Kiki23 Kirjoitettu November 23, 2007 Raportoi Share Kirjoitettu November 23, 2007 meillä on nyt 9kk ikäinen taapero!ajattelin ennen,että lapsia vasta avioliitossa,mutta kuinkas sitten mieli muuttuikaan.. : Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Peppi Pitkätossu Kirjoitettu November 24, 2007 Raportoi Share Kirjoitettu November 24, 2007 Mitä tarkotat "romanttisella rakkaudella" Pitkätossu? Tai ehkä ei pitäis tästä alkaa keskustelemaan enää täällä. Saadaan aikaan uus väittely. Aika lailla samoin kuin Anna-Elina. Markku Ojasen kotisivuilla on lyhyesti ja ytimekkäästi psykologin käsityksiä romanttisesta rakkaudesta.Pidän romanttista rakkautta "nykyajan hömpötyksenä", sillä ajatuksena se on vain joitain satoja vuosia vanha. Aiemmin kumppani valittiin sen mukaan, mikä perheen, suvun tai laajemman yhteisön kannalta oli paras vaihtoehto, toisin sanoen elettiin hyvin pitkälti järjestettyjen avioliittojen aikaa. Rakkauskin oli lähinnä kumppanin kunnioittamista ja tiettyihin sukupuolirooleihin mukautumista. Käsite "naimakauppa" kuvannee hyvin tällaista avioliitto- ja rakkauskäsitystä. Vasta myöhemmin länsimaissa alettiin uskoa, että jokaista varten on "se ainoa oikea", ja kumppanin valinnassa tärkeimpänä kriteerinä olisi pidettävä tunteita - intohimoa, läheisyyttä, omistautumista ym. - eikä hänen sosiaalista sopivuuttansa. Ihmisten parinmuodostusta on romanttisen rakkaudenkin aikakaudella haluttu jollain tavalla säädellä, joten uskonnolliset normit ovat olleet erittäin käyttökelpoisia. Esimerkiksi katolinen kirkko kieltäytyy vihkimästä kertaalleen eronneita. Myös yhteiskunnat säätelevät ihmisten pariutumista mm. määrittelemällä, miten monta aviopuolisoa kullakin voi samanaikaisesti olla. Tosin tällöinkin kyse on vain yhteiskunnan normien mukaan virallistetuista parisuhteista, aviorikoksestakaan kun ei enää (ainakaan länsimaissa) tuomita oikeudessa. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Anna-Caro Kirjoitettu November 25, 2007 Raportoi Share Kirjoitettu November 25, 2007 Okei... Tajusin väärin, koska mun mielestä romanttinen rakkaus ei oo mitään hömpötystä, mut jos paino oli sulla tossa nykyajan, niin meni ajatukset vähän ristiin:) Että näin Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Lucille Kirjoitettu November 25, 2007 Raportoi Share Kirjoitettu November 25, 2007 Koska mä uskon, että maailma on Jumalan luoma ja "juutalaisuus" on alkuperäinen kansa ja uskonto, jonka jälkeen on tullu muut kansat ja uskonnot.Eli nykyisin on periaatteessa olemassa kaks avioliittoa: kristitty ja ei-kristitty.No, jos juutalaisuus on alkuperäinen kansa ja uskonto, niin mihin sijoitat juutalaisen avioliiton akselillasi kristitty ja ei-kristitty avioliitto. Kun juutalainen näkemys avioliittoon on hitusen erilainen kuin kristillinen/luterilainen? Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
sanni-80 Kirjoitettu November 27, 2007 Raportoi Share Kirjoitettu November 27, 2007 Hei! Meillä on kohta 2 vuotias lapsi. Kihloihin menimme viime keväänä ja 2009 ois tarkoitus avioitua (siis pitää kunnon bileet ;D)Ei olla edes ajateltu, että oiskos pitänyt käydä maistraatissa ennen muksun syntymää. Itse en olisi raskausaikana edes jaksanu miettiä maistraattiin menoa, saati sitten isoja häitä. Koska meille vauva tuli yllättäen, ei myöskään ollut ennen vauvaa häitä tullut järjestettyä. Meille on ollut hyvä näin. On aikanaan sitten ihanaa, että lapsemme saa olla mukana tärkeänä päivänä. Myöskin miehen kosinta tuli ihan yllättäen enkä koe, että menemme naimisiin vain koska meillä on lapsi. Ylipäätään naimisiin kuitenkin haluan siksi, että saisin päivän, jona saisimme keskittyä juhlimaan myös tätä perheemme kivijalkaa, eli meidän kahden suhdetta. Naimisiin menolla ei kuitenkaan ole mikään kiire, ja yhdessä olemme kuitenkin vaikka häät saataisiinkin järkättyä vaikka vasta 10 vuoden kuluttua. Lisäksi juridinen kommentti (mikä miellyttää minua ajatuksen tasolla): tunnustettu isyys on juridisesti vahvempi kuin avioliiton kautta syntynyt isyysolettama. Isyysolettama on kumottavissa miehen vedotessa siihen, että ei oikeasti ole lapsen biologinen isä. Vapaaehtoisesti lapsen tunnustanut mies ei voi jälkikäteen vedota siihen, että ei ole biologinen isä ja saada näin isyyttään kumotuksi... Lisäksi tykkään siitä, että isyys nojatuu tällaiseen vapaaehtoiseen (aktiiviseen) tunnustukseen kuin passiiviseen olettamaanJottei kukaan käsittäisi väärin (äskeisen perusteella), lapseni on siis ihan biologisestikin avomieheni ja tulevan sulhaseni poika! ;D Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Tzinnia Kirjoitettu November 27, 2007 Raportoi Share Kirjoitettu November 27, 2007 Mä rupesin oikeen miettimään tätä aihetta omalta kannalta, enkä osaa sen kummemmin selitellä päätöksiäni. MUTTA mä olen saanut kaikki kolme lastani ennen papin aamenta. Kaikki lapset ollaan saatu ihan tarkoituksella, ja häistäkin puhuttiin, mutta ei koskaan vakavasti (ennen kuin nyt ). Ymmärrän silti, jos joillekin on tärkeää mennä naimisiin ensin. Se on hieno ajatus. Mulle vaan se ei ole ollut yhtä tärkeää kuin lasten saaminen. Ja näin jälkeenpäin mä oon todella tyytyväinen, etten mennyt ensimmäisen sulhaseni kanssa naimisiin. Mulle avioliitto kuitenkin on erittäin pyhä asia ja haluan astella alttarille vain kerran. En siis halua mennä naimisiin, ennen kuin se tuntuu täysin oikealta. Niinkuin nyt. Ja musta on ihanaa, kun omat lapset saa olla morsiusneitoina. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Briciola Kirjoitettu November 28, 2007 Raportoi Share Kirjoitettu November 28, 2007 En ole lukenu ihan kaikkia viesteja tassa ketjussa joten en nyt ota kantaa tai kritisoi kenenkaan viestia!Itse olen aina halunnut naimisiin ennen lapsia, tosin hetkittain on ollut kova houkutus luopua tosta periaatteesta ihan siita syysta etta lapsi olisi sopinut elamantilanteeseen kun otin taukoa opiskelusta ja oikea mies on rinnalla. Ukko on kuitenkin ollut tiukkana siita etta lapsia ei tule (paitsi jos kay oooops) ennen papin aamenta. Hanella on jo pieni poika ja sen enempaa asian yksityiskohtiin menematta, tama suloinen pikkumies sai valitettavasti alkunsa kun miehen ex paatti yrittaa "sitoa" mieheni itseensa lapsella tilanteessa jossa parisuhde oli jo karilla. Siispa: olen ehdottomasti sita mielta etta lapsi ei ole sitoumus eika lasta sitoutuakseen pitaisi hankkia. Sitoutuminen lahtee jostain ihan muualta. Toki tulevaisuudessa kun ollaan naimisissa ja jos tilanne menee vaikeaksi, lasten olemassaolo tai -olemattomuus vaikuttaa siihen kuinka herkasti avioliitosta lahtee kavelemaan, mutta periaatteessa avioliitto on iaksi.Toivottavasti tassa oli edes joku jarjenhippunen mukana Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
koukku Kirjoitettu November 30, 2007 Raportoi Share Kirjoitettu November 30, 2007 Toisaalta kun ajattelee tämä keskustelu on ihan älytön ja loukkaava. Tässä koko ajan joutuu "puolustautumaan" sillä että on herrajumala sentään kehdannut tehdä lapsensa ennen papin aamenta. Voi meitä syntisiä ihmisiä kun äpäriä tähän maahan tehdään.Entäs jos alkaisin samalla tavoin kirjoittaa että köyhät eivät saisi tehdä lapsia, koska on tutkittu että "köyhyys" periytyy. Lihavat eivät saisi tehdä lapsia, koska se on riski lapselle jo kohdussa ja myös elämässä, koska lihavuus voi periytyä jos oppii vanhempien tavoille. Hyvät ihmiset eläkää hieman tätä elämää ja käydään tämä keskustelu 20-vuoden kuluttua, uskon että monien ruusunpunaiset lasit ovat jo siihen mennessä tippuneet silmiltä.Mun mielestä on aika lapsellista loukkaantua ja ottaa nokkiinsa jostain naimisiin.infon keskustelufoorumin keskustelusta, jossa jokainen vain kertoo omat mielipiteensä, eikä mun mielestä ainakaan kukaan täällä ole tuominnut ketään syntiseksi tms. Me vaan seisotaan kaikki niin vakaasti omien mielipiteidemme takana Ja kuten olen tuonut ilmi, mun mielipide on se, että lapset saadaan vasta papin aamenen jälkeen ja PISTE. Jos joku muu on eri mieltä, niin sitten on, siihen on kaikilla täysi oikeus. Lisättäköön, että MUN MIELESTÄ, jos on jo avoliitossa ("sitoutuneena") ja lapsenkin omistaa, niin kaikki syyt olla menemättä avioliittoon ovat tekosyitä (kuten joku viisas jossain lehdessä sanoi). Eikä todellakaan tarvitse nyt vetää hernettä nenään, että satuin sanomaan oman mielipiteeni :Sitä paitsi: yleensä me uskovat ollaan niitä jotka saadaan aina puolustella, ja jotka yritetään pitää vielä Raamatun opin mukaisia tapoja yllä tässä maailmassa, jossa niille ei enää juuri anneta mitään arvoa :-/ Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
vanhapiika Kirjoitettu December 3, 2007 Raportoi Share Kirjoitettu December 3, 2007 Aika kiihkeetä keskustelua täällä. Minusta on hienoa että ihmisillä on periaatteita ja niistä pidetään kiinni. Kuitenkin kaikkien elämäntilanteet on niin erilaisia ettei ketään voi arvostella tai syyttää, vaan jokainen tekee itse omat valintansa.Minäkin haaveilin ennen avioliitosta ennen lapsia...nuorena ja nättinä, mutta kuinkas sitten kävikään. Seurustelu aloitettiin jo parikymppisenä. Opinnot veivät eri paikkakunnille. Opiskelujen jälkeen etsittiin töitä samalta paikkakunnalta ja päädyttiin erillemme kaikista sukulaisista. Työkokemusta piti hankkia, ei ollut aikaa eikä rahaa häihin tai lapsiin. Aika kului ja päädyimme takaisin kotikulmille...rupesi lapsenteko kiinnostamaan. Aloimme rakentaa omaa taloa, joka vei taas ajan ja RAHAA... rupesi lapset olemaan tärkeämpää kuin häät. Itse en halunnut maistraattihäitä vaan hyvät juhlat läheisten keskellä. Eikä se lapsen saaminen sitten ollutkaan itsestäänselvää.... tuli surua ja murhetta....muitakin juttuja (ei häät kiinnostaneet). Kun viimein oli talo valmistumassa ja saimme kuulla tulevamme vanhemmiksi oli ilo ylimmillään. Silloin kehtasi eräs harras uskovainen haukkua minut pohjamutiin, kun ei vielä oltu miehen kanssa aviossa ja iloittiin kodista ja lapsesta. Itse uskon että avioliitossa voi olla Jumalan silmien edessä ilman papin aamentakin(ja jotkuthan väittää että naispappien aamen on sama kun ei mitään). Nyt kun elämä on vakiintunut saamme haluamamme häät ensi kesänä. Lapsi on kuitenkin tärkeintä maailmassa ja se että vanhemmuuden saa jakaa ihanan ihmisen kanssa. Jokaisella on varmasti oma tarinansa miksi lasten aika on silloin kun on. Kunnon lähimmäinen ei tuomitse! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Anna-Caro Kirjoitettu December 7, 2007 Raportoi Share Kirjoitettu December 7, 2007 No, jos juutalaisuus on alkuperäinen kansa ja uskonto, niin mihin sijoitat juutalaisen avioliiton akselillasi kristitty ja ei-kristitty avioliitto. Kun juutalainen näkemys avioliittoon on hitusen erilainen kuin kristillinen/luterilainen?Tulipas pieni lapsus:) Unohdin siitä historian pätkästä vaan sen pienen osan, että juutalaisuus tavallaan muuttui kristillisyydeksi, kun Messias tuli maan päälle. Tarvittiin uusi nimitys, koska osa juutalaisista ei uskonu, että Jeesus oli odotettu Messias. Mutta tähän asiaan se ei kyllä varsinaisesti tuo muutosta. Juutalaisilla on tietääkseni hyvin pitkälle samanlainen avioliittokäsitys kuin kristityilläkin, koska Toora=Vanha Testamentti (suutilta osin ainakin, en tunne Tooraa hyvin).Luterilaiset on kristittyjä, joten ei voi tehdä eroa kristillisen ja luterilaisen avioliiton välillä. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Nessuno Kirjoitettu January 1, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 1, 2008 Kyllä on monella ehdottomat mielipiteet..ennen kuin elämä tulee mutkineen eteen.Niin olin minäkin sitä mieltä, että ensin avioon ja sitten lapset. Kuinka kävikään, olin suhteessa joka ei sitten kuitenkaan toiminut ja erosin. Hupsista hupsista, jossain suhteen loppuvaiheessa oli ehkäisy pettänyt ja lapsi saanut alkunsa. Minä pidin lapsen yksin. En halunnut takaisin huonoon suhteeseenlapsen takia. Päätin, että lapsen on parempi olla kahdestaan rakastavan äidin kanssa kuin myös isän kanssa jos suhde on vanhemmilla huono. Minulle suurin synti olisi ollut keskeyttää raskaus ja olla kantamatta vastuuta omista teoistani. Elämä yksin pienen lapsen kanssa ei ole se helpoin ratkaisu, mutta päivääkään en vaihtaisi pois minkä olen lapseni kanssa saanut viettää. Nyt on sitten tyttö jo melkein 4-vuotias ja innolla tulossa morsiusneidoksi äidin ja kakkosiskän häihin. Näin meni siis minun suunnitelmani uusiksi mitä ne oli nuorempana, mutta ei tämä ole ollut yhtään huono tie kulkea. Muistakaa kaikki...TYYLI ON VAPAA, MUTTA PAKOLLINEN Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Extravaganca Kirjoitettu January 2, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 2, 2008 Olin nuorempana ehdottomampi ja mustavalkoisempi asioiden suhteen, mutta nykyään miulle on aika samantekevää, ollaanko naimisissa vai eikö olla naimisissa ennen lapsia. Ensinnäkin, elämä ei ole mennyt niin suoraviivaisen täydellisesti, että näin olisi omalla kohdalla voinut käydä (tai olisi voinut käydä ehkä, mutta silloin olisin elänyt onnettomana miehen kanssa, jota en enää rakastanut). Toisekseen, lapsien saaminen ei ole niin kiveen kirjoitettua, että kannattaisi suunnitella yhtään mitään kovinkaan tarkasti. Kyllä se elämä kantaa... ja niin edelleen... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Riiks Kirjoitettu January 2, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 2, 2008 Kukin tavallaan ja lapset ajallaan. Itselläni ei väliä mikä siviliisääty on kun lapsia tulee, kunhan niitä vaan tulisi.. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
goldfish Kirjoitettu January 2, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 2, 2008 Kyllä on monella ehdottomat mielipiteet..ennen kuin elämä tulee mutkineen eteen.Saanko esittää kysymyksen: Jos sulla on tullut ero miehestä, niin tarkoittaako se automaattisesti sitä, että myös kaikilla muilla tulee? Ymmärrän kyllä, että elämä on arvaamaton ja ihmeellinen, mutta jos ei edes yritä tehdä siitä hyvää ja onnellista, ei sellaista kai voi saavuttakaan? Enkä mä epäile, etteikö sun elämä olis onnellista, en todellakaan tarkoittanut sitä. Kuitenkin mun mielestä on hassua ajatella niinkin, että "mä nyt hommaan lapsen ennen avioliittoa, kun ero meille kuitenkin tulee ja lapsihan siinä vain kärsii". Tiedän myös sen, että elämä heittelee jokaista meistä, myös parisuhteessa tulee vaikeitakin aikoja, mutta olenhan luvannut rakastaa häntä myötä- ja vastoinkäymisissä. Sellaisen miehen kanssa haluan lapsenkin. On toki myös naiivia ajatella, ettei elämään varmasti tule mitään vaikeuksia, koska kaikille niitä tulee. Mä en kuitenkaan halua lähteä sellaisella ajatuksella, että "jos nyt satutaan eroamaan". Kun mä menen naimisiin, mä en edes mieti sellaista mahdollisuutta. Sainpas kirjotettua sujuvasti aiheen vierestäkin Mutta kuten täällä on moneen kertaan todettu, kukin tyylillään Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Kiiki87 Kirjoitettu January 2, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 2, 2008 Meille ei tule lasta ennen avioliittoa. Elämä ei mene aina niin kuin on suunnitellut. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Nessuno Kirjoitettu January 2, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 2, 2008 Saanko esittää kysymyksen: Jos sulla on tullut ero miehestä, niin tarkoittaako se automaattisesti sitä, että myös kaikilla muilla tulee? Ei ollut kyllä tarkoitus maalata kenellekkään piruja seinälle, vaan kerroin vain esimerkin omasta elämästäni kuinka saattaa käydä. Tarkoitin sitä, että ollaan niin fanaattisia tietyissa asioissa, että suljetaan silmät muilta mahdollisuuksilta. Sama koskee kaikkia asioita ei pelkästään lastensaantia. Kuten sitä, että eräs ystävä vannoi aina, ettei voisi koskaan pettää. Kunnes huomasi olevansa suhteessa salaa toisen miehen kanssa. Tehkää lapset vasta häiden jälkeen. Niin minäkin halusin, mutta en silti vaihtaisi tapahtumia toisiksi jos niistä tuloksena oli ihana tytär. Joskus vaan ei ole mahdollista elää niiden ylevien periaatteiden mukaan. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Niiskuneiti-87 Kirjoitettu January 7, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 7, 2008 minä myös haluan naimisiin ennen lapsia, ollaan sitten kaikki heti ns. samaa perhettä.. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Karvinen Kirjoitettu January 7, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 7, 2008 Meille on esikoinen syntynyt ennen avioitumista - ja arvatkaa mitä; don´t give a shit mitä muut siitä ajattelee. Varmaan aika moni on huomannut/tulee aikanaan huomaamaan, että lapsia ei tehdä, vaan niitä SAADAAN. Siinä ei avioliitot auta. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
olivia Kirjoitettu January 7, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 7, 2008 Lisäksi juridinen kommentti: tunnustettu isyys on juridisesti vahvempi kuin avioliiton kautta syntynyt isyysolettama. Isyysolettama on kumottavissa miehen vedotessa siihen, että ei oikeasti ole lapsen biologinen isä. Vapaaehtoisesti lapsen tunnustanut mies ei voi jälkikäteen vedota siihen, että ei ole biologinen isä ja saada näin isyyttään kumotuksi... Lisäksi tykkään siitä, että isyys nojatuu tällaiseen vapaaehtoiseen (aktiiviseen) tunnustukseen kuin passiiviseen olettamaanMiten tunnustettu isyys on juridisesti vahvempi? Jos isyyden tunnustanut jossain vaiheessa kiistääkin sen ja vaatii isyystestejä, niin voidaanko ne kieltää häneltä tunnustuksen perusteella? Eikö tunnustettua isyyttä muka kumottaisi, jos testeissä niin ilmenisi?Omasta mielestäni tunnustus on vain byrokratiaa, jonka naimisiinmeno (naimisissa olo) tekee kätevästi tarpeettomaksi.(Sillä miksi joku menisi naimisiin ja tekisi sitten lapsen muun kuin oman miehensä kanssa? ) Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest Anna-Elina Kirjoitettu January 8, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 8, 2008 Ei ollut kyllä tarkoitus maalata kenellekkään piruja seinälle, vaan kerroin vain esimerkin omasta elämästäni kuinka saattaa käydä. Tarkoitin sitä, että ollaan niin fanaattisia tietyissa asioissa, että suljetaan silmät muilta mahdollisuuksilta. ...Joskus vaan ei ole mahdollista elää niiden ylevien periaatteiden mukaan.Jos sanoo ääneen haluavansa lapset mieluiten vasta naimisiinmenon jälkeen, niin eihän se automaattisesti tarkoita sitä, että olisi jotenkin erityisen fanaattinen tai kiihkoileva. Minun mielestäni ainakaan. Moni vain jättää sanomatta sen aika selvän lopputarkennuksen, että JOS nyt kuitenkin ehkäisy pettäisi ennen häitä tai vastaavaa, niin ihan yhtä lailla saisi lapsi tulla ja se olisi rakastettu ja odotettu, vaikkei ehkä varta vasten suunniteltu. Eri asia tietysti on, jos oikeasti ei lainkaan siedä sitä, että asiat saattavat mennä eri tavalla kuin on kaavaillut. Kiihkoilijoita toki löytyy, kaikista ääripäistä. Minusta se ei kuitenkaan vielä tee kenestäkään fanaatikkoa, että uskaltaa sanoa julkisesti, että mieluiten lapsia vasta avioliitossa. Ihan samanasteinen mielipide tai kannanotto se on kuin vastakkainenkin mielipide. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Nessuno Kirjoitettu January 8, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 8, 2008 [Eri asia tietysti on, jos oikeasti ei lainkaan siedä sitä, että asiat saattavat mennä eri tavalla kuin on kaavaillut. Kiihkoilijoita toki löytyy, kaikista ääripäistä. .Tuo on se mitä minä ajoin takaa. Ei todellakaan ole väärin haluta lapsia vasta kun on naimisissa. Niin olisin minäkin halunnut. Mutta en ole siis onneton tai pettynyt, että tuli toisenlainen tie siihen lapsen saantiin. Mutta juuri se musta-valkoinen ajattelutapa saattaa kostautua. Mitä jos vaikka ehkäisy pettää ja lapsi ilmoittaa tulostaan aijemmin kuin oli suunniteltu. Täytyisi muistaa myös ne kaikki harmaan sävyt. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest Vieras_Ntisinivalkoinen_* Kirjoitettu January 8, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 8, 2008 Olen seuraillut välillä tätä keskustelua ja ajattelin itse vihdoin laittaa korteni kekoon. Itse kuulun tähän porukkaan, että ensin naimisiin ja sitten lapset. Tosin en ole lasten takia menossa naimisiin.. Häät on kohta, mutta lasten aika ei ole vielä toviin. Syy, miksi menen aikaisemmin naimisiin ennen lasten saamista on lapsien oikeudet. Jos en ole ihan väärässä niin lapsilla ei ole samat oikeudet jos ne on syntynyt avoliitossa kuin ne olisi