Guest Marienne

Miksi naimisiin?

233 viestiä aiheessa

Rakkaudesta ja siita syysta, etta olisi kaikinpuolin vakaa ja turvallinen alusta perheen perustamiselle. Olen samaa mielta edellisen kanssa tuosta, etta sita taytyy myos todella tahtoa, eika vaan tuntua silta

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mullekin on avioliittoon melkeinpä painavimpana syynä juridiset seikat, rakkautta on muutenkin. Ja ainahan sitä takaraivossa pieni lapsuudenhaave kauniiseen mekkoon pukeutumisesta kans tikittää x)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Lonkalta heitettynä perustelut avioliitolle ovat 1) rakkaus, en haluaisi olla kenenkään muun kanssa ja 2) lainsuoja parisuhteelle.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Rakkaudesta, tottakai. Yhdessä on hyvä olla. Myös juridinen puoli, eli parisuhteen saama lainvoima on tärkeää. Ja toki haaveet perheen perustamisesta, sekä yhteisen tulevaisuuden rakentamisesta, puoltavat avioliittopäätöstä. Muun muassa näistä syistä, erityisesti ensimmäisestä, tulen sanomaan Tahdon, tarkoittaen sitä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Jäin leskeksi 38-vuotiaana vain yhden avioliittovuoden jälkeen. En edes halunnut avioliittoon, koska pelkäsin, että se jotenkin muuttaa suhtautumista toiseen - pitää toista jotenkin itsestään selvyytenä. Näin jälkeenpäin: onneksi menimme naimisiin. Minulle se käytännössä merkitsee isoa taloudellista apua, koska saan miehestäni eläkettä; perhe-eläkettä ja leskeneläkettä työeläkevakuutusyhtiöstä. Eläkkeen määrä perustuu varmaankin miehen tuloihin ja/tai kertyneeseen eläkesummaan. Meillä se tarkoittaa noin 2,5 teuron lisätuloja kuussa. Jos olisimme jääneet avoliittoon, olisin varmaankin joutunut myymään asunnon, jossa lasten kanssa asumme. Aika raadollista, mutta jos on sama, meneekö avioon vai ei niin älkää miettikö: naimisiin vaan! Varmaan Erinin biisi Ei mennä naimisiin on työeläkevakuutusyhtiöiden ja Kelan sponssaama.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

^ Kyllä munkin mielessä ihan juridiset syyt on. Ollaan sitten virallisesti toistemme puolisoita, ja meillä on oikeutemme. Tiedän, että olisimme aivan yhtä onnellisia ja rakastuneita ilman avioliittoakin, mutta jos jotain joskus sattuu... Elämästä ei koskaan tiedä. :unsure: Ystäväni jäi myös leskeksi ja yksinhuoltajaksi kahdelle lapselleen, kun mies menehtyi. Siitä on jo vuosia aikaa, mutta leskeneläkkeestä yms. jutuista on aivan takuulla ollut suuri apu vaikeina aikoina...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Haluamme sitoutua toisiimme myös virallisesti ja muodostaa oman perheyksikkömme (saman sukunimen alla). Rakkautta on tietenkin myös näin avosuhteen aikana aivan valtavasti, mutta ehkä se tietty "rakkauden julistaminen" muille on myös yksi syy. Juridiset syyt painavat myös tässä ratkaisussa, haluamme olla toistemme lähiomaiset, ja muutenkin tehdä asioista yksinkertaisempia. Enkä halua koskaan edes kuvitella elämääni ilman tuota toista, olemme toisillemme jotain ihan käsittämättömän hienoa. Tiedän, että elämässä voi sattua järkyttävän kamalia asioita, joten ehkä turvaamme myös toistemme "selustaa" tällä naimisiinmenollamme.

Mieheni kommentti kysymykseen, että miksi naimisiin:

"Koska rakastamme. Ja voidaan helpottaa elämää, että voidaan elää eteenpäin yhdessä. Ja ollaan oltu yhdessä jo niin pitkään, että on jo aikakin." <3

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Keskustelun alkupuolella oli jännän paljon kommentteja siitä että naimisiinmenon tulisi perustua järjelle TAI tunteelle, eikös avioliitossa ole parasta juuri se että saa kaksi kärpästä yhdellä iskulla ;) Itsekin tahdon "julkistaa" rakkautemme, mutta myös olla virallisesti toisen oma juridisten seikkojen osalta.

 

Lisäksi yksi aivan itsekäs syy, jostain syystä meidän kummankin suvussa lapsenhankintaa pidetään huomattavasti suurempana asiana kuin kihlautumista (mitä se toki nykypäivänä monesti onkin), joten haluan myös osoittaa ettei kihlauksemme ole mikään astetta vakavampi seurustelun muoto vaan ihan oikeasti tässä ollaan lupauduttu toisillemme loppuelämäksi. Ärsyttää kun esimerkiksi kerroimme kihlauksesta niin kommentit olivat luokkaa "Ai, me jo luultiin että x on raskaana..." ja "Siis OIKEASTIKO olette naimisiin menossa". Argh  :girl_cray2:

 

Ja kuten joku totesikin, miksipä ei? Kuitenkin on päätetty olla aina yhdessä ja suunniteltu yhteistä tulevaisuutta sinne eläkeikään saakka (:

Muokattu: , käyttäjä: FelineStripe

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Naimisiinmeno nyt vaan tuntuu oikealta ratkaisulta. Ei se avioliitto varmaankaan lisää tai muuta tunteita tai sitoutumisen astetta sinänsä, mutta olemmepa sitten myös lain ja yhteiskunnan silmissä toisiimme sitoutuneita. Ja kyllähän se tuo sitä turvaa juridisissa kysymyksissä, kuten täällä on todettu. Lisäksi meillä varmaan vaikuttaa avioliittohalukkuuteen se, että seurustelun aikana erosimme ja palasimme sitten myöhemmin yhteen, ja toisella kerralla oli alusta asti selvää, että olemme tosissamme ja haluamme myös naimisiin, ei tarvinnut enää harkita tai arvuutella toisen tuntemuksia. Kun oli kuitenkin nähnyt myös sen elämän ilman toista, mutta ei kuitenkaan lopullisesti eroon päässyt, niin ehkä helpommin "uskalsi" todeta, että tämän tyypin kanssa haluaa olla loppuikänsä.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Päällimmäisinä syinä itsellä rakkaus ja juridiset syyt. Ja tietysti se, että ennen pitkää kun toivon mukaan perheenlisäystä tulee, kaikilla on sama sukunimi. :)

 

Juridiset syyt ovat nousseet listallani melkeinpä kärkeen sen jälkeen, kun edellinen kihlattuni kuoli tapaturmaisesti, joten taustalla aina pieni pelko jos toiselle sattuu jotain.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Valitettavasti en ole vanhempieni kanssa ihan parhaissa mahdollisissa väleissä, joten minulle on tärkeää olla lain silmissä perhettä mieheni eikä vanhempieni kanssa. Mutta totta kai myös rakkaudella ja sitoutumisella on osansa asiaan :)

Muokattu: , käyttäjä: SpookyBabe

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tällä hetkellä ehkä eniten painaa nuo juridiset syyt ja se että perhekoon lisääntyessä ollaan kaikki samalla sukunimellä. Rakkauttahan on muutenkin. 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Rakkautta meillä on toki muutenkin, emmekä usko avioliiton siinä mielessä muutavan mitään. Tunteet on ajan kuluessa syventyneet ja vahvistuneet samalla, kun varmuus toisesta ja ylipäätänsä siitä että tämän ihmisen kanssa haluan elämäni elää, on lisääntynyt. Mutta toki rakkauskin on yksi tekijä tässä; mikäli minä en rakastaisi sulhoa, en olisi vastannut kosintaan myöntävästi - eikä sitä kosintaa olisi tainnut kuulua, mikäli mies puolestaan ei minua rakastaisi.

 

Toisina syinä voisi mainita ne juridisetkin tekijät. On kätevää, että koko perhe on samalla sukunimellä (myös ne vanhemmat lapset, jotka eivät biologisesti ole miehen). Helpottaahan tämä myös tiettyjen asioiden hoitoa; jatkossa ei tarvita esim. isyydentunnustuksia tms., kun miehen isyys on automaattinen ilman sen kummempia vakuutteluja, vannomisia tai tunnustuksia. 

 

Yhtenä syynä voisi sanoa senkin, että meistä avioliitto on tälle kaikelle luonnollinen jatkumo. Me emme ole keksineet yhtään hyvää syytä, miksei mentäisi naimisiin. Jotenkin se on ollut molemmille itsestäänselvää, että niin joskus tapahtuu - ja toisaalta sekin, että kun mies kosi, tiedettiin molemmat että hääpäivä sovitaan johonkin lähitulevaisuuteen. Tässä tapauksessa reilun puolentoista vuoden päähän kihlatumisesta, kohtahan tässä on sekin aika kulunut ja hääpäivä kolkuttelee ovella... :)

 

Kysyin mieheltä yhtenä päivänä, miksi hän haluaa naimisiin. Hän vastasi, että haluaa tehdä rakastamastaan naisesta, kihlatusta avovaimostaan vaimonsa. No, sitähän minäkin haluan; että meistä tulee aviopari. 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Rakkaudesta me ollaan jo yhdessä, avioliiton puoleen vaakakuppi kallistui juridisista syistä kun mietittiin tuossa aiemmin jo keskinäisen testamentin tekemisestä että miksei sitten voisi yhtä hyvin mennä naimisiin.. (kuinka romanttista :girl_pinkglassesf: )

Ja onhan se mukavaa että ollaan sit samaa perhettä ja virallisestikin "meijän tiimi"..

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mä ajattelen sen niin että naimisiin meno ei meidän suhdetta muuta juurikaan, rakastetaan toisiamme ilman näin avioliittoakin :D Mutta just aika pitkälle juridisista seikoista on lopunkaiken kyse vaikka tottakai rakkaudesta ja tahdosta mennään naimisiin. Ei tulisi mieleenkään mennä naimisiin ellei olisi ajatusta siitä yhdessä vietettävästä loppuelämästä. :wub:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Naimisiin haluaisin lähinnä juridisista syistä. Ulkomailla matkustellessa olisi vaimon tittelistä hyötyä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meille rakkaus oli kyllä pääsyy sekä ehkä nykyään vähän valtavirrasta poiketen meille oli myös tärkeää sitoutua ja saada siunaus Jumalan silmissä loppuelämäksemme :) Ajattelen myös avioliiton juridisen puolen tuovan turvaa yhteiskunnassamme esimerkiksi jonain päivänä perheen perustamisen kannalta.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meille avioliitto on tärkeä nimenomaan juridisista syistä. Sen lisäksi, että halutaan virallistaa suhteemme ihan jo rakkaudesta ja siksi, että tuon puolison kanssa nyt vaan tietää haluavansa viettää koko loppuelämänsä, se luo turvaa meille molemmille - etenkin mulle ja lapsille. Asun kuitenkin 4000km päässä suvustani, olen toisen maan kansalainen ja mulla on 2 alaikäistä lasta, jotka eivät viranomaisten silmissä ole puolisolleni mitään, mutta käytännössä hän pitää heitä ominaan ja lapset ovat kasvaneet hänen sukunsa parissa (ei se siis virallista tätä asiaa sen enempää, mutta helpottaa asioita silti). Lisäksi meillä on yhteinen talo.

Muokattu: , käyttäjä: Sooda

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mulle on aina ollut selvää että menen naimisiin lasteni äidin kanssa, ennen kuin status on äiti. Tämä oli itsestäänselvyys myös silloin kun en lapsia halunnut. Kerroin sen jopa nykyiselle puolisolle että jos pamahtaa yllättäen paksuksi, se on haulikkohäät sitten hänelle. Tuo on noita sisäisiä malleja jotka ovat tulleet jostain, ei mua pätkääkään kiinnosta muiden vanhempien perhesuhteet. Taustalla kai se, että suvussa on nyt 76-vuotias avioton lapsi, ei varmaan ollut helppoa sen ajan Suomessa.

Toinen on juridiset syyt. Jos jakaa elämänsä jonkun kanssa, kannattaa se jakaa avioliitossa.

Syy miksi menen puolisoni kanssa naimisiin on taas ihan puhdas rakkaus. Vierellä on ihminen, jonka haluaa olevan viimeinen asia mitä näkee ennen nukahtamista ja ensimmäinen jonka näkee aamulla, ihminen jonka kanssa tiskauskin on niin kivaa että sen on ottanut kokonaan vastuulleen, hän kun ei asiasta juurikaan välitä. Tämän ihmisen kanssa haluaa sanoa kaikkien nähden ja kuullen Tahdon. Siksi menen naimisiin hänen kanssaan.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meille suurin syy on rakkaus ja halu jakaa elämä yhdessä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä avioitumisen syynä oli lopulta juridiset syyt. Olemme seurustelleet ja asuneet pitkään yhdessä ja alkoi tuntua pahalta, että jos jotain sattuu, on lain silmissä puolison sijaan läheisimmät omaiset vanhemmat. Avioliitto ei oikeastaan muuttanut muuta kuin tuon.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Molemmat tulemme uskovaisesta kodista ja molemmille tärkeää ollut se, että yhteen muutetaan, kun avioliitto on solmittu. Kuten monessa parisuhteessa jossain vaiheessa yhteenmuutto tulee seuraavana "askeleena", niin meillä samalla tavalla tulee avioituminen ja sen myötä konkreettisesti yhteisen taipaleen aloittaminen. Rakkaus pohjalta kyllä siis joka tapauksessa, mutta avioliitto ei rakennu rakkauden vaan siihen että TAHDOMME rakastaa! :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meille avioliitto on merkitsee yhteistä loppuelämää ja sitoutumista toisiimme. Olemme molemmat sen verran vanhanaikaisia tai jotain, että se tuntuu tärkeältä tavalta kertoa maailmalle olevamme tosissamme :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään