Guest JoSo

Onko muita jotka ei halua olla keskipisteenä

143 viestiä aiheessa

Täällä myös, sekä minä että mies. Ja siksi ollaankin pienehköjä häitä (20-40 hlöä) järjestämässä. Varmaan siltikin ehtii lähempänä jännittää ihan tarpeeksi :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Itse ratkasin asian niin, ettei kukaan tiiä etukäteen tulevansa häihin, ja kaikki on naamiaisasuissa. Kärsin paniikkihäiriöstä ja inhoon olla huomion keskipisteenä. Itselle ei oikeen auta muu, kun "vetää roolia" ne hetket kun on huomion keskipisteenä. :girl_impossible:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me ei myöskään kumpikaan viihdytä keskipisteenä. Osaksi siksi järjestetäänkin pienet häät (n.30 henkeä), ja vihkiminen maistraatissa, koska ajatuskin kävelemisestä kaikkien ihmisten edessä kirkossa ahdistaa. Karsittiin vieraslistaa oikein kunnolla. Miehen puolelta ei olisi muutenkaan tulossa kuni vajaa kymmenen henkeä, mutta mun suvusta ja kavereista karsitaan oikein reippaasti.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minä kuulun myös niihin, jotka eivät nauti huomion keskipisteenä olemisesta. Sulhanen on samoilla linjoilla. Ehdin jo innostua kahdestaan maistraattiin- ajatuksesta.. Päätettiin kuitenkin pitää pienet häät (n. 30 vierasta). Onhan se ihanaa, jos saa onnistunutta ja onnellista päivää sitten loppuelämänsä muistella. Ja kyllähän minä sen hääpuvunkin haluan :D Eli juu, haluan olla hetken prinsessana, mutta pelkkä ajatuskin kävelemisestä kirkon käytävää pitkin muiden tuijottaessa ahdistaa! Meillä ei ole kaasoja/bestmania, joten mitään yllätysohjelmaa ei pitäisi olla luvassa, vaan kirkon jälkeen saadaan olla rennosti lähimpien kesken. Sekin tosin pelottaa, että olen kuitenkin hermot kireänä koko päivän :/ Ehkä muutama viinilasillinen auttaa asiaa...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

HEP! Myöskään minä ja sulhaseni emme halua olla keskipisteenä. Siksi pienet häät. 35 vierasta kutsuimme, lähisuku ja parhaimmat (yhteiset) ystävät.

Vähentääksemme itse vihkimiseen liittyvää jännitystä, valitsimme kirkon sijaan kryptan. Eipähän ole niin pitkä käytävä marssittavana. Ja toisaalta, tuo meidän vierasmäärä suuressa kirkossa - kirkkohan näyttäisi olevan ihan tyhjillään!

Omaa pöytää meille ei juhlapaikkaan tule, vaan sellainen E-kirjaimen muotoinen.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Täällä myös yksi panikoiva morsian ilmoittautuu. Tai lievästi sanottu tuokin, kun näyttää siltä, että emme voi mennä naimisiin ollenkaan, kun kärsin niin pahasta paniikkihäiriöstä, joka ilmenee juuri tilanteissa joissa joutuisi huomion keskipisteeksi. Tämän takia häitä siirretty jo parilla vuodella ja näyttää, ettei tulevanakaan kesänä häitä tule.

Mitään isoja juhlia en tahtoisikaan, mutta kun tuntuu, että se kahdestaan maistraatissakin on minulle liikaa. Miksi siitäkin on pitänyt tehdä niin vaikeaa, että tarvitaan ne kaksi pakollista todistajaa, ja vielä se vihkijäkin. Kolme ihmistä,kenen edessä pitäisi kehdata seisoa ja vielä saada suu auki oikeassa kohtaa. Hirvittää pelkkä ajatuskin. Ja vaikka tuosta selviäisikin, tuskin vanhemmilta ja isovanