Tanned

Painajaiset ennen häitä

520 viestiä aiheessa

Häihin aikaa noin kuukausi ja viime yönä näin ensimmäisen hääpainajaiseni. :girl_impossible:

Meillä oli niinkun esityksissä (olen esiintyvä taiteilija), joku takahuone, missä meitä oli lähes koko suku odottelemassa häiden alkua.

Minä ajattelin vielä korjailla meikkiä, mutta peili oli unohtunut kotiin, joten meikkasin melko vapaalla kädellä katsellen heijastavasta pinnasta, että eyeliner menee suht koht oikein! :D

Sitten porukka alkoi valua vihkimispaikalle (joka ei edes ollut kirkko), minä aloin vaihtaa morsiuspukua päälle, kengät olikin aivan liian isot ja sulhanen näki kokonaisuuden jo ennen vihkimistä, käveltiin sinne yhdessä. Äitini alkoi sättiä minua, koska tulimme paikalle ja näytille, vaikka vihkimiseen oli vielä puoli tuntia, eli vihkimisemme tapahtuisi vasta puoli kahdeksalta! :D Huhhuh, toivottavasti nyt kuitenkin hääpäivä menisi säntillisemmin!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tähän mennssä muistaakseni nähnyt jo kaksi unta siitä, ettei hääpäivänä mennytkään kaikki ihan putkeen.

Ekassa unessa meidän aikatulu kusi tosi pahasti. En tiedä missä me oltiin, miksi ja mitä tekemässä tulevan sulhon kanssa, mutta mä kyselin jatkuvasti, että eikö meidän pitäisi mennä jo, että ehditään kirkkoon. Ukko katsoo kelloa ja sanoo, että puoli tuntia aikaa vielä. Kysyin, että mihin aikaan me oikein sovittiinkaan se vihkiminen alkavaksi. Kello seitsemältä illalla (!). Me ei oltu kumpikaan pukeuduttu ja mä olin ihan variksenpelätin.

Pari päivää sitten näin toisen, jossa me käytiin jo etukäteen häämatkalla ja juotavia sekä muita tarvikkeita hakemassa Tallinnasta. Meillä kuitenkin loppui rahat kesken eikä voitu maksaa ravintolassa/kaupassa tai mikä se olikaan. Mun piti jäädä sinne töihin niin kauaksi aikaa, että kaikki on korvattu. Mä en edes osaa eestiä, mutta jotenkin se onnistui se kassana toimiminen ja lopulta me pidettiin myös häät siellä. Se oli ilmeisesti jonkin pienen maatilan oma kauppa. Mun uneni päättyi siihen, että menen kauniina kesäpäivänä kanalaan hääpuvussa ja kaikissa varusteissa heittelemään kanoille jyviä. Näky oli kuin mistäkin Suomi-filmistä, kun valo paistoi hunnun läpi takaapäin ja kävelen käytävää pitkin koko ajan lähemmäs :)

Nii joo mieskin näki vähän erikoista unta. Me oltiin otettu juhlapaikaksi koulun juhlasali, eli juuri sellainen, mitä ei ehdottomasti haluttu, ja oltiin ilmeisesti kyllästytty juhlimiseen ja poistuttu vähän sivummalle... *kröhöm* aloittelemaan hääyötä. Joku kävi meitä kyselemässäkin ja hätisteltiin se pois vaan, että meillä on nyt muuta tässä.

Muokattu: , käyttäjä: Vaio

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Jahah, eka hääpainajainen nähty. Häihin nelisen kuukautta aikaa. Mitähän tästä vielä tulee..? (Olen stressaajaluonne)

Unessa häämme olivat jostain syystä todella ankeassa seurakuntakeskuksessa. Totesin paikalle saapuessani, että oikeastaan mikään järjestelyistä ei vaikuttanut onnistuneen suunnitelmien mukaan. Jotkin asioista olivat sulhon vastuulla ja hän ei joko ollut tehnyt niitä tai järjestynyt ihan muuta kuin olimme sopineet. Hän oli myös pukeutunut vain collegepaitaan ja farkkuihin. Itse olin hääpuvussa ja täydessä tällingissä mutta päässäni oli jokin todella suuri ja kummallinen hiuslaite, joka oli kaiken lisäksi huonosti kiinnitetty. Ryntäsin sitten vessaan itkemään ja yritin epätoivoisesti suoristella päälaitetta. Vihkimusiikki alkoi soida (sekin ihan eri kuin sovittu ja jonkin jousikvartetin soittamana), urheasti kävelin vihittäväksi mutta tahdotko kysymyksen kohdalla katsoin sulhoani ja huusinkin en juosten seurakuntakeskuksen pihamaalle. Hyppäsin ilmaan ja lensin kotiin, jossa laitoin kaikki ovet varmuuslukkoon.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mulla on ollut vähän maltillisempia painajaisia, ekassa oltiin unohdettu opetella tanssimaan, ja toisessa unohdettiin että meillä oli hääyö hotellissa. Oltiin nääs jo kotona. Mutta eiköhän niitä ala tulemaan lisää kun h-hetki lähenee.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hahah, hauskoja unia täällä :D vaikka mahtuu mukaan aika hirveitäkin :o

Itse näin ekan painajaisen pari viikkoa sitten. Olin matkalla alttarille jonkun ihan tuntemattoman laitapuolen kulkijan käsipuolessa, sulhon kanssa valitsemamme marssi lähti soimaan ja kipitimme ukkelin kanssa alttarille aikamoisilla harppauksilla. Kaikki sujui hyvin, kunnes oli aika ottaa sormukset esille. Bestmaneista yksi toi sormusrasian sulholle. Rasia olikin sitten Kinder-munien yllätyspötkylä, josta kaivettiin esiin ihanat muovisormukset :girl_haha: haahaa :D repesin aivan täysin aamulla, kun heräsin. Ei ollu mikään paha painajainen, huvittava kyllä senkin edestä :D

EDIT: kirjoitusvirheitä

Muokattu: , käyttäjä: nipsis

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Täälä nähdään harvase viikko vähintään kerran painajaisia häistä. Mulla on muutenkin "vilkas" unimaailma, että oksat pois.

Yleensä ovat sellaisia että aikataulu mättää, etten ehdi laittaitua, tai mekko ei mahdu tai mekko onkin joku vanha kolttu,

alttarilla odottaakin ex-mies eikä mun mies. Joku uni oli ettei ehdittykään kirkkoharjoituksiin. Näitä riittää. Mä käyn varmaan kaikki mahdolliset"kauhuskenaariot" läpi unissani.

viime yönä unessa häät oliki kotona, ja mä olin koko illan jossain hukas, ja kun olinki yhtäkkiä juhlapaikalla niin kaikki oli lähdös kotia. Valokuvaaja ei ollu paikalla ajoissa, ja kuvat jäi ottamatta, sormuksessa oli ihan väärä kaiverrus, mun kampauskin oli aivan hirveä....

Pitää ajan kanssa lukea muiden unista, nyt ajattelin vaan pikaisesti kirjoittaa omistani sekavan sepostuksen.

Pitäisi kyllä kirjoittaa unet johonki ylös, niin saisi sitten joskus muistella mitä se oli ennen häitä :girl_smile:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mä kans nään harvakseltaan tasaaseen tahtiin häistä unta, yleensä olen niissä unohtanut tehdä kaikkia kivoja pieniä yksityiskohtia mitä olen hartaasti suunnitellut ja sitten tulee paha mieli kun unessa huomaa että olen unohtanut tehdä sen ja sen ja nyt on jo juhlat käynnissä :D :D Viimeki näin ekaa kertaa sellasta unta missä kaikki oli niinkuin pitikin, en tosin kerennyt ennen heräämistä edes alttarille asti, saattoi johtua tästä :D :D Voi voi

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Nähdyt hääpainajaiset:

Paikalle saapuu kourallinen ihmisiä - bändi soittaa tyhjälle salille.

Vihkisormus häviää ja saan omani tilalle karmean keltakultaisen, kömpelön sormuksen, jossa kolme eriväristä kiveä, keltainen, punainen ja vihreä. Olen väriallerginen, mikä nostaa mainitun painajaisen kauhutasoa roimasti.

