Illuusia

Kihlajaiset?

734 viestiä aiheessa

Minusta on tylsää jos vähänkin läheisempi kaveri laittaa vaan sormuksen sormeen ja odottaa että kihlaus huomattaisiin. Se on minusta epäkohteliastakin, miksei niin isosta asiasta voisi kertoa suoraan!  ???

Ja tulee niin tyhmä olo, jos itse ei huomaa sitä sormusta millään ja kaikki muut jo tietää asiasta. Saattaa jäädä viimeiseksi joka asiasta tietää, vaikka olisi läheinenkin ystävä.  >:(Siitä tulee ulkopuolinen olo. Ei kivaa.  Tietty työkaverit sun muut ei-niin-läheiset on eri asia.

Me ei pidetty mitään juhlia mutta soitettiin vanhemmilla ja kavereille.

Edit:

Pakko vielä tähdentää pointtiani.

Jotkut siis haluaa että kaverit "huomaavat itse" kihlauksen. Entä jos ei huomaa?!! Kyse on niin isosta asiasta, että kyllä minä loukkaannun jos jään moisesta tiedosta sivuun. Ei minulla ole tapana ihmisten sormia liikaa tuijotella.

Enkä muutenkaan käsitä sellaista ihme salailua. Kaikki muut asiat jaetaan ystävien kesken mut sit jonkun kihlauksen kanssa leikitään jotain piiloleikkiä, ja hymyillään sisäänpäin kun kaveri ei sitten millään huomaa uutta hienoa sormusta. Aaarrrgghh!!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mies kosi keväällä ja toukokuussa mentiin kihloihin. Kihlapäivänä kävimme ravintolassa syömässä ja vietimme illan kahdestaan. Seuraavana päivänä kerrottiin ystäville ja sukulaisille ja samalla kutsuttiin heidät kihlajaisiin, jotka pidettiin pari viikkoa kihlautumisen jälkeen. Tarjoilimme vieraille (n.35 vierasta) itse valmistamaamme ruokaa ja täytekakkua, kahvia ym. Kivaa oli ja samalla miehen ja minun sukulaiset tutustuivat mukavasti toisiinsa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Heissan. jossain toisessa threadissa taisin jo kirjoittaa, että emme järjestä mitään kihlajaisia. Mutta annapa olla kun kotona asiasta kerroimme. pohjanmaalta kun olemme (ja vielä sieltä syvältä etelästä..) ne on kuulemma PAKKO järjestää... Eikä niistä tule edes pienet. tod. näk. sellanen 50 hlöä.. Ei kivaa. Meistä kumpikaan ei voisi vähempää kiinnostua asiasta.. No, jos paljon rahaa tuovat niin joo.. Mut kyl sapettaa, vaikka toisaalta söpöä nähdä sukulaistensa sekoavan ilosta.. ;D

No, ehkä tämä vielä hyväksi kääntyy, kun saadaan pitopaikka varattua ja kahvit tilattua.. Onneksi ei tartte itte maksaa..

Jospa jättäisin valitamisen tähän..  ::)

Aurinkoa ja mukavaa tuulta!  8)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Moikka!

Kihloihin menoa ollaan suunniteltu useita kuukausia, sormukset on valmiina ja odottelen vaan koska mies kosii...

Tarkkaan ei olla suunniteltu vielä kihlajaisia, mutta luultavasti pidetään perheille+ lähimmille sukulaisille kihlajaiskahvit ja myöhemmin sitten kavereille omat juhlat. Emme asu vielä yhdessä, joten luultavasti jomman kumman vanhemmilla juhlitaan.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me laitettiin sormukset sormiin Ruotsin risteilyllä. :-X

Kihlajaisia vietettiin vähän myöhemmin jenkkileffojen tyyliin: sulhanen pidätettynä, morsian kuulusteluissa ja vieraat juhlivat keskenään!!  :o

Huom! sulhanen päästettiin vapaalle seuraavana päivänä ja todettiin syyttömäksi!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me päätimme yhdessä kihlautua ensimmäisenä vuosipäivänämme joulukuun 7.pvä vuonna 2001. Siis päätimme tämän joskus siinä syksyllä. Emme kuitenkaan kertoneet kenellekään.

Ko. päivänä sitten kävimme ostamassa sormukset ja pullon kuohuvaa. Kotona (asuimme jo siinä vaiheessa yhdessä) sitten pujotimme sormukset sormiimme ja kilistimme. Juhlistimme iltaa vielä ravintolaillallisella. :-X

Seuraavana päivänä kerroimme vanhemmillemme. Ja kavereille sitä mukaa kun heitä tapasimme. Kihlajaisia emme järjestäneet vaan joimme kihlajaiskahvit sukulaisten kanssa jouluna.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mies kosi minua pimeällä hiekkarannalla kynttilöiden valossa 5.9.99 ja kihlajaiset pidimme 16.10. Kihlasormuksissamme lukee 5.9, koska silloin virallisesti menimme kihloihin vaikkei sormuksia vielä ollutkaan. Haimme seuraavana päivänä sormukset ja kerroimme heti sen jälkeen vahemmillemme kihlauksestamme :-X.

Pohjanmaalta kun olen oli meillä perinteisesti kihlajaiset. Meidän kihlajaisissa oli enemmän porukkaa kuin häissä  ;)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me järjestettiin kavereille "kihlajaiset" eilen, vaikka kihloihin mentiin jo 24.4. Mutta se oli hyvä "tekosyy" järjestää bileet, kun kerran kaverit oli niitä kihlajaisia jo kyselleet.

Hauskaa oli! Nyt vähän meinaa olla heikko olo, mutta kyllä se siitä..  :D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ilmoitettiin perheille asiasta reilun viikon päästä kihlauksesta. Joskus sen jälkeen kahviteltiin vanhempien kanssa. Siitä kolmen kuukauden päästä oli kihlajaiset (anopilla oli vähän kiireinen aikataulu, niin ei voitu pitää aiemmin), joihin pyydettiin sukua n. 40 henkee. Itse en olisi mitään kihlajaisia halunnut, eikä sulhokaan niitä tarpeellisena pitänyt, mutta anopin suvulla on tapana juhlia kaikkea koko suvun voimin. Että niin.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mua kosittiin "romanttisesti" ::) 3.5., ja heti seuraavana päivänä oli pakko tiedottaa kaikille läheisimmille. 10.5. löydettiin mieleiset kihlat, ja niihin kaiverrutettiin 17.5.---> silloin sulho ihan polvistui ja pyysi vaimokseen :-X :-X

Ja 24.5. kahvitettiin vanhemmat ja pidettiin ystäville bileet sellaisessa leirikeskuksen tapaisessa paikassa; eli juomaa, ruokaa ja saunaa (uimiseen oli vielä liian kylmä :-[) Samana päivänä oli myös ilmoitus paikallislehdessä.

Eli tuollainen pitempi projektihan tuo oli, ja ehdottomasti minun mielestä kunnon juhlinnan arvoinen juttu :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

me ei olla ihan viel kihloissa,mut se om varmaa et mennään kahdestaan jonnekin ja siellä pujotetaan sormukset sormiimme.Kihlajaiset,joihin tulee noin 80-100ihmistä,pidetään sulhaseni kotona,varmaankin noin 2viikkoa kihlauksesta. :) vanhemmille kerrotaan heti(jota kautta tieto leviää koko suvulle :D)kauempana asuville kavereille laitan viestin,samalla paikkakunnalla asuvat huomaavat kyllä kihlautumisemme ilman sanomistakin ;)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Anteeksi Jossu mutten ymmärrä. Olette sopineet menevänne naimisiin muttette ole kihloissa??? Ahaaa...???

Kuinka on mahdollista?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä ainakin oli tuollainen vähän "tylympi" lähestymistapaa- mentiin ihan kahdestaan vaivihkaa kihloihin joulun aikoihin ja ilmoitettiin sitä mukaa ihmisille kun tavattiin. Ei nyt odoteltu että ihmiset huomaavat sormukset muttei lähdetty asiaa mitenkään huutelemaankaan.  ;)

Meillä kihloihinmeno tarkoitti "vaan" sitä että ollaan päätetty mennä naimisiin ja päivä on tiedossa ja häät ovat alta vuoden kihloihin menosta niin tuntui jotenkin oudolta jos oltaisiin ruvettu tuollaista meidän kahden keskeistä naimisiinmenosopimusta viettämään isoilla kekkereillä.  :)

Ehkäpä asia on erilainen jos kihloihin ollaan menty ilman että hääajankohta on samalla sovittu ja/tai jos tuo hääajankohta on todella kaukana (yli vuoden päässä).  ::)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä vietettiin 8 vuotta sitten kunnon kihlajaisia. Lähimmät sukulaiset kutsuttiin, jolloin vieraita oli noin 20. Juotiin kuoharia, syötiin voileipäkakkua, täytekakkua ja saatiin lahjoja  :D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä sormukset pujotettiin sormeen jouluna kun olimme minun vanhempieni luona. Saman tien kerroimme tietysti heille, soitimme sulhon vanhemmille ja lähetimme tekstarit muille läheisille, esim.ystäville yms.  :-X  Virallisia kihlajaisia ei pidetty mutta joulupäivänä sulhon vanhemmat tulivat minun vanhempieni luo syömään ja siinä sitten samalla kilisteltiin meille.  ;D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me kihlauduttiin kahdestaan loppukesän kuulaassa tähtiyössä. Seuraavana päivänä kerrottiin vanhemmille ja ystäville. Miehen äiti halusi järjestää kihlajaiset, jossa tosin oli vain sulhon sukulaisia minun vanhempieni lisäksi. Meni kyllä vähän maku juhlista, kun aina niin ihana tuleva kälyni ilmoitti, että kihlajaiset ovat turhia ja ei saapunut edes paikalle. :o Tämä samainen sisko ei ole edes koskaan onnitellut. Ei kihlautumisesta, ei häistä...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tarkoituksena olisi kihlajaispäivän iltana syödä yhdessä jossain romanttisessa paikassa :-X ja sitten seuraavana päivänä juhlistaa tapahtumaa kullan vanhempien, suvun ja lähimpien ystävien kanssa (jotka eivät asiasta vielä tiedä ;)) ja sitten myöhemmin keväällä koota mun perhe kakkukahveille. Asutaan eri maissa, ja siksi tällainen järjestely; saadaan kahdet juhlat ;D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me emme järjestäneet minkäänlaisia kihlajaisia, jo siitäkin syystä etten tiennyt mitään koko kihlauksesta ennenkuin mies äitienpäivänä huuteli et hällä on jotain asiaa.. Kun menin olkkariin niin romanttinen musiikki laitettiin soimaan ja kysyttiin sormusten kera että tahdotko sinä  :-X  Minä olin ihan äimänä ja tietysti onnesta soikeena, kun asiasta ei oltu edes keskusteltu aiemmin. Sormuskokokin oli oikea kun sulhonen oli lainannut vanhan sormuksen ja ottanut sen malliksi mukaansa kihlakauppaan  :)  Niinpä sit päätettiin et huomatkoon kun huomaavat. Oltiinhan menossa kummankin kotiin äitienpäivän vuoksi..  Samana päivänä päätettiin pitää häät seuraavana vuonna mut sitten ne siirtyivätkin neiti nro 2:n tulon myötä vielä vuodella, eli ensi kesään  :)  Eli, millään lailla ei juhlittu (paitsi kahdestaan) vaan päätettiin juhlia sitten häitä. Tosin, noin kuukausi myöhemmin kun sulhon sisko perheineen kävi toivat kuoharit tullessaan ja kilisteltiin (ja anoppi näytti ihan myrkkyä nielleeltä)  ;D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me emme juhlineet kihlajaisia mitenkään ihmeemmin. Anoppi tuli miehensä kanssa minun vanhempieni luokse ja siinä sitten kahviteltiin. Häissä juhlimme kunnolla  :D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me ollaan sitä mieltä, että kosintapäivästä saakka (tai siis siitä hetkestä kun vastasin kyllä) olemme olleet kihloissa. Toistaiseksi salaa, kun sormukset ovat työn alla...  ;)

Ekana kutsutaan kummankin vanhemmat kahville ja kerrotaan niille, sit saman viikon sunnuntaina laitetaan lehteen.

Kihlapäivä on meidän mielestä kuitenkin se kosintapäivä. Ei sormustenpujotuspäivä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

minua kosittiin jo aikaisemmin ja sormukset hankimme sitten paria kuukautta myöhemmin. "se" vaan tapahtui hyvänä ja oikeana hetkenä hetkenä. ja syy odotteluun oli se, että sormuksiin halusimme tietyn päivämäärän, mutta kuinkas kävikään, kultakauppaan mentyämme mies tokaisee "tuotahan ei enää kaappiin laiteta" vaan sormuksiin tuli niiden ostopäivämäärä ja sormukset ostopäivänä sormiin  :-X   samana iltana  sai osa tuttavapiiristä tietää ja molempien vanhemmat seuraavana päivänä.

kihlausta ja vuosipäiväämme (joka oli myös samoihin aikoihin) juhlimme sitten kahdestaan romanttisesti mökillä heti kihlauksemme jälkeisellä viikolla.

kihlajaisjuhlat pidimme pari viikkoa myöhemmin vanhemmille ja lähimmille kavereillemme. juhlittiin kotona ja jatkettiin iltaa baarissa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me kävimme molempien vanhempien luona kertomassa uutisen kihlausta seuraavana päivänä. Seuraavana viikonloppuna vetäydyimme miettimään hääpäivää ja juhlistamaan päätöstämme kahden kesken sulhon varaamalle mökille, jonka jälkeen sunnuntaina vanhempieni luona tarjottiin kihlajaiskahvit lähisuvuille.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kihlautumisemme jälkeen emme kertoneet siitä, kuin parille ystävillemme vanhempiemme lisäksi,sillä halusimme sen olevan ihana yllätys, kuten olikin. Ei kestänyt kauaakaan kun kaikkki tutut jo tiesivät suunnilleen.

Kihlajaisia vietimme molempien kotona, syynä tähän yli 800km välimatka anoppiloiden välillä. Molemmissa kihlajaisissa oli sukulaisia ja kavereita. Yhteensä vieraita kävi n.120 eli aika paljon. Paljon on ystäviäkin, osaa ei yksinkertaisesti tilanpuutteen vuoksi voitu pyytää, ei kuitenkaan kolmansia kihlajaisia olisi jaksanut juhlia...:)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Vanhemmille soitettiin heti pari tuntia kosinnan jälkeen. Siitä sitten tieto levisi eteenpäin. Pari viikkoa myöhemmin pidettiin kihlajaisia mun äidin luona, paikalla olivat molempien vanhemmat ja sisarukset (kahta lukuunottamatta). Äitini sukulaiset olivat pahoillaan, kun emme järjestäneet isoja koko suvun kihlajaisia, mutta päätimme, että parempi näin.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään