Guest flower07

Ikäviä kommentteja

352 viestiä aiheessa

Kylläpä ihmiset osaavat olla ajattelemattomia! Kumma miten joillakin on tarve aiheuttaa toisille pahaa mieltä jos on iloinen tapahtuma edessä.

Meille on tulossa juhannushäät ja siitä päivämäärästä ollaan kyllä kuultu niin perusteellisen paljon kaikkea kommenttia.. mm. "Meinaatte sitten pilata kaikilta juhannuksen?" Mein tarkoitus oli pitää kerrankin kunnon kivat ja mukavat juhannus pippalot...

Ja anoppi ja appi kommentoivat miehelleni "Varo sitä naista. Kuitenkin lähtee kävelemään ja jäät yksin." Että silleen.... Ei siinä. meillä on yhteinen lapsikin. :D Et olkoon appivanhemmat musta mitä mieltä tahansa. Naama väärällään olivat kun häistä kuulivat.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Aika ikäviä kommentteja on täälläkin päin saatu. Jännitettiin tosi paljon kertoa minun vanhemmilleni sekä viime kesänä kihlauksesta että nyt uuden vuoden jälkeen hääsuunnitelmista, koska tiedettiin jo etukäteen, että jotain ikävää kommenttia voi tulla. Puhelimessa olen kertonut molemmista asioista, kun välillämme on aika pitkä välimatka, ja kihlauksesta äidin kommentti oli, että "Siinäpähän sitten ootte". Häistä hän kommentoi, että "Teillehän tuli kiire" ja kahden tunnin päästä puhelusta tuli tekstiviesti "Et kai vaan oo pieniin päin?" Isältä olen sitten saanut kuulla saarnoja tyyliin "Muistat sitten tehdä avioehdon" ja "Ei tarvii tulla minulle valittamaan, jos tulee ero". No, mennään heidän kanssaan sitten metodilla toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos... Ja tietääkseni en ole isälleni tai äidilleni sitä miestä ottamassa vaan itselleni.

Onneks kaikki muut on ollut tosi innoissaan häistä joten se vähän kompensoi tuota minun vanhempien aiheuttamaa pettymystä. Mutta kai hekin ajan kanssa tottuvat ajatukseen.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

voe helevetti mitä ihmisiä vieläkin on olemassa..

Mutta kait se perustavaa laatua oleva luonteenpiirre näillä ihmistolvanoilla on se, että kaikki hyvä, mitä joku toinen saa, on itteltä pois. En voi kuin harmitella, kun moisia murheita aiheutetaan niinkin suuren asian alla. Tuskin kauhea moni kuitenkaan ihan suin päin ajattelmatta naimisiin menee.

Omat appivanhemmat ovat superkuuleja häiden suhteen, ei mitään vaatimuksia eikä nokan koputtamisia, toivottivat vaan lämpimästi tervetulleeksi sukuun. Oman äidin kanssa sitten joutuukin vähän ihmettelemään, mutta toisaalta, ollaanhan me oltu aina toistemme taistelupareja niin hyvässä kuin pahassa.

Voimia morsiammet, sulho teidät on kuitenkin itse valinnut ja vaimoksi halunnut, olkoon muut mitä mieltä haluaa!!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mä olin jo ihan luullut että päästään naimisiin ilman tällaisia kommentteja, mutta mitäpä vielä. Hyvin ovat vuoden verran läheiset tienneet naima-aikeista, eikä kukaan ole kommentoinut muuten kuin positiivisesti, kunnes viime vkloppuna miehen kaveri (ja ehkä pian myös mun entinen kaveri) avasi vihdoin sanaisen arkkunsa. Oltiin kaveripariskunnan luona, ja puhuttiin jotain yleistä naimisiinmenosta ja sivuttiin jonkun sivulauseen osassa meidän suunnitteluja, kun tämä kaveri (ikisinkku, toim. huom.) toteaa että sellainen se on "pelkkää paskaa" (suora lainaus). Kysyin, että se, että hössätään häistä etukäteen (mitä en mielestäni edes tee, en ainakaan niin että miehen kaverit siitä tietäisivät :girl_haha: , otan aika rennosti nämä asiat) vai se, että ylipäätään mennään naimisiin, niin kuulemma kaikki on pelkkää paskaa. Ok, kivakiittimoi.

Eihän tuo vielä pahasti sanottu ole, mutta mua ärsyttää suunnattomasti se, että ennen kun sai tietää meidän naimisiinmenosta tuo kaveri suhtautui muhun normaalisti, ja nyt sitä tuntuu vaan ärsyttävän mun naamani koko ajan enemmän. Ja mä en mielestäni oo käyttäytynyt mitenkään erilailla sen seurassa kun ennenkään! Voisin arvata, että poika luulee että mä ahdistan miestä naimisiin tai vien sen vapauden tms., vaikka tosiasiassa mies se enemmän alunperin halusi naimisiin! Kerroinkin kaverille tuon paskakommentin jälkeen, että ihan vapaasta tahdosta tässä molemmat ollaan, niin ei kuulemma usko sitä. :girl_sad:

Ei vaan tunnu kovin kivalta, jos kaveri on sitä mieltä, että mä en ole tarpeeksi hyvä miehelleni ja arvostelee mua ääneenkin vielä. Mullahan oli siis viikonloppuna myös mm. rumat vaatteet ja tukka oudosti :o:blink: Harmi ettei me jaeta kaverin kanssa samaa tyylisilmää, ja onneks kaikki oli mun kanssa samaa mieltä siitä, että kaveri on väärässä, mutta eikö tuollainen ole jo vähän lapsellista?

Muokattu: , käyttäjä: ipana

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Joopa joo, kaikenlaista sitä on täälläkin saatu kuulla... Ei tosin vielä mitään ihan törkeätä, mutta kyllä näistä kommenteista on pahaa mieltä tullut ainakin minulle.

Kihloihin mentiin loppuvuodesta 2006, ja häiden suunnittelu ja ääneen pohdinta alkoi noin vuotta myöhemmin. Yhden kaverin (joka itse asiassa tutustutti minut ja miehekkeen aikanaan toisiimme) kanssa sitten tuli puheeksi häät ja häiden suunnittelu, ja kaveri sitten kysäisi, että "kenenkä häitä sie muka suunnittelet". Vastasin tähän että omiani tietenkin, johon kaveri taas tokaisi suurin piirtein, että "ai meinasitte naimisiinkin mennä vai?!". Niin, koristehan se kihlasormus vaan olikin... :rolleyes:

Miehen veli taas meidän kihlauksesta kuultuaan oli onnitellut miestä ihan kohtuu normaalisti (vaan ei minua, tietenkään...), ja jälkeen päin työporukan risteilyllä mennyt humalassa avautumaan miehekkeen ja hänen yhteiselle ystävälle (miehen BM), kuinka velipoika tekee nyt elämänsä virheen ja että ei kannata sitoutua jne jne...

Samainen veli sai nyt jouluna kuulla meidän hääpäivän, johon ensireaktio oli: "No voi ny jumankauta. Pitääpä kattoa jos satun sillon olemaan vapaalla töistä." Ei onnitteluja, vaan hirveä tenttaus siitä, ketä "jätkistä" eli serkuista ja yhteisistä kavereista on kutsuttu ja mahtaakohan olla tarpeeksi viinaa juhlissa. Vasta kun minä olin poistunut saunaan enkä ollut kuulemassa, oli veli onnitellut miestä ja sanonut, että hyvä homma.

Muutenkin miehen veli suhtautuu minuun nuivasti ja käyttää miehekkeen kanssa puhuessaan minusta nimitystä "emäntä", mitä inhoan yli kaiken.

Mitähän vielä muuta... Noh, lähimmät ystävät, joiden kanssa myös opiskellaan samaa alaa ja hengataan paljon, suhtautuvat kyllä muuten oikein positiivisesti minun ja miehen naimisiinmenoon ja ovat reilusti onnitelleet. Silti esim. tänäänkin lounaalla oltaessa tytöt miettivät ääneen, että "on se nyt jumankauta kun kaikki pariutuu ja menee naimisiin ja hankkii lapsia ja taloja" ja naureskelevat "porvarimeiningille", vaikka itsekin lähes kaikki seurustelevat ja ovat avoliitossa. Vaikka tiedän, etteivät tytöt pahalla tarkoita eivätkä varsinkaan minulle henkilökohtaisesti kohdista tätä naljailua, niin harmittaa silti. Vaikea selittää miksi, mutta kaipa edes joku tajusi, mitä ajan takaa. :mellow:

Lisää loistokommentteja odotellessa...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

^ Kyllä mä ainakin ymmärsin, ja mun kaverit tekee tota myös. En ole ottanut pahalla, koska en usko että ne tarkottaa mitään, mutta kyllä tollanen aina vähän ärsyttää. Vaikee selittää, mutta tulee sellanen olo, että ois tekemässä jotain ei-sallittua, ja leimautuu sitten sen perusteella jollain tavalla epätoivotuks henkilöks. Tavallaan valinnoillaan antautuu pilkan kohteeksi.

Näistä kavereista noin puolet on sinkkuja ja puolet avoliitossa, mutta kukaan ei ole kihloissa, menossa naimisiin tai suunnittelemassa perheenlisäystä. Eihän ne sitä aina huomaa, että mun elämäntilanne on just samanlainen, kuin niillä, kenelle ne toisinaan naureskelee. Joskus kuitenkin oltiin kaikki samassa jamassa, kunnes elämä on johdattanut mut vähän erilaiseen tilanteeseen kuin muut.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

No niin, ipana ^ pukikin sanoiksi sen, mitä hain takaa. ^_^ Juuri tuo tunne, että tekee kaverien mielestä ns. ei-hyväksyttyjä valintoja, on kovin tuttu. Silläpä olen yrittänytkin nyt pitää suuni supussa kaveriporukassa ollessa ja tyydyn häähössöttämään kaason kanssa miehekkeen kauhuksi. :P

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Menimme kihloihin viime kesänä. Samana kesänä kihlautuivat myös sulhoni sisko ja miehensä. Johtunee varmaankin siitä, että heidän häänsä ovat jo ensi kesänä, mutta sulhoni perhe/suku eivät millään tapaa huomioi meidän kihlautumista ja hääsuunnitelmia. Sisko suorastaan vaihtaa puheenaihetta, jos yritän jotain omista häistämme jutella. Nähtyään häälehdet kirjahyllyssäni hän murjotti aika kauan. :( Toivottavasti olen analysoinut hänet ja muun miehen suvun väärin, mutta tällaiselta se on tuntunut.

Kaverini eivät myöskään ole kommentoineet asiaa mitenkään, eivät siis ole esimerkiksi onnitelleet mua/meitä. Toisaalta, kihloissa ollaan oltu vasta 8kk, joten ehtiihän sitä...;)

Olen ehkä turhan herkkä, mutta tulen pahalle tuulelle tällaisista asioista.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ihmiset osaa olla töykeitä tahattomasta tai tahallaan..

Me ollaan vasta kerrottu häistä toisen vanhemmille ja toisen siskolle. Vanhempien suhtautuminen oli tyyliä; vai niin, keitetäänkö kahvit. Me maksetaan häät. Piste. Ja sisko oli vaan tokassu, että oli jo aikakin..

Sinänsä ei mitään pahaa ole sanottu, eikä toivottavasti sanotakaan, mutta se vain itseäni kummastuttaa, että ilmeisesti muiden mielestä naimisiin olisi voinut mennä aiemminkin.

Meillä oli pari vuotta sitten kaveriporukassa "kihlausvuosi", eli moni meistä sattui menemään samana vuonna kihloihin. Eräs silloinen ikisinkku, häiden inhoaja-ystävämme, kärsi kovasti, koska tuntui, että aina kun näimme porukalla oli joku mennyt kihloihin tai ostanut asunnon tms.. Silloin saattoi joku kuulla muutamia ikäviä kommentteja, mutta ei mitään mikä olisi välit rikkonut. On toki rasittava kuunnella hää- tai vauvapuheita päivästä toiseen, jos ne eivät ole itselle ajankohtaisia.

Itse en ole mikään häähullu-ihminen, tai niin luulin.. :o Mutta nyt kun hääpäivä on päätetty, tulee häistä kotona puhuttua päivittäin.. Ja niihin on vielä lähes vuosi aikaa.. Usein olen päättänyt, että tänään en puhu häistä, mutta aina se lipsuu.. Täytyy vain toivoa, että mies jaksaa kuunnella, tai ymmärtää ostaa korvatulpat.. :girl_pinkglassesf:

Ai niin, noista loukkaavista kommenteista vielä.. Kihloihin menon jälkeen kuulin tulevan mieheni suusta tällaisen lauseen: "Menkää kihloihin niin lakkaa se jatkuva narina kihloista, meillä ainaki toimi.."

Että näin ne miehet keskenään puhuu.. Tästä tuli kyllä hieman palautetta.. (miehellä vaan on huono huumori..)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Voi apua mitä kommentteja. :girl_sad: Onneksi meille kukaan ei sanonut mitään, tai no, eipä oikein voinutkaan kun salaa mentiin naimisiin :girl_haha:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Meijän mummu vetäs hyvät onnittelut:

Mikseimullekoskaankerrotamitään *jupinaa* NO TEET KYLLÄ SITTEN AVIOEHON!

Repesin vaan täysillä, että kuule on sillä miähellä omiaki mettiä :D:D

Mummu alko nauraa kihertää ja kyselee lisää, mielissään ;) 1,5 v oltu kuiteki kihloissa, mummu sai tietää vasta nyt joulun alla...tuohtumus kai sallittakoon...

Oikeastikin minusta vanhat ihmiset on ihan oikeutettuja sanomaan aiiivan mitä lystää, ei pahastuttanut mun mieltä ainakaan.

(varsinkaan kun jouludinnereitten jälkeen mumetsu oli kommentoinu: "oli se kyllä fiksu ja hyväkäytöksinen...ja Komia ku Perkele!")

Näin meillä :lol:

:D Mummat on parhaita. Omalle kun vein miehen näytille ekaa kertaa totesi mumma-rakas mulle: "lähet sitten heti, jos alkaa sua lyömään" :D Sitten päivitteli vähän aikaa kun asuttiin "susiparina" ja alko puhua, että kyllä sitä pitää naimisiin mennä, että jää sitten jotain omaisuutta käteenkin, kun ero tulee... :-X Sitten kutsui vielä miestäni exäni nimellä ennen kuin siirtyi puhumaan veljeni äpärälapsesta :D

Ihania nuo sukulaiset. Onneks otan kaiken ihan huumorilla, kun ei oikein muutenkaan pysty ottamaan :D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Harmillista lukea näistä ikävistä kommenteista. Itselle on pari tuttua kommentoinut, että "onpa susta tullut keskiluokkainen", kun ilmoitettiin häistä. Eli samaa porvarijuttua, kuin täällä oli jollain muullakin. En tajua, mikä siinä on niin pahaa, vaikka oliskin keskiluokkainen, enkä tuosta loukkaantuis ellei sitä sanottaisi ilkeällä mielellä. Samantyylistä kommenttia sain myös eräältä miespuolisen ystävän uudelta heilalta, jonka mielestä olen myynyt periaatteeni naisena, kun olen kohtuullisen feministi ja kuitenkin alistun miehen vaimoksi!

Toinen kaveri taas tuskin tarkoitti pahaa, ihmetteli vain suureen ääneen, että "kylläpä lähetätte ne kutsutkin myöhään, tuleekohan sinne sitten kukaan". En sitten tiedä kuinka aikaisin ne kutsut olisi pitänyt lähettää, kun tätä taivasteltiin jo helmikuun alussa. Varsinkin kun ollaan kyllä jo etukäteen kerrottu kaikille kauempaa tuleville vieraille, että meillä on sitten häät 8.8. ja viralliset kutsut tulee myöhemmin.

En ehkä pahoittaisi tuollaisista kommenteista mieltäni normaalisti, mutta nämä häät nyt tuntuu vain melko henkilökohtaiselta asialta ja toisaalta en tajua, että mitä se nyt ylipäätään jollekin tutun tutulle kuuluu, että ollaanko naimisissa vai ei!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

^ Me lähetettiin kutsut tammikuun lopussa, häät on kahden viikon päästä. Yksi kaveri, jonka kanssa puhuin vuoden alussa, kommentoi, että teillähän on jo kiire, kun ei kutsut olleet vielä tammikuun alussa lähteneet. Huhhuh... Sama kaveri erosi itse pitkäaikaisesta avomiehestään, muutti suoraan naapurin luo, hankkiutui raskaaksi ja meni sitten naimisiin maha pystyssä ja huntu päässä. Ja luennoi minulle suurieleisesti siitä, kuinka saa parisuhteen kestämään. Itselläni kuitenkin pidempi suhde takana kuin hänellä yksikään.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mä en tiennyt minne mä voisin avautua tästä mutta tämä topic oli lähinnä.

Minulla ei ole varsinaisesti ikäviä kommentteja tullut mutta se mikä harmittaa on se että ei saa puhua hääasioista tiettyjen ihmisten läsnäollessa.

Suurin osa on oikeasti iloisia meidän häistä ja haluaa kuulla miten järjestelyt etenevät mutta, osa ei halua kuulla ja vaihtaa puheenaihetta heti jos tulee vähänkin juttua häistä.

En mielestäni häistä vouhota ja puhu taukoamatta aiheesta, jos kysytään niin vastailen ja pidän kun kysytään, on vaan ikävää kun aiheesta puhuttaessa jotkut mulkoilevat ja mumisevat ja koittavat kokoajan vaihtaa aihetta, jopa tökerösti toisten päälle puhumalla. Tätä esiintyy suvussa ja ystäväpiirissä. En ymmärrä miksi. Kiitos kun sain avautua asiasta! :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

fred: Josko ne on vaan kateellisia sun onnesta. Ja muuten onnettomia ihmisia, niin pitaa saada sutkin masentuneeks. Ala niista valita! (Kaikki noi on siis ä)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä on vuosi vielä häihin, eikä kukaan ole ainakaan tahallaan asiaa mitenkään ilkeästi kommentoinut. Nyt on vaan viimeisen puolen vuoden aikana ruvennut tulemaan vähän hassuja kommentteja:

Jos minä ja mies kinataan jostain vähän, riidellään, tai ollaan jostain erimieltä (kuten käsittääkseni jokaisessa parisuhteessa/avoliitossa/avioliitossa silloin tällöin käy) tai jos olen joskus avautunut kaverille jostain meidän erimielisyydestä, niin kommentit ovat joillain olleet tyyliä "ja te meinaatte mennä naimisiin?" tai "Menkää vaan joo naimisiin." Häh?

Meinaako ne ettei voi mennä naimisiin, jos tulee jostain asiasta joskus pienikin erimielisyys? Tai ettei häiden jälkeen sitten ikinä tule riitaa enää? Sitäpaitsi me riidellään äärettömän harvoin, 2½v yhdessäolon aikana on ollut 1 isompi riita ja ehkä 2 pienempää. Kaveripiirissä on pariskuntia jotka riitelee tuon verran yhdessä viikossa.

Pitääkö parisuhteen muka olla ainaista onnea ja auringonpaistetta, että voi mennä naimisiin?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Paras koulukaverini ja lapsuuden ystäväni ei sanonut mitään, kun näytin kihlasormustani yllätyksenä. Ei myöskään onnitellut kihlattuani. Tosi pa*%a fiilis jäi... Nyt myöhemmin hän hokee aina jos tulee puhetta tulevista häistämme: "me ei ainakaan aiota pitää mitään häitä" yms. On se jännä, kun ihmiseltä puuttuu kyky iloita lähimmäisensä puolesta.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Jos nyt ruvetaan vanhoja muistelemaan, niin aikoinaan mun lapsuudenystävä sekä kouluaikainen kaveri eivät onnitelleet eivätkä sanoneet mitään muutakaan, kun kuulivat meidän menneen naimisiin (häämme olivat pienet, ja niistä oli tuon tapaamisen jälkeen parisen kuukautta).

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Joku on kans mulle selittänyt vähän kateellisen oloisena, kun se "naimisiinmeneminen on niin klisee". Jaa no olkoon vaan klisee, niin luulin ennen ehkä itsekin, mutta kyllä se vaan näyttää tekevän oikeasti mut vähän aiempaa onnellisemmaksi.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Muistan, kun menin kihloihin niin poikaystäväni osti mulle kesätyörahoillaan timanttisormuksen.

Paras ystäväni tokaisi siskolleni minun seläntakana "mitä lie zirkoneja!"

:grin:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Muistan, kun menin kihloihin niin poikaystäväni osti mulle kesätyörahoillaan timanttisormuksen.

Paras ystäväni tokaisi siskolleni minun seläntakana "mitä lie zirkoneja!"

:grin:

Todellakin ikävä kommentti, parhaalta ystävältä. Kateudelta kuulostaa.

Ellei sitten ollut tarkoitettu vitsiksi? Kuulitko kommentin vai kertoiko siskosi sinulle siitä?

Ajattelin vaan että mikäli kuulit, ehkä oli tarkoituskin että kuulit, ja juttu oli vitsi. Ehkä vähän huono sellainen tosin... :girl_impossible:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

^ ei kun mun sisko kertoi. ja oli siis ihan tosissaan haukkunut että "ei varmana oo mitään oikeita timantteja, mitä lie zirkoneja!"

no, varmaan on sanomattakin selvää että ystävä on nykyään ex best friend.

ei ton jutun takia, mutta kun kadehti kaikkea mahollista muutakin ja sabotoi mun elämää :rolleyes:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ah, tälläinenkin pino löytyy. Luulin jo olevani ainoa, jonka ystävä alkoi käyttäytyä oudosti kuultuaan meidän häistä..Siis dissannut käytännössä kaiken; kihlasormuksen, puvun, häämatkan, suunnitelmat kampauksesta ja meikistä..Aluksi vedin tosi pahasti herneet nenään ja mietin mielessäni miksi hän näin tekee. Ilmeisesti kateellinen. Enää en puhu häistä mitään, jos kysyy niin kuittaan että kaikki ok :girl_sad:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Osanotot kaikille. Minua ketuttaa anoppi aina sopivissa käänteissä.

Kihlautuminen ensinnäkin oli yksi fiasko, tai siis se että "mentiin salassa" lomamatkalla ja sitten koska itse ajateltiin niin että ei tästä tarvitse hihkua kaikille vaan huomaavat sitten kun huomaavat (oltu yhdessä kauan) niin siitähän anoppi ensinnäkin pahoitti mielensä kun kuuli "kyliltä". Tuli ripitystä joka käänteessä yhtään kaunistelematta että ei kuulemma arvosteta häntä tarpeeksi ja mitä lie muuta sieltä tuli (ja itse olivat ainakin tehneet samoin silloin aikoinaan). Joo, anteeksi ettei ajateltu sinun tunteita mutta kyllä kihlautuminen on edelleen jokaisen oma asia ja sen luulisi saavan tehdä niinkuin haluaa. Itse olin ihan pihalla ja arvion mukaan kaikki selittely olisi ollut turhaa. Ja sulhanen ei juuri ollut moksiskaan..

No sitten kun tilanne rauhoittui niin tarkoitus oli mennä syömään me+molempien vanhemmat (minun porukoiden idea, ja juhlistaa sitten yhdessä kihlausta), siitäkin anoppi sai tapahtuman aikaiseksi että ko. paikka on liian kaukana ja hän ei lähde. Yksi päivällinen toisella paikkakunnalla juhlistaen sitten meitä ei ollutkaan sopivaa sen etäisyyden takia.. ja varsinkin kun itse ajelevat ihan vain tutustumis/päiväretki mielessä päiväreissuja ympäri suomea eli tämä nyt ei olisi eronnut matkapituudeltaan mitenkään niistä.. Siitä sitten saatiin aikaiseksi jonkinsuuruinen selvittely ja syyllistäminen taas kerran siitä miten ei oteta huomioon ja tehdään asiat vaikeiksi kun niin pitkä matka ja ei me sinne huvikseen lähdetä.. ai huvikseen? entäs se yhteinen ruokailu ja meidän juhlistaminen - ei ole riittävä syy? Anoppihan ei tietenkään asiaa ymmärtänyt vaan piti minua kohtuuttomana kun vaadin sellaista ja että meidän pitäisi selvittää välit keskenämme (sulhanen ja minä -WTF?). Lopputulos oli se että ruokailu pidettiin, omat porukat ei tienneet koko sopasta mitään, anoppi lähti mukaan mutta minä olin edelleen kohtuuton. Meni fiilikset ja mulle ois ollut ihan sama vaikka ois jäänyt koko ruokailu pitämättä. Että ei voi kuin sanoa että todellakin onneksi mentiin "salassa" koska jos se nyt noin olisi mennyt "julkisestikin" niin ei olisi sitä vähääkään hyvää muistoa. Ketuttaa vieläkin että piti sit sattua just tuollaiseen itselle tärkeäksi kuviteltuun asiayhteyteen toikin paska.

No nyt sitten järjestellään häitä. Naimisiin kuulemma olisi pitänyt mennä aikoja sitten, puhumattakaan sitten että lapsenlapsia ja asuntokin olisi pitänyt olla jo aikoja sitten. Jaa, no meillä ei ole ollut mikään kiire ja nyt on sopiva hetki ja varaa sellaisiin häihin kuin halutaan. Sulhanen kysyi leikillään että mites he osallistuisivat kustannuksiin niin tuli täysi hiljaisuus (ei oleteta että kukaan muu osallistuu kustannuksiin). Mutta anoppihan ilmoitti heti ykskantaan että mitään suuria häitä ei tarvitse pitää, heidän puoleltaan niitä ja niitä ei tarvitse kutsua. Hän ei kättele vieraita, kun tuli puheeksi että miten vastaantulotoivotukset järjestettäisiin. Häälahjalistasta jotain sivumainitessani hän tokaisi ettei tiedä ostaako mitään meille lahjaksikaan, puhe ei ollut suoraan siitä vaan muuta pohdintaa mutta tuli sekin selväksi. Ja rahaa ei ainakaan pidä pyytää, miten törkeää että hän ei ainakaan maksele kenenkään häämatkoja. Istumajärjestys on aivan turha, yllähän kaikki osaavat mennä istumaan haluamilleen paikoille (ja joissain 100 hengen häissä ne viimeksi tulleet sitten istuvat toinen siellä toinen täällä? joo sori vaan niistä tulee isot häät). Paras huippu tähän asti on kuitenkin ollut se että kun mietittiin kuljetuksia ja tulemisia, häät eri paikkakunnalla niin anoppi sitten päätti että he vuokraavat bussin ja tulevat siltä päiväseltään niin pääsevät sitten samalla takaisin. Tämä onnistuu koska häät alkaa myöhään mutta jos miettii tuollaista 5h bussimatkaa niin moneltakohan sitten ovat lähdössä pois? eli on se mukava kun me maksetaan joku 10te paikasta, ruokailusta, bändiin, ohjelmaan jne niin sitten tullaan pyörähtämään. Varsinkin kun muulloin tekevät tänne useamman päivän, yön yli matkoja ihan noin muuten vaan ja kyseessä lähisuku. Mä en oikeasti ymmärrä mitä sillä eukolla liikkuu päässä. Fine, tulkoon sitten muutamaksi tunniksi jos siltä tuntuu tai olkoon tulematta.

Lopputulos on se että noilla mielipiteillä ei enää ole niin väliä, niin silti ikävältä tuntuu kuulla tuollaista töksäyttelyä ja jää kaivelemaan. Häistä tulee juuri sellaiset kuin itse haluamme ja sitä mukaa maksamme, mutta outoa miten meidän häistä tms. ollessa kyse joku asia ei käykään tai toimitaan ihan toisin kuin normaalisti.

En mielestäni vaadi muilta samanlaista sitoutumista meidän päivään, ja että sen pitäisi olla kaikille yhtä tärkeää, ei tarvitse olla. Mutta luulisi nyt sentään oman lapsen hääpäivän jne olevan edes jollain tasolla yhtä tärkeä ja kunnioittamisen arvoinen asia. Jos itse olisin äiti ja oma lapseni menisi... en vaan pysty ymmärtämään.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Voi ei, ihan hirveää... Mother in law from Hell!!! :girl_impossible:

Mitä sun sulhanen on mieltä äitinsä käytöksestä? Onko se hänen "normaaliminäänsä" eli kaikkea vastustetaan ja asennoidutaan negatiivisesti vai onko se nyt vain tämä hänen (ainoan?!) rakkaimman poikansa menettämisen aiheuttamaa kiukuttelua? Tai kuinka sulhasen isä suhtautuu asiaan, voisiko hänen kanssaan jutella? (Tosin siinäkin on se vaara että jos anoppi kuulee Sinun "valittaneen" hänestä niin siitäkin tulee huutia...? :girl_mad: )

Jos todellakin ajatusmaailma on niin ahdas ettei oma poika ja hänen tuleva vaimonsa mahdu äidin päähän ja elämään niin pysyköön sitten poissa, näin minä ajattelen! :girl_haha: Mutta koittakaa nauttia niistä juhlien järjestelystä, ottakaa suunnitteluun mukaan vain niitä ihmisiä joiden kanssa te haluatte (ja toisinpäin) häänne suunnitella!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään