-kaksi kihlauksesta on sellainen, minkä minä omalle kohdalleni hyväksyn. Enkä tuomitse ihmisiä, jotka ovat olleet vuosia kihloissa menemättä naimisiin. Se on omia valintoja. Kukin taplaa tyylillään

Siksipä me olemme suunnitelleet kesähäitä vuodelle 2009, jolloin kihloissa oloa on ollut noin 1,5v. Tuntuu, että sinne on liian pitkä aika

[NeRi]

me ollaan ensi kesän häiden aikaan oltu yhdessä 9 vuotta josta 8v5kk kihloissa.ja meille tämä on hyvä aika mikäs tässä meillä...lapsia kaksi joten ehkä nyt on aika munkin vaihtaa sukunimi samaksi kuin muilla

[lumiruusu]

mekin ollaan häiden aikaan oltu n. 9vuotta yhdessä, siitä kihloissa reilu 6v. ihan sopiva tahti, meidän elämässä on tapahtunut aika paljon, ja kaiken hässäkän keskellä ei ole aina oikein huvittanut häitä alkaa järjestämään. ja itse kyllä "luulin" ettei koskaan naimisiin mentäisikään

[Gab]

Tuo "sopivuus" riippuu kyllä tosiaan täysin kihlaparista itsestään. Me olemme hääpäivänämme olleet kihloissa 5 vuotta ja seurustelleet 10 vuotta ja se on meille sopiva aika. Kihloihin mennessä tärkeintä lienee kai juuri se, että molemmilla on sama "päämäärä" ja että molemmat tietävät, mikä kihlauksen tarkoitus heidän suhteessaan on. Itse pidin tärkeänä sitä, että olen ennen naimisiinmenoa ehtinyt kokeilla yhdessäasumista tulevan mieheni kanssa ja oppinut tuntemaan hänet jos nyt ei ihan läpikotaisin niin todella hyvin kuitenkin.

[kullannuppu2364]

^Komppaan.

Uskon ettei kukaan kommenteillaan pahaa tarkoita, mutta joillekin, joilla on ihan eri tilanne, tietyt täällä esiintyneet kommentit voivat tehdä jollekulle todella pahan mielen.

Me tapasimme 15-vuotiaina, eli olemme nyt 24-vuotiaita ja menossa yli yhdeksän vuoden seurustelun kruunaukseksi naimisiin ensi kesänä. Olemme toisillemme niin oikeat kuin ihmiset toisilleen voivat olla, ja silti menimme kihloihin 18-vuotiaina, eli ehdimme olla kihloissa kuusi vuotta ennen naimisiinmenoa. Pitkästä kihlauksesta huolimatta kihlauduimme tarkoituksenamme mennä naimisiin heti kun varallisuutta olisi sen verran että voisimme häät jotenkin kustantaa. Kihlasormukseni sain sormeeni vastattuani "Tulen" "Tuletko rakas mun vaimoksi"-kysymykseen.

Joskus siis olisi ehkä hyvä ajatella mitä kommentteja näppikseltään laukoo, koska näissäkään asioissa ei ole tiettyjä, lailla säädettyjä rajoja joiden mukaan tulisi toimia.

Ja eikö kuitenkin tärkeintä ole se että rakastaa?

Edited February 5, 2008 by kullannuppu2364

[Peppi Pitkätossu]

Joskus siis olisi ehkä hyvä ajatella mitä kommentteja näppikseltään laukoo, koska näissäkään asioissa ei ole tiettyjä, lailla säädettyjä rajoja joiden mukaan tulisi toimia.

Ketjun aloittaja kysyi, mikä muiden mielestä on sopiva aika olla kihloissa ennen naimisiinmenoa viitaten Dr. Philin jaksoon, jossa pariskunta oli ollut kolme vuotta kihloissa ja miehen ajateltiin rikkoneen avioliittolupauksensa, koska ei ollut sinä aikana vienyt morsiantaan vihille.

Jos siis kysytään mielipidettä, en todellakaan kaunistele vastaustani vain sen takia, että joku minulle tuntematon ihminen saattaisi tulkita sen henkilökohtaisena arvosteluna juuri häntä kohtaan. Olisi siis hyvä myös ajatella, osaako suhtautua tuntemattomien mielipiteisiin ihan vain tuntemattomien mielipiteiteinä.

Ja kyllä, minusta on kummallista, että kihloissa notkutaan vuosikausia, sen verran helppoa tuo avioituminen Suomessa kuitenkin loppujen lopuksi on. Häiden järjestäminen voikin sitten olla monimutkaisempaa, mutta avioituminen ja häät eivät ole synonyymejä.

[Ariam]

Täytyy kompata Peppi P:tä tuon notkumisen kanssa.

Minua kosittiin avioliittoon eikä avioliiton odotushuoneeseen.

Edited February 5, 2008 by Snowdrop

[kullannuppu2364]

Musta on hyvä että on mielipiteitä yhtä paljon kuin erilaisia ihmisiä ja erilaisia kihlausaikoja. Kuitenkaan musta niistä mielipiteistä mikään ei voi olla kaikille se oikea. Ne valinnat, mitkä itsestä ovat juuri niitä oikeita, eivät aina ole oikeita toisen ihmisen kohdalla.

Olen ollut maailman onnellisin nainen tässä "avioliiton odotushuoneessakin", ja rehellisesti sanoen vaikka avioliitto mulle tärkeä onkin, on tärkeämpää se että saa rakastaa ja tulla rakastetuksi. Näin suuressa rakkauden määrässä voisin tarvittaessa elää tässä odotushuoneessa vaikka lopun ikääni.

*nuolee lusikan, pesee ja kuivaa sen ja laittaa paikoilleen*

Edited February 5, 2008 by kullannuppu2364

[Ariam]

Olen ollut maailman onnellisin nainen tässä "avioliiton odotushuoneessakin", ja rehellisesti sanoen vaikka avioliitto mulle tärkeä onkin, on tärkeämpää se että saa rakastaa ja tulla rakastetuksi. Näin suuressa rakkauden määrässä voisin tarvittaessa elää tässä odotushuoneessa vaikka lopun ikääni.

Minä en ymmärrä miksi olisin kihloissa lopun ikäni. Mitä se käytännössä edes tarkoittaisi sitten???

Rakastan miestäni sormuksista riippumatta, ja olen häneen ollut yhtä sitoutunut ilman kihlaakin seurustelumme aikana. Mieheni kosi minua ensimmäisen kerran puolen vuoden seurustelun jälkeen, mutta vaikka kuinka rakkauden huumassa olisi voinut kiljua "kyllä kyllä kyllä", niin minusta puoli vuotta oli kuitenkin aivan liian aikaista luvata itseään loppuelämäksi toiselle. (Olimme kyllä olleet ystäviä jo vuosia ennen seurustelua) Rakastin häntä silloin yhtä paljon, eikä kosinnasta kieltäytyminen rakkautta vähentänyt.

Jos en järjestäisi häitä vaan menisimme kahdestaan maistraatissa naimisiin, emme enää olisi kihloissa, vaan naimisissa. Minusta ei ole mitään eroa olla kihloissa 5 vuotta tai seurustella saman ajan. Seurustelun aikana meille tuli itsestäänselvyydeksi, että kihloihin mennään kun hääpäivästä päätetään. "Näinhän sen kuuluukin olla" -tunne oli molemmilla.

Kun mies kosi uudelleen hän kysyi samassa miten nopeasti saamme meille täydelliset häät aikaiseksi. Yksi vaihtoehto oli jopa 1 viikko, silloin olisimme menneet välittömästi esteidentutkinnan jälkeen naimisiin ihan kahden. Ilman kaikkia tylliruusuja, joita vanhemmat yrittää tyrkätä häät täyteen.

En sano että olemme oikeassa, muiden elämään verrattuna. Olemme täysin oikeassa omassa elämässämme. Olisin yhtä onnellinen ja rakastunut, vaikka emme menisi koskaan naimisiin, mutta emme kyllä sitten menisi kihloihinkaan. Avioliitto ei ole ehto rakkaudelleni.

[ruusu10]

Meillä kihlauksen kesto tulee olemaan varmasti 1-2 vuotta, johtuen siitä että Kultani tahtoo ensin valmistua yliopistosta ja pystyä elättämään vaimonsa = minut. Sitten olemme olleet yhdessä, häiden ajankohdasta riippuen 2v-2,5 vuotta.

Täällä on puhuttu siitä että kokeilee asumista yhdessä ennen kihljoja ja avioliittoa. Anteeksi jos loukkaan jotakuta, mutta tuo kokeilu-on jotenkin niin kalskahtava. Ollaanko sitä sitten koe-vaimoja ja miehiä, ennen kuin tullaan lopulliseen tulokseen?

[kvaari]

Jokainen määritelköön itse sopivan ajan... Onhan siihen varmaan ennenvanhaan ollut jotain "etikettisääntöjä", mutta nyt eletään nykyaikaa!

Itse olen siinä tilanteessa, että on oltiin seurusteltu melkein kymmenen vuotta ja asuttu yhdessä yli 6 vuotta ja oli jo yhteinen asuntolainakin ennen kuin mies lopulta pitkän painostuksen jälkeen kosi ja mentiin kihloihin... no minä luulin, että se oli avioliittolupaus ja nyt vaan hääpäivää päättämään, mutta mies ei ollutkaan ihan samalla sivulla... siinä sitten vielä pieni lopputaivuttelu ennen kuin häitä alettiin suunnittelemaan... Aina näitä juttuja ei voi ihan noin vaan itse yksin päättää! Kihlausaika meillä varmaan on "sopiva"/ yleisesti hyväksyttävä, mutta seurusteluaika oli mielestäni liian pitkä... Vaikka tuskin se papin aamen meidän arkeamme juurikaan muuttaa! Joten loppujen lopuksi kuitenkin se on ihan sama seurusteleeko, onko kihloissa vai naimisissa... Vaikka minulle kyllä on todella tärkeää, että menemme naimisiin... Tulipa sekavasti esitettyä taas näitä asioita, mutta toivottavasti joku ymmärtää...

Mitä pidempi kihlaus sitä lyhyempi avioliitto! Se on matemaattinen fakta!

korjattu pari kirjoitusvirhettä...

Edited February 8, 2008 by kvaari

[Toukokuu-08]

Me oltiin oltu kihloissa 7 vuotta kun mieheni kosi. Emme kokeneet notkuvamme kihloissa tai olevamme "avioliiton odotushuoneessa".

Mun mielestä nykyään ei ole "sopivaa kihlauksen kestoaikaa" olemassa. Jokainen voi tehdä niinkuin omassa suhteessa parhaalta tuntuu.

Minulle ei ole kyllä myöskään tullut koskaan mieleen että menisin naimisiin siksi että se on Suomessa helppoa! Mielestäni aika hassu ajatus, mutta jokainen tyylillään

Kiinnostaisi myös millä matematiikalla Kvaari olet päässyt moiseen yhtälöön??

[Peppi Pitkätossu]

Kiinnostaisi myös millä matematiikalla Kvaari olet päässyt moiseen yhtälöön??

Mitä pidempään pariskunta on kihloissa, sitä lyhyemmän aikaa he ehtivät olla aviossa. Avioliittohan päättyy viimeistään toisen kuollessa.