syntyneet avioliitossa. Esim. muutamia voisia sitten, kun tapettiin ne kaksi poliisia Helsingissä, molemmat perheellisiä. Toinen eli avioliitossa ja toinen avoliitossa. Niin avoliitossa elävän poliisin lapset jäivät ilma eläkettä joka lapselle joka menettää vanhempansa jne. Tästä nousi silloin iso kohu ja ilmeisesti sitä lakia nyt muutettiin. Toinen esimerkki sukulaisperheestä, jossa vanhemmat olivat avoliitossa ja kuukautta ennen lapsen syntymää isä kuoli liikenneonnettomuudessa. Arvatkaapa vain miten siinä kävi! Oli ongelmia isyyden tunnistamisessa, vakutuuksissa, perinnössä ja eläkeessä jne jne... Monesti näistä asioita ajatellaan itsekäästi, että on tyhmää noudattaa jotain perinteitä ja mennä ensin naimisiin, mutta ajatteleko lastenne parasta? Minä ainakin ajattelen! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Peppi Pitkätossu Kirjoitettu January 8, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 8, 2008 Mutta juuri se musta-valkoinen ajattelutapa saattaa kostautua. Mitä jos vaikka ehkäisy pettää ja lapsi ilmoittaa tulostaan aijemmin kuin oli suunniteltu. Täytyisi muistaa myös ne kaikki harmaan sävyt.Jos näin pääsisi käymään, me aikaistaisimme häitä ja jättäisimme vaikka juhlat kokonaan väliin. Tosin tällä hetkellä suunniteltuihin häihin on alle kaksi kuukautta ja lapsi syntyisi avioliittoon, vaikka saisikin alkunsa vahingossa liian aikaisin... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Tytsyli Kirjoitettu January 8, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 8, 2008 Mä haluaisin mennä naimisiin ennen lastensaantia. Sulhaselle on enemmän se ja sama. Mullakaan ei mitään ehdotonta vakaumusta ole, mutta jotenkin musta on vaan kivempi (jos saa valita) mennä ensin naimisiin (ja luvata toiselle olla sen rinnalla ja rakastaa sitä ) ja sen jälkeen perustaa perhe. Jos tulis lapsia ennen (mitä ei enää edes ehdi tapahtua), niin voi olla, ettei häät sitten enää niin tärkeä juttu ois vaan vois olla että sit ois vaan menty ehkä hiljaisuudessa naimisiin (lasten saannin jälkeen..) Pitää tytön saada unelmahäänsä Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
kolina Kirjoitettu January 8, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 8, 2008 (muokattu) Meillä taas on kaksi lasta enkä näe mitään syytä mennä hiljaa hissutellen naimisiin. Meillä on ihan kunnolliset hääjuhlat, kerranhan sitä vaan naimisiin mennään. Meidän lapset ovat olleet todella toivottuja ja suunniteltuja. (Niin paljon kuin sitä nyt koskaan suunnitella voi.) Eiköhän lapsillemme ole ollut tärkeämpää se, että on äiti ja isä joilla on hyvä ja toimiva parisuhde=onnellinen perhe, eikä meidän siviilisääty. Naimisiin me mennään sen takia, että kaiken tämän jälkeenkin haluamme viettää yhdessä loppuelämän. Voidaan sitten dementteinä soheltaa keskenämme. Ehkä parisuhteen tärkeys vielä korostuu, kun ei ole enää mahdollisuuksia viettää yhteistä aikaa entiseen malliin.Lisäksi saan vielä saman nimen kuin muulla perheellä. Lasten ei sitten tarvitse ihmetellä eri nimeä. Esikoinen on sitä jo usein kummastellut.Kaikilla on kuitenkin omat syynsä tehdä niin tai näin. Tällaisesta aiheesta voisi vääntää vaikka tuomiopäivään, eikä kukaan tulisi hullua hurskaammaksi. Kirjoitin nyt kuitenkin oman mielipiteeni asiasta, kun hölösuu olen. Muokattu: January 8, 2008, käyttäjä: kostiliina Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.