Häihin aikaa reilut kaksi viikkoa. Toivottavasti painajaiset on nähty.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kiva, ettei tarvii olla ainoo joka näkee painajaisia=) hah! Näin ekat unet noin kk sitte ja häihin aikaa n.3kk.Unet on olleet hyvin samanlaisia eli unessa on hääpäivä ja kun pitäis lähtee vihittäväks,niin tajuan että mun puku on pienentämättä,hiukset ja naama laittamatta.Nää unet kyllä loppu siihen kun sain kampaajan varattua =) Viimeks nähdyssä painajaisessa tultiin kirkosta ulos ja tajusin siinä kohtaa, ettei oltu lähettetty yhtään kutsua ja pitopalvelu oli laittanu ruoat 100hengelle. mietin siinä vaan sitä,että mihin se kaikki ruoka laitetaan.Toivottavasti toi uni jättää kans rauhaan nyt kun kutsut on ihan just postia vaille valmiita. Että tämmösiä :girl_drink1:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

En nähnyt painajaisunia ennen häitä, mutta näin niiitä häiden jälkeen. Oli aika hassu fiilis, mutta kai johtui paineiden purkautumisesta...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meen häät oli järkätty mun ala-asteen koulun liikuntasaliin ja jostain syystä olin joutunut jättämään järjestelyt jonkun muun huoleksi. Saapuessani paikalle koko paikka oli täynnä aivan järkyttävää klovninoksennuksen väristä paperisilppukoristelua ja pöydissä oli kertakäyttöpöytäliinat, jotka olivat väriltään sekoitus kultaa ja hopeaa. Sain hirveän raivarin ja paiskoin liinat roskiin. Mulle luvattiin että pöytäliinat vaihdetaan parempiin ja käskettiin mennä laittamaan puku päälle. Harmi vaan, että oikea pukuni oli unohdettu ottaa mukaan ja mulle hankittu mekko oli järkyttävä kasarikermakakku... Seuraavaksi ilmoitettiin, ettei kukaan ehdi laittamaan mun tukkaa (oli unessa ponnarilla ja aivan helvetin likainen) ja meikkikin jäisi tekemättä. Siinä vaiheessa hiivin siivouskomeroon, revin hääpuvun pois päältäni niin että se repeili. Vaihdoin päälleni kulahtaneen t-paidan ja shortsit (wtf? en käytä shortseja juuri ikinä). Menin ilmoittamaan sulholle (joka oli jostain syystä pukeutuneena teeppariin ja verkkareihin), että tämä ei nyt käy ja sulho siihen, että okei, jos ei onnistu niin antaa olla sitten ja että "tää oli tässä, mää lähden ryyppäämään". Yritin selittää ettei meillä oo ees esteettömyystodistusta, ettei koko vihkiminen onnistu ilman sitä, mutta sulho käveli tiehensä. Oli muuten aika härski tunne herätessä. Varsinkin kun isäntä oli tosiaan ollut viihteellä olin nukahtanut ilman häntä.

Muutama viikko sitten oltiin taas karattu maistraatissa naimisiin, mulla oli päällä musta minimekko ja nahkarotsi rehvakkailla olkatoppauksilla ja häämatkalle lähdettiin ruotsinpaatille. Tää sentään jakso huvittaa jälkikäteen.

Häihin aikaa puolisen vuotta ja nyt jo tällaisia unia. En haluu edes ajatella millaiseksi nuo unikuvat muuttuvat, kun h-hetki lähenee... :girl_impossible:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Häihin on reilu vuosi aikaa ja ensimmäisen painajainen on nähty.. Oikein mukavaa jos niitä alkaa tulla tasaseentahtiin ennen niitä häitä :D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Vaikka häihin on aikaa vielä vuosi ja kolme kuukautta niin silti on jo uniin painajaisen muodossa tullut. Viime viikonloppuna näin unta, että vihkitilaisuutemme juuri alkamassa kun kauhukseni huomasin, etten ollut muistanut varata valokuvaajaa päiväämme ikuistamaan. Siinä sitten aloin paniikissa soittelemaan eri kuvaajille, että nyt tarvittaisiin hyvä kuvaaja tänne ja heti. Eipä niitä tietenkään ollut vapaana juuri sillä sekunnilla. Joku vieraista lohdutteli, että "älä välitä, voittehan ottaa huomenna kaiken uusiksi kuvaajan kanssa". Todella hyvä idea :girl_cray2:

Kaiken huipuksi unessani sekä vihkiminen että häät pidettiin vanhempieni olohuoneessa, joka sekin olisi aika painajaismainen vaihtoehto. Juhlapaikka on onneksi jo varattu ja nyt unen innoittamana on kuvajakin varattu, joten uni ei onneksi pääse toteutumaan :P

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minä näin viimeyönä että serkkuni tuli häihini valkoisessa pitkässä mekossa, joka muistutti morsiuspukuani... :girl_impossible: Näen myös usein unta, että myöhästymme vihkiseremoniasta ja seuraava vihkipari on jo menossa sisään kirkkoon..

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mä näin ensimmäiset "painajaiseni" varmaan jo 9 kuukautta ennen häitä. Nyt on vielä 4 kuukautta aikaa h-hetkeen ja aina silloin tällöin tulee nähtyä kauhukuvia kuinka kaikki voi mennä pieleen. En mitenkään erityisesti stressaa häistä, mutta kyllä ne kulkeutuu uniin etenkin sellaisten päivien jälkeen, kun on erityisen paljon suunnitellut häitä.

Mun painajaiseni koskee yleensä hääpaikan koristelua. Uskoisin, että tämä johtuu siitä, ettei koristelua voi nähdä kokonaisuutena kun vasta sitten kun se paikka on oikeasti koristeltu. :D En tiedä ymmärtääkö kukaan mitä tarkoitan.. Mutta siis, mulla on selkeä visio siitä minkälaisen koristelun ja tunnelman haluaisin, mutta en sitten tiedä kohtaako se meidän budjettia ja askartelutaitoja. :P

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mä näin unta että olin niin kauheassa kännissä omissa häissä, etten muistanut seuraavana päivänä yhtään mitään.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kuukausi aikaa H-hetkeen ja alkaa olla perhosia vatsassa. Ei ole ihme, että tämä jännitys sitten tulee myös uniin. Olen murehtinut ilmoja ja kevään myöhästymistä. Noh, viime yönä unessani oli vuosisadan kurakeli ja itkeskelin silmät päästäni, kun kaunis hääpukuni oli aivan kurassa jo ennen vihkimisseremoniaa. Juhlapaikalla oli myös tulipalo.

Miten mä pysyn järjissäni tämän viimeisen kuukauden?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mulla häihin 1,5 kuukautta ja nyt tuli eka painajainen..

Siinä pukuuni kuuluva alushame oli kadonnut, joten puvun helma ei noussut kuten piti. Lisäksi tajusin kaksi tuntia ennen vihkimistä, että en ole vielä käynyt kampaajalla enkä meikissä. Juoksin puku päällä kampaajalle, ja pukuni oli samantien täynnä hiuksia. Siinä kampaajalla ollessani huomasin, että hiuskoristeeni on jäänyt Helsinkiin, ja laskeskelin, että se ei mitenkään ehdi kahdessa tunnissa hääpaikalle. Siinä istuessani kaasoni tuli paikalle itkien. Kysyin, mikä häntä vaivaa ja hän selitti kaatuneensa tosi pahasti. Samassa huomasin, että hänen jalkansa olivat aivan veressä. Kysyin, miksei hän mene lääkäriin. Hän sanoi jo käyneensä, ja että lääkäri oli sanonut, että hänen jalkansa on melkein katki. Ihmettelin, miksei siihen oltu laitettu sidettä päälle. No, hän sitten meni lepäilemään ja minä jäin siihen kammattavaksi..ja yhtäkkiä mulla olikin pitkät hiukset, ja kampaaja alkoi kieputtaa ihan kummallista kampausta...

Hmm..aamulla nauratti ja kauhistutti :D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Pari painajaista oon jo nähnyt, mutta viime öisen muistan vielä..

Juhlapaikka oli vaihtunut meidän mökiksi, jossa vain kourallinen vieraita oli. Mitään valmisteluja ei oltu tietenkään tehty. Ihmettelin sulhon katoamista, mutta se taisikin olla saunomassa. Olin puku päällä ja kauhukseni huomasin, ettei naamalle ja tukalle oltu tehty mitään. Mut sitten kiidätettiin lähikylään, jossa kylän paras kampaaja laittoi mulle poninhännän ja lähetti hepalla takaisin mökille. En oo mikään hevostyttö, joten en unessakaan osannut käsitellä hepoa. Heppa näykki mua koko ajan.

Mökillä huomasin, että olin vieraisiin verrattuna ylipukeutunut. Hepo jatkoi näykkimistä, kun ei saanut porkkanaa... Eivätkä vieraat ei edes huomanneet, että tulin paikalle. Äitikin oli kiinnostunut enemmän puutarhahommista...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hih. Noin kuukausi sitten näin erään painajaisen tulevista häistä. Silloin häihin siis aikaa oli noin 2kk.

Kaaso ei ilmaantunut paikalle. Äitini toimi seremoniamestarina ja yritti vain saada juhlat loppumaan nopeasti.

Kukaan kaveri ei ilmaantunut paikalle.

Hääyötä vietimme kummallisessa kerrostalossa ja päädymme paljuun hengailemaan meluavan porukan kanssa.

Sitten kun kaaso suvaitsi vastata puhelimeensa niin ei ollut moksiskaan siitä, että oli unohtanut häiden olevan kyseisenä päivänä.

Pieni paniikki oli kun heräsin :S

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hääpainajaisia on kyllä esiintynyt jo vuosikausia satunnaisesti: siis sellaisia, että häät pidetään, mutta aina niissä menee joku asia pieleen - tilaisuus pidetäänkin hetken mielijohteesta ja sen takia joko häämekkona toimii joku nuhjaantunut kaapin perältä kaivettu kolttu/ tavalliset arkivaatteet, hiukset on sekasin tai juhlapaikka kaikkea muuta kuin juhlava, tai viinit on vielä kaupassa hääaamuna. Tai vieraat kadoksissa.

Enemmän on kuitenkin nyt viime aikoina alkanut vaivaamaan pelkkä unien esiintymistahti. Kun päivät kuluu pitkälti hääaiheesen suunnittelun parissa ja samojen asioiden selittämiseen puhelimessa, haluaisi edes ne yöunet pitää häävapaana alueena, oli ne kuinka ihania asioita muuten. Mutta ei: jos ei unissa veivata itse juhlapäivää niin ainakin aamuyöllä puolihorroksessa suunnittelen sen sadannen kerran valkoisen kimpun kukkayhdistelmää ja pyöritän kampauksen jakauksia ja tupeerauksia eestaas! :wacko:

Ei mikään ihme, että unien sanotaan heijastavan usein edellisen päivän tapahtumia. Nyt niissä on vaan repeat -nappula unohtunut pohjaan. :rolleyes:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Näin ensimmäisen (ja toistaiseksi ainoan) hääpainajaisen muutama viikko sitten. Olimme siinä sulhasen kanssa juuri lähdössä kävelemään kohti alttaria, kun hääpukuni valahti alas. Onneksi kirkkosaliin menevät ovet oli vielä kiinni ja ehdimme juuri saada mekon takaisin päälle. Tuon tapahtuneen seurauksena minua jännitti siinä unessa aivan älyttömästi alttarilla ja pelkäsin, että mekko tipahtaa uudelleen. En uskaltanut hengittää ja jalkanikin tärisivät ihan hulluna. Oli helpotus herätä ja huomata, että se oli vain pahaa unta, mutta unen seurauksena olen alkanut oikeasti jännittää sitä hetkeä, jolloin kävelemme oikeasti alttarille.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Apua, luin tämän ketjun läpi eilen ja totesin itsekseni että hyvä, minulle ei ole ainakaan näitä hääpainajaisia vielä tullut. No kuinkas sitten kävikään, heräsin tänä aamuna kylmän hikisenä hääaiheisesta painajaisesta :(

Kylmä fakta meidän vihkimisestämme on, että meillä on vain 45 minuuttia aikaa koko kirkkohössötykseen - siinä ajassa pitää ehtiä sisään, naimisiin ja pois seuraavien hääseurueiden jaloista.

No, tässä unessa edellinen hääpari oli päässyt kirkkoon vasta vähän myöhässä, niin heillä oli vielä jutut kesken kun meidän seurue saapui jo paikalle. Jouduimme odottamaan että he saavat itsensä ulos kirkosta, ja siinä kesti sitten sen verran aikaa että olimme auttamatta myöhässä aikataulusta. Pappi huomautti meille, että nyt olisi tärkeää sitten aloittaa heti kun mahdollista ettei mene yhtään myöhempään.

Olin hermostuksissani kun meillä oli niin hitsin kiire, ja auta armias kun yhtäkkiä kaikki läheiseni olivat ihan mahdottomia! Periaatteessa ihan samanlaisia kuin todellisuudessakin, mutta jotenkin heidän negatiiviset ominaisuutensa korostuivat - he olivat jonkinlaisia karikatyyrejä itsestään. Äitini seilasi ympäri salia juttelemassa kaikille tutuille eikä voinut istua paikalleen. Hän myös halusi, että minä, siis morsian, olisin tuonut hänelle lasin vettä! :D isäni taas piti saattaa minut eli olisin kaivannut häntä kirkon ovelle käsipuoleeni, mutta hän olikin alttarilla valokuvaamassa eikä malttanut tulla luokseni. Sulhanen oli paikallaan, muttei vaan tajunnut tilannetta eikä osannut ottaa vastuuta, ja osa sukulaisistani ei edes ollut sisällä kirkossa vaan jäi juttelemaan keskenään kirkon portaille.

Minä pyysin, käskin, huusin ja lopulta itkin, kun kukaan ei vaan suostunut menemään paikalleen että oltaisiin voitu aloittaa. Meille varatusta kirkkoajasta oli jo mennyt puolet, ja paniikkini vain kasvoi kun tajusin että pilaan itkullani huolella tehdyn häämeikin. Nyyh :girl_sad:

Eipä tarvinnut tuota unta paljoa tulkita - olen ajoittain tuntenut, että olen jäänyt vähän yksin hääjärjestelyjen kanssa ja että joudun pitämään ihan kaikki langat käsissäni. Kaipaisin perheeni tukea enemmän, ja sitä että sulhanen olisi häiden suhteen vähän oma-aloitteisempi. Noh, tuollaisen katastrofin varmaan pystyy kuitenkin välttämään :lol:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Justiinsa tuli mieleen uni viime yöltä. Se nyt ei varsinaisesti ollut painajainen, mutta outo kyllä!

Juhlittiin häitä, jotka pidettiin jonkinlaisessa tyhjässä, sokkeloisessa clubissa. Koristeluita ei ollut oikeastaan yhtään, ohjelmaa varten oli pieni lava ja sinne sunnattuna väriä vaihtavat spottivalot. Porukkaa oli kyllä paljon, mutta kaikki enintään puolituttuja. Tuntematon naisvieras (näytti ihan Indican Jonsulta) tuli juttelemaan mulle ja hyvin loukkaantuneena kommentoi smart casual -pukukoodia. Nähdessään pukuni sanoi vielä katkerana "Ai, että vain hääpari saa ainoana olla hienona. Ainakin erotutte meistä muista". Yritin nolona selittää, että koodi oli vain suuntaa antava enkä todellakaan olisi pahastunut, vaikka nainen olisi pukeutunut iltapukuun. Vieras tuhahti ja poistui paikalta.

Seuraavaksi alkoi jonkinlainen lavashow. Lavalle nousi pari koomikkoa, jotka olivat tohtorinpuvuissa, leikki-stetoskooppeineen ja vetivät sellaista Putous -tyyppistä huumoria. Vitseissä oli viittauksia mun työpaikkaan ja vastaukseksi saivat vain kiusaantuneita hymähdyksiä. Joku vieras kuiskasi korvaani, että mitä ihmettä tämä nyt on. Olin ihan yhtä pihalla ja sanoin "Mies on hoitanut tän koko ohjelman, mulla ei ole mitään tietoa näistä esiintyjistä" - pelkäsin myös että mitä kaikkea oli vielä luvassa.

Loppu uni oli sellaista vieraiden kanssa juttelua ja juomista - muistutti enemmän opiskelijabileitä kuin häitä. :D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Nyt on kaksi kuukautta häihin ja sain viime viikolla ensimmäisen häihin liittyvän painajaiseni.

Aluksi tätini ylipuhui minut perumaan häämatkamme, kun lupasi hommata meille hienomman. Jäimme tietenkin ilman matkaa. Toiseksi yksi kolmesta kaasostani katosi, ei löytynyt mistään. Sitten kun minulle oltiin tekemässä meikkiä ja hiuksia niin vessataukoni aikana olivat sekä meikkaaja, että kampaaja kadonneet tyystin. Myös morsiuspukuni oli luonnollisesti paljon isompi kuin mitä se oli edes ennen muokkauksia. Ja pisteenä iin päälle oli se kun kesken vihkimisen paikalle ryntää poliisi ja huutaa, että "tuo ei voi vihkiä teitä, se on paholainen!". Että näin. Siihen loppuivat ne häät.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään