kuinka selvitä itkemättä


sohvetti

Recommended Posts

Vihkimisen aikana itkulta säästyy takuuvarmasti, jos kuuntelee mitä papilla/vihkijällä on sanottavaa. Kaava on aika kökkö: kirkollisessa puhutaan jeesuksesta ja maistraatissa taas perheen perustamisesta ja yhteiskunnan säilyttämisestä. Aikamoista shittiä kaikenkaikkiaan :girl_blum:

Riippuu. Itse kyynelehdin just kirkossa, koska kuuntelin mitä pappi sanoi B)

Komppaan Shallania! Vaikka en itse niistä jeesusjutuista niin innostukaan, niin kyllä mä ainakin olen monissa häissä kuullut papin puhuvan hyvinkin koskettavasti hääparista... Ja meidän vihkijämme sai mulle melkein tipan linssiin jo suunnittelutapaamisessa, joten tuskin silmät pysyvät kuivana sitten H-hetkelläkään :blush:

Muokattu: , käyttäjä: tammikuu09
Link to comment
Share on other sites

Saas nähdä miten mun käy. Tänään tuli postissa CD missä on meidän häävalssi ja sittenhän minä sitä sulholle soittamaan että kuunteles nyt. Itku meinasi tulla.

Mutta luotan siihen että jos kuuntelen kappaleen tarpeeksi monta kertaa ennen häitä ja itkeskelen kotona niin josko sitten ei häävalssin aikana itku tulisi :girl_haha:

Link to comment
Share on other sites

Vähän kyllä jo huolestuttaa, että itkenkö todella paljon vai vaan vähän..en kuitenkaan usko, että voin olla itkemättä ainakaan kirkossa ja toinen paha paikka on kun puheita pidetään. Olen muutenkin aikamoinen itkupilli ja itkeskelen kyllä vaikka mistä syystä ja välillä ilman syytäkin. Kun ikää on tullut lisää en enää niin helposti itke jos minua loukataan tai satutan itseni, mutta se on korvautunut sitten sillä, että itken iloisista ja herkistä asioista aina vain helpommin.

Tavoitteena on yrittää olla iloinen morsian ja hymyillä leveästi koko ajan, mutta ihmettelen kovasti, jos säästyn kyynelehtimiseltä. Pitää muistaa pitää nenäliinat lähettyvillä ja laittaa veden kestävää ripsiväriä. :girl_haha:

Link to comment
Share on other sites

viikko häihin ja itkuherkkänä ihmisenä olen kyllä hieman peloissani, että alanko itkemään. Ei itkussa mitään vikaa, mutta minä ku itken niin nenäni alkaa valumaan aivan solkenaan :) ja naamaani ilmestyy punaisia läiskiä. Siinä olisi kyllä melkoisen kauhean näköinen morsian jos minä alan häissä itkemään :)

Taidan siis tuijotella pappia niin paljon kun mahdollista ja sit tietysti omaa rakasta välillä. Mieheni ei ole kovinkaan herkkä, joten ehkä saan häneltä virtaa iloisuuteen itkun sijasta.

Link to comment
Share on other sites

Itken jo teidän juttuja lukiessa! Apua :girl_impossible: Miten ikinä selviän hääpäivästä?

Ja sama vika että nenä alkaa ihan ensimmäisenä vuotaa solkenaan ja naamasta tulee punalaikukas.. Taitaa olla meikkauksen paikka jo ennen kirkosta ulos kävelemistä :s

Muokattu: , käyttäjä: Eowya
Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Voih, mie täällä jo liikutuin kanssa toisten viestejä lukiessa..

Oon miettiny tätä itku-asiaa aika paljon ja todennu, että eihän sille mitään voi, jos vaan on siihen taipuvainen. Tiedän tämän omalta kohdaltani, ja harmittaahan se usein. Toisaalta, olisinko minä, jos en reagoisi tyypilliseen tapaani? *huokaus*

Se kyllä harmittaa, että vaikka kuinka haluaisin laulaa miehelleni häissämme, niin en kyllä voi, koska laulaminen ja itkeminen ei oikein sovi mitenkään yhteen..

Ja hieman OT, mutta telkun hääohjelmissa miun mielestä on ihana nähdä, miten hääparit ovat olleet liikuttuneita suurena päivänään. Ihanaa :-X

Link to comment
Share on other sites

Vihkimisen aikana itkulta säästyy takuuvarmasti, jos kuuntelee mitä papilla/vihkijällä on sanottavaa. Kaava on aika kökkö: kirkollisessa puhutaan jeesuksesta ja maistraatissa taas perheen perustamisesta ja yhteiskunnan säilyttämisestä. Aikamoista shittiä kaikenkaikkiaan

No, mua ainakin itkettää jo kavereidenkin häissä enemmän kuin itse vihittäviä, vaikken kirkkoon kuulukaan. Tää on kylläkin varmaan provo, joten ei pitäis ees vastata. Mut ku alotin, niin vastaan nyt sit loppuun: Mun mielestä tuo maistraatin kaava on vielä koskettavampi, ja se meillekin hamassa tulevaisuudessa tulee. Eli itku pääsee ihan varmana. :girl_sigh:

Link to comment
Share on other sites

Täälläkin ilmoittautuu yksi erittäin itkuherkkä morsian! :girl_smile:

Etukäteen jo hävettää tulevat herkistelyni, joita tosin olen ajatellut yrittää lieventää valitsemalla

ei-niin-perinteiset häämarssit ja ensitanssit (ja KYL-LÄ, niitä kaikista perinteisimpiä kuunnellessani

kyyneleet valuvat silmistäni kuin niagaran vesiputous, pahoin tosin pelkään etteivät nuo

"ei-niin-perinteiset" vaihtoehdotkaan kovin paljoa tule auttamaan. Toisaalta itkuherkkyyteni

hävettävyyttä ehkä lieventää edes jonkin verran se, että suvussani kaikki naiset ovat todellisia

"vollottajia" niin tilanteessa kuin tilanteessakin, joten kun isäni minut alttarille saattaa, niin ainakin

on mukava nähdä, etten ihan ainoana ihmisenä kirkossa ole sitten kuitenkaan tippa linssissä... :girl_blum:

Link to comment
Share on other sites

Voi apua, kuinkahan mahtaa tälle morsmaikulle käydä kahden viikon päästä...Varmaan kyynelhanat revähtää auki jo kun kirkolle päästään. Tai luultavasti jo siinä vaiheessa kun kaasot kiskovat tuota valkeaa mekkoa päälleni...Apua! Toivottavasti tajuaa kosmetologi laittaa kunnon kestävät ripsarit. :girl_cray:

Mihinkään lääkkeisiin en todellakaan aio kajota, mutta se rohkaisuryyppy varttia ennen H-hetkeä kuullostaa kyllä ihan varteenotettavalta vaihtoehdolta! :girl_haha:

Tuolla ihan ensimmäisillä sivuilla oli myös erään morsion tarina, kuinka hän oli intensiivisesti tuijottanut pappia koko alttarille kävelymatkan ajan. Nauroin niin paljon kun luin sen tekstin, että saatan myös sitä kokeilla!! :-X

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...
  • 2 weeks later...

Itku on hyvin herkässä ja toivonkin, että pystyisin sitä edes jotenkin hillitsemään hääpäivänä. Kun sulhaseni kosi n. kk sitten, itkeä pillitin koko illan eikä loppua meinannut tulla. Ihme miten noita onnen kyyneleitä riittääkään :)

Veikkaanpa, että hääpäivänä vuodatan ensimmäiset kyyneleet heti astellessani alttarille, kun näen tulevan mieheni. Toivon kuitenkin pystyväni sanomaan Tahdon ilman suurempia itkunsekaisia muminoita...Ja, että kaasoilla on parit paketit nenäliinoja mukana. Olen varma siitä, että tarvitsen pienen rohkaisuhuikan ennen suurta hetkeä ja toivon, että tulvaportit pysyisivät edes osittain kiinni ;)

Link to comment
Share on other sites

kyllähä se itku tulleepi iha varmasti, mutta jospa sitä kyyneleittesä läpi näkis astella.. mies sano kyllä etten minä sais itkiä, ku hän meinas ottaa sen itkijän -paikan meistä.. en kyllä oo monasti niitä kyyneliä nähny, mutta niihä tuo uhkas.. vaa ei haittaa.. pitää puvun taskuu varata muutama nessu tai hankkia sormuspojan lisäksi nessu-poika/tyttö ;)

Link to comment
Share on other sites

Minä tirautin pari kyyneltä ennen vihkimisen alkua ja itku meinas väkisin tulla alttarille kävellessä. Kuitenkin sain pidettyä itseni kasassa, etenkin kun en katsonut vieraita vaan eteen :)

Alttarilla ollessa olo helpotti ja eipä enää itkettänyt.

Muutenkin olen luonteeltani vetistelijä :lol: Enkä ottanut mitään konjakki tms. ryyppyjä. Ja hyvin selvisin :grin:

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Nooooh, niinhän siinä sitten kävi, että itkua tuli ja paljon! :girl_cray2: Kirkkoharjoituksissa itkin jo koko harjoitusten ajan. En voi sille mitään, että olen niin herkkä. En voi katsoa hääohjelmiakaan ilman parkumista. :girl_haha: Nooooh, onneksi en ollut ainoa, myös äitini itki jo harjoituksissa silmät päästään ja kylläpä näytti kaasonkin silmissä olevan jotain vikaa. Häissä aloitin itkemisen jo ennenkuin pääsin kirkon ovesta sisään. Koko vihkimisen ajan vesi kierti silmissä ja kyyneleet valui. Hääjuhlassa sitten puheita lukuunottamatta ei tarvinnut itkeä. Mutta ajattelen niin, että mieluummin olen liian herkkä kuin että mikään ei tuntuisi miltään.

Ps. Hyvällä meikillä pääsee pitkälle. Minut ainakin pelasti ammattilaisen tekemä itkunkestäväksi suunniteltu meikki.

Link to comment
Share on other sites

mietin juuri yksi ilta, että varmaan täytyy pyytää itkun kestävä meikki, koska muuten on ihan turha meikissä käydä ollenkaan. meillä tosin kun käydään maistraatissa edellisenä päivänä, niin ei tarvitse miettiä mitään kirkossa itkemistä (siitä ei tulisi mitään!), mutta parempi varatua meikillä ettei käy hassusti... :girl_wink:

Link to comment
Share on other sites

Ennen en ollut mikään vetistelijä, mutta muksun syntymän jälkeen kaikki on tuntunut paljon liikuttavammalta. Muksun nimiäisissä oli tippa linssissä, hääohjelmatkin välillä liikuttavat. Mitenköhän mahdan selvitä sormusvaloista tai mun puheesta...?? No, pieni tömäys salmaria ennen vihkimistä toivottavasti auttaa.. :D Ei sillä väliä vaikka itkettäisikin, kunhan vain saisin sanat ulos suusta niin, että niistä saisi selvää.

Link to comment
Share on other sites

Meikäläisellä myös sama pelko itkemisestä. Nolona ei edes kehtaa kertoa missä kaikissa tilanteissa olen itkenyt... Niitä on toooodella paljon. Nytkin kuuntelen musiikkia ja lueskelen kirjotuksia, eikä kyyneleiltä ole säästytty. Sulkun siskon häissä tuli itkettyä, mutta parhaan kaverin häissä sain pidettyä itseni kurissa. Olin kaaso ja piti keskittyä siihen, että pysyin pystyssä alttarin vieressä... :P

Kyllä muutaman onnenkyyneleen kestää, mutta kun se pitäisi saada katkaistua...se ei mulla onnistu niin kauhean hyvin aina. Ja kun tiiän, että mun isäni varsinkin tulee itkemään siinä mun käsipuolessa, niin tilanne jännittää. Heti kun näkee jonkun muun itkevän, niin Kaija Koon sanoin hanat aukeaa. :girl_cray2:

Toivon, että adrenaliini hoitaa hommansa, mutta taidan ottaa vararyypyn käyttöön ennen kirkkoa. Meillä onneksi kuva ennen vihkimistä, joten ei hieman tuhriintunut meikki haittaa. ^_^

Link to comment
Share on other sites

Guest Vieras_vaniljakookos_*

Mua ei niin pienet itkupyrähdykset häiritse, luultavasti voi muutama kyynel tulla (toivottaavsti ei sen enempää)..mutta mua häiritsee se, että tuskin pystyn tekemään mitään sormusvalaa (tai miksi niitä kutsutaan). Haluaisin siis tämmöisen lausua, mutta tuskin onnistuu..harmittaa. Onko muilla tähän vinkkiä?

Taidan kans kuunnella noita häämusiikkeja, viakken tiedä vielä miten meillä ne menee kun mennään maistraatissa. Onneks sinne tulee vaan ihan lähipiiri, niin helpottaa huomattavasti.

Vedenkestävät meikit tännekki tulossa, niin paljon ku vaan voi. Mutta en niin "pelkää" etten selviäisi hyvin tuosta vihkimistilanteesta, mutta tuo vaan kun haluaisin sen valan..vai pitäisikö vala sanoa hänelle sitten kahden kesken muulloin..hmm. Se voisi olla toinen vaihtoehto, jos ei tuossa pysty? :-X

Link to comment
Share on other sites

Olen melko herkkä itkemään monenlaisissa tilanteissa. En ole aikaisemmin ollut näin isojen juhlien keskipisteenä, enkä tiedä mikä reaktio tulee esim. vihkijän puhuessa. Kovasti ainakin tulee jännittämään ja toivottavasti se vie itkut... Jo vihkijän puheita valitessa tuli pakokauhu että nää on liian itkettäviä kaikki. Voi olla tosi vaikea kuunnella sitä ja yrittää olla jotenkin tyyni. Pahin pelko onkin, että juhla sitten menee itkiessä eteenpäin...

Olen viimeaikoina myös katsellut tallenteista muutamia hääohjelmia ja niistä välittynyt tunnelma on saanut kyyneleet silmiin. Omat tulevat häät tietenkin taustalla herkistää enemmän :blush:

Link to comment
Share on other sites

No juu ei hyvältä näytä omalla kohdallanikaan, itken vaikka katsois vaan saippuasarjojen häitä tyyliin ridge ja brooke kymmenes kerta naimisiin keskenään... Oon silti jo vähän saanut tilannetta paranemaan siedätyshoidolla, eli oon kuunnellut häämarsseja ja meidän tulevaa häävalssia useempaan kertaan, ja nyt ei enää automaattisesti ala itkettään. Papin puhetta en varmaankaan voi kirkossa kuunnella, muuten kontrolli pettää täysin. Parempi vaan laskeskella kerubinpäitä alttaritaulusta :girl_haha:

Link to comment
Share on other sites

Yksi itkuherkkä lisää ilmoittautuu :D ! Tästä asiasta on tullut jo suvun sisällä pienoinen vitsi, sillä yhtään juhlaa ei ole tainnut olla kun minulta ei olisi itkua päässyt. Oli sitten kyseessä serkkutytön rippijuhla tai joku mahdollisesti vieläkin merkityksettömämpi tilaisuus.

Eli olen pyrkinyt suhtautumaan asiaan sen kummempia miettimättä. Itku tulee, mutta onneksi edes ilosta :) .

Link to comment
Share on other sites

mie oon kans tosi herkkä ihminen ja liikutun tosi herkästi, mutta äiti on opettanut, että jos itkettää niin itkettää, eikä tunteita saa pidätellä, ne tekevät elämästä antoisaa... Joten en aio surra sitä että varmasti tulen häissäni itkemään, sehä kertoo vain miten tosissaan ja tunteella asian otan. Lisäksi lähes kaikki ystäväni ja tuttavani ovat nähneet minun itkevän, joten eivät ole ihmeissään. Tsemmppiä kaikille ja nauttikaa päivästänne! :-X

Link to comment
Share on other sites

Itseäni myös kauhistuttaa, erityisesti tuo vihkiminen, kun kävelee miehen luo. Mulla kun tulee itku, niin ei oo kyse mistään parista onnen kyyneleestä, vaan se sitä joko parutaan kunnolla tai ei sit ollenkaan. Tulee varmaan hienoja kuvia, kun leuka väpisee, niin ei pysty ees hymyillä.... voi jestas, mitenhän sitä sais pidettyä ittensä kasassa?!:D Viinaksetkin kun tekee musta vielä herkkätunteisemman.. :D

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...