Kirjoittaja Raportoi Share Kirjoitettu July 9, 2007 No niin! Soitin tänään isälleni (välimatkaa 200km, emmekä nää ainakaan pariin viikkoon), ja kysyin häneltä, mitä mieltä hän on meidän naimisiinmenosta. Hän sanoi, että ei kai siinä mitään...Minä tietenkin rupesin nyyhkyttämään kun oli jotenkin niin herkkä tilanne ja isä siinä sitten että mitä sinä nyt tämän asian kanssa itket ja naureskeli, ihan oikein hekotteli. Joten kai sen nyt meni ihan ok. Samalla soitin myös äidilleni ja ilmoitin asiasta vielä ihan virallisesti. Nyt vähän helpotti kun sai tavallaan "siunauksen" naimisiin menolle... Vaikka kyllä se huolta aiheutti, vaikka ei ehkä pitäisi. :-X :-X :-X Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 9, 2007 Onko kellekkään sattunut niin, että isä ei olisikaan tullut oman lapsensa häihin? Vaikka välit olisivatkin ok ja kaikki sujunut ongelmitta häiden alla...Pelkona on, että oma isäni ei tule paikalle, häiden suunnittelu on sujunut ongelmitta, mutta hän on vähän sellainen persoona, ujo ja juro suomalainen mies, että voi hyvinkin ilmoittaa hääpäivän aamuna lähtevänsä mökille.... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 9, 2007 Minulle mitä luultavimmin käy niin, ettei isä tule häihin. Vanhempani ovat eronneet, ja isä ja äiti + äidin suku eivät ole väleissä vielä näin viidentoista vuoden jälkeenkään. Isä varmaan tulisi kirkkoon, mutta kirkkohäitä ei ole tulossa, enkä usko, että tulisi maistraattiinkaan, koska huone on varmasti liian pieni Minulla ei ole sukua isän puolelta kuin isä, ukki ja mummo. Voi hyvinkin olla, etteivät mummo ja ukkikaan tule, ehkä olisi toisin, jos sukuhaara olisi laajempi.Mutta jos ja kun näin käy, niin sillepä en mitään mahda, enkä rupea heitä juhliin kerjäämäänkään, jos tuleminen ja "vihamiesten kohtaaminen" painaa vaakakupissa enemmän kuin minun hääpäiväni. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 10, 2007 Kun me kerroimme mun äidilleni kihlauksesta, äitikin oli vähän niin, ettei se oikeestaan osannu reagoida asiaan mitenkään. Se vaan jatkoi höpöttämistä. Kyl se sitten myöhemmin sanoi, että on tosi onnellinen, et mä oon löytäny elämänimiehen, vaikka sen mielestä mä oon liian nuori vielä naimisiin(20), äiti itte oli sillon ku se meni naimisiin vaan pari vuotta vanhempi : Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 10, 2007 Meillä mies kosi ns. omasta aloittestaan, vaikka näkihän tuon naamasta että se jotain sellaista suunnitteli, eli ei se ihan yllätyksenä minulle tullut (ja luulen että vanhempanikin aika lailla aavistelivat, siihen malliin kun alkoivat kärkkyä ja hymyillä). Kosimisen jälkeen kuitenkin mies otti pullollisen hyvää yrttilikööriä ja lähti vanhemmiltani "pyytämään kättä" (minä olin toki tosin mukana). Meillä meni niin päin, että yleensä isä pystyy aina ja mihin vaan sanomaan mitä vaan ja suorastaan pitämään tyylikkään puheen kolmen sekunnin varoitusajalla. Nyt oli ensimmäinen kerta kun se meni ihan hiljaiseksi, meinasi pyllylleen lentää, istui alas ja nauroi ja itki ja toisteli vaan, että oh-hoh, kappas vaan. Sitten syöksyi kättelemään miestä ja halaamaan minua ja välittömästi kaapille kohkaamaan hienointa skumppaa esille. Äiti oli silloin juuri viimeisiä jouluruokaostoksia tekemässä, mutta kun se tuli kotiin niin se lensi halaamaan minua ja miestä, siltä ei kyllä sanat loppuneet ja eikun lisää kilistelyä! Juhlatunnelma oli ihan katossa, kun velikin vielä tuli tyttöystävänsä kanssa jouluaterialle, ja koko aterian vielä nosteltiin maljoja. Että minä rakastan perhettäni Sen sijaan miehen perheessä tunnelma oli täysin jäätävä, eikä todellakaan onnitelun sanoja kuulunut, mutta anoppi nyt onkin vähän erikoinen tapaus muutenkin. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 11, 2007 Meillä suhtautuminen oli positiivista molemmin puolin. Tosin enemmänkin hämmästystä aiheutti meidän järjestely. Vihkiminen tapahtuu maistraatissa 20.07.2007 vain vanhempiemme läsnäollessa ja häitä tanssitaan reilu vuosi myöhemmin 2.8.2008. Ja ei, en ole raskaana eikä se ole suunnitteilla ;D Molemmin puolin tosin suut loksahtivat auki kun tästä kerrottiin. Tulipahan vain fiilis, että nyt mennään eikä meinata.Minihäämatka Riikaan jo varattu, kivakivakiva Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 11, 2007 Minun isäni ei ole tulossa häihin. Hänen ensimmäinen reaktio oli, että "onneksi häihin on vielä vuosi aikaa, niin kerkeätte vielä erota"..No, tämän jälkeen olemme riidelleet erinäisistä syistä niin paljon, että välimme ovat (hänen tahdostaan) kokonaan poikki. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Kirjoittaja Raportoi Share Kirjoitettu July 11, 2007 Mitä te muuten sanotte uteliaille sukulaisille, jotka utelevat isän poissaoloa? Ihan mielenkiinnosta kysyn vaan, tiedäppä vaikka itsekin tarvitsen vielä hyviä selityksiä.... :-[ Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 12, 2007 Minä pelkäsin kauheasti omille vanhemmilleni kertomista, koska niiden reaktiosta koskaan ei ole varmuutta. Mun isä oli aiemmin sanonut (vitsinä) mun sulholle että sitten kun aikoo mun tyttöjen kanssa mennä naimisiin, niin pitää ainakin pottu tuoda. No sulhanen sitten hankki pullon ja meni sen kanssa isäni luo ja sanoi, että tässä nyt ois tämä pullo kun aijotaan vihille astella. Isä sanoi vaan että sellaista olette ajatelleet ja sitten rupesi miettimään että millaiset juhlat niistä tulee. Onneksi aika samanlaiset olivat meidän ajatukset ja pienet häät siis tulossa.Äiti sen sijaa vaan oli suurimmaksi osaksi hiljaa, siltä olisin toivonut enemmän innostusta asiaan. No ehtiihän tässä kymmenessä kuukaudessa innostua vielä. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 13, 2007 Äitini oli ainut joka halas ja onnitteli. Isä ei kommentoinut mitään, mutta selvis kuitenkin, että molemmat ovat oottaneet meidän häitä. Anopinalkuni tuumas, että oottehan te kauan ollukin. Appiukonalku oli hiljaa muuten, mutta totesi vaan tietyissä vaiheissa et maksaa paljon, tulee kalliksi.. ( Itse mieheni kanssa maksetaan kuitenkin tulevat häät ) Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 13, 2007 Minun äitini oli revetä puhelimessa kun ilmoitin, että laitappas kalenteriin päivä ylös, että me mennään naimisiin. Se kysy toistamiseen "Mitä sä sanoit?, Oisit nyt pyytäny istumaan ensin. "Kerroin äidilleni puhelimessa ja nimenomaan käskin istumaan. No, äiti tuli lähes hysteeriseksi ja säikähti, että nyt on joku kuollut tai sairastunut vakavasti vähintään... Charlene: en usko, että kenellekään kerron, miksei isäni ole häissä. Jos joku on niin tahditon, että kysyy, ehkä sitten totean vain, ettei kutsuttu. Yleensä "onneksi" ihmiset vain juoruilevat ja spekuloivat keskenään, harvemmin kukaan tulee kasvotusten mitään (tuollaisia asioita) kysymään. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 16, 2007 Viimeinkin sulhonkin vanhemmille on nyt kerrottu. Kertominen piti tapahtua vain vanhempien kesken mutta ihana (oikeasti ihana) täti huuteli taas tavalliseen tapaansa että koskas nuoren parin häät on, onko ensi kesänä? niin ei sitten pokka enää pitänyt vaan kerrottiin koko köörille. Ja iloisiahan siinä oltiin, alkoi kauhea suunnittelua kuinka morsiammelle pidetään sauna ja turve kylvyt niin että tietää millaiseen sukuun tulee! oli oikein positiivista kuinka iloisia olivat. Omat vanhemmat ottivat myös onnitellen asia vastaan, kuulemma oli jo hieman odoteltukkin.No mutta kun meni pari päivää ja tuli puhe päivästä niin äidin puolelta tuli nihkeää "ei sitten kesälomalle"tyyliin kommenttia ja paikastakin kehtas tokaista että kylläpä kallis piti ottaa, eikö se navetta olis kelvannu. Kyllä tästä olis tehny mieli loukkaantua! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 16, 2007 hyvinpä nuo asian ovat ottaneet hymyissä suin alkoi ainakin oma äitini heti hössöttää kaikkia häävalmisteluja ym. isälläni ei yleensäkään ole tapana kommentoida yhtään mitään. anoppi on häistä myös todella innoissaan ja kuten isäni, myös appiukkoni ei ole kommentoinut asiasta yhtikäs mitään. tosi kurja kuulla, että toisten vanhemmat eivät ole ilonasiaanne niin hyvin ottaneet kyllä itseäkin ensin vähän hirvitti kertoa, kun mieheni on kuitenkin ollut jo kerran naimisissa, että mitkä on reaktiot, mutta turhaan pelkäsin, onneksi Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 20, 2007 Vanhempieni reaktio : "Vihdoinkin!" ..eli kyllä ovat iloisia ja äiti on erityisesti höösämässä Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 20, 2007 Meillä kummankin vanhemmat oli tosi onnellisia ja se kyllä tuntui itsellekin tosi hyvälle että on vanhempien tuki asiaan, morsiamen isä tietenkin tiesi jo asiasta ennen virallista ilmoitusta kun olin kysynyt häneltä hänen tyttärensä kättä viemällä hänet lounaalle (se melkein jännitti enemmän kuin itse kosinta ) Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 21, 2007 Meillä kävi vähän niin kuin olin odottanutkin.. äiti, joka on pettynyt miehiin (ymmärrettävistä syistä) sanoi kyllä onnea kun sille soitin ja ilmoitin kihloihin menosta, mutta ei ole osoittanut kummoista innostusta asian suhteen. kun sitten aloin pohtia lehti-ilmoitusta vanhan kotikaupungin lehteen, niin selvisi, mitä se oikeasti ajattelee. että mitä sitä moista, ei hänkään ole koskaan kihlajaisiaan ilmoitellut. ja kun yritin sanoa, että ei tässä nyt kauhean useasti ole tarkoitus kihloihin mennä, niin ah, niin luottavainen äitini ilmoitti, että niinhän minä luulen ja vetosi siihen ainoaan kaveriini, joka on eronnut (muistamatta niitä kymmeniä, jotka ovat pysyneet yhdessä..) Eihän se tunnu kivalta, ettei oma äiti usko sen vertaa, että olisi onnellinen ja tahtoisi suunnitella häitä mun kanssa. ei edes kysynyt, että tuleeko sellaiset ja milloin, vaikka tasan tietää että jos mä kihloihin menen niin häät tulee. sisko sentään on vähän innostuneempi, koska se tahtoo järjestää mulle polttarit. lisäksi se itsekin seurustelee, ja on seurannut vähän lähempää (=sama kaupunki) meidän suhdetta, joten siitä saa vähän lohtua tähän meidän suvun nyrpeyteen häitä kohtaan. tai kihlautumista! iskä sentään on pitänyt yllä hyvää urheiluhenkeä ja onnitellut omalla etäisellä tyylillään.Onneksi meidän suureen hetkeen kuuluu iloakin alussa mun oli hieman hankalaa olla tulevien appivanhempien kanssa, kun on eri kieli ja kulttuurikin, mutta tässä viimeisen kevään aikana meillä on alkanut mennä tosi hyvin! niinpä kun he soiton sai, oli vastaanotto oikein iloinen! ;D vanhemmat oli jo vähän ajatelleetkin, että kaipa tämä pian tapahtuu ja poikaystävän pikkusisko, joka muuttaa pian samaan kaupunkiin, oli TOSI iloinen. ja se oli meille tärkeää..Niin että kaipa se meidän suku joskus ajatukseen tottuu ja siihen saakka on pärjättävä toisen perheen tuella. toisaalta parempi näin päin, sillä ei me meidän perheen kanssa olla muutenkaan tekemisissä, kun taas tulevaisuuden suunnitelmat sijoittuu appivanhempien kanssa samaan kaupunkiin. niin että parhaimmalta tässä kai tuntuu se, että mä saan vihdoin itselleni perheen, joka huomioi mua ja kaipa se riittää. vaikka kyllä äidinkin kannustus olisi mukavaa.. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 22, 2007 No äitini on ihan onnesta soikee! Se ainakin pitää todella paljon sulhasestani. Ja äidin aviomies pitää kanssa kullastani. Joten sieltä päin tuki on ainakin 100 prosenttista. Isäni taas on edelleen sulatteluvaiheessa, ja eikä osaa edes juuta eikä jaata virkaa. Mutta luulen että pehmentymään päin on, kun serkkuni häissä puhui jotain sen suuntaista että seuraavaksi onkin H ja A:n juhlat sitten luvassa. Äitipuoleni taas selvinpäin on ihan iloissaan asiasta, mutta siideriä nautittuaan puhuu selän takana kaikenlaista, mm siitä että kirkko ei ole hyvä juttu ja että sisareni ei sitten kävele kirkon käytävää pitkin tms.. että hän ei ainakaan osallistu yhtään mihinkään järjestelyihin. Sulhasen sisarukset on täysin ajatuksen puolella, mutta luulen että isällä on edelleen sulatteluvaihe käynnisssä pitkälle ensi vuoteen. sulhasen äiti taas on ihan positiivisella mielellä asiasta. mutta osaa letkautella kaikenlaista, kuten "jos niistä häistä tulee nyt mitään".Lisään vielä että mistään teinirakkaudesta ei ole kyse. Minä olen 25 v ja sulkki 26 kun astumme avioon. Molemmat ovat asuneet poissa kotoa jo useamman vuoden, ja kaikenlaisia parisuhteita on koettu. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 23, 2007 Mitä te muuten sanotte uteliaille sukulaisille, jotka utelevat isän poissaoloa? Ihan mielenkiinnosta kysyn vaan, tiedäppä vaikka itsekin tarvitsen vielä hyviä selityksiä.... :-[Meillä ei kummejani lukuunottamatta kukaan udellut isäni perään (ja hekin kysyivät asiasta äidiltäni). Tietysti sulhasen puolen sukulaiset saattoivat asiasta jotain supista, mutta eipä kukaan mielestäni kiinnittänyt asiaan sen suurempaa huomiota. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 23, 2007 Kun kerroin vanhemmilleni meidän kihlauksesta ja naimisiinmenosta niin äitini kommentti taisi olla jotain " No vihdoinkin! Kyllä sitä onkin jo odotettu! Kerroin tämän puhelimessa joten en oikein tiedä mikä oli isäni reaktio. Luultavasti jotain samankaltaista. Kovasti he ovat onnellisia saadessaan sulhoni perheenjäseneksi, etenkin isä.Sulhasen perheen kommentit ovat olleet samaa luokkaa kuin minunkin. Tuleva anoppini syöksyi salamana minua halaamaan ja totesi olevansa todella iloinen että saa minut miniäkseen ;D Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 23, 2007 Vanhempien reaktio ei pelota, siis mun vanhempien. Varmaan aavistavat jo. Miehen vanhemmat sen sijaan odottavat perinteisiä häitä ja pettyvät varmasti. Vielä kun kuulevat että mies ottaa mun nimen.. 8-) Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 31, 2007 Kummankin vanhempien reaktio oli positiivinen. Ilmoitimme asiasta puhelimitse, sillä asuin kosintahetkellä tilapäisesti ulkomailla. Tuntuu, että molempien vanhemmat ovat aidosti onnellisia puolestamme, mikä on ihanaa. Äitini hieman kommentoi "pitkää" kihlajaisaikaa (2v). Kun selitin, että haluamme saada rahaa säästöön ja suunnitella rauhassa hän kyllä ymmärsi. Suotakoon äidille kommentointioikeus:) Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 31, 2007 (muokattu) ... Muokattu: June 28, 2013, käyttäjä: jewelska Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 1, 2007 Meillä ei viel muut tiä kun minun isä. Kysyin vaan et haluuko se kunniatehtävän 080808.Isä kysy et mikäs se on ni sanoit et saattaa mut alttarille. Isä tokas et juu. Sit jo puhuttiinki äitini ja isäni häistä. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 1, 2007 Meillä kerrottiin Miehen vanhemmille ensin, ja ihan kivasti he suhtautuivat. Anoppi alkoi jo suunnittelemaan että tahtoo itse opettaa meidät ihan ensimmäiseksi tanssimaan ym.. Eilen sain sitten viimein kerottua omille vanhemmilleni, ja reaktio oli juuri se mihin varauduttiinki; Mamma oli aiva hiljaa, niinkun ei olis edes kuullut koko juttua, ja Isäni vaan sanoi että me ei ainakaan osallistuta siihen sitten mitenkään, omapahan on ongelmanne, ei siitä kuitenkaan mitään tule. -voi että hävetti vaikka tiesin mitä odottaa.. > Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 1, 2007 Kerroin ensin äidilleni, joka oli iloinen ja sanoi että hän arvasikin että olin tullut sillä asialla "kahville". Isäni oli myös iloinen, ja auttelee parhaansa mukaan. Sulhasen vanhemmat eivät kommentoineet paljon mitään, mutta luulen että se oli enemmänkin sitä etteivät olleet osanneet odottaa tätä. Olivat kyllä jo moneen kertaan kyselleet että millonkas menette naimisiin, mutta asiasta ei koskaan ollut sen enempää puhetta. Eivät kysele kauheasti, mutta eivät ole välinpitämättömiäkään. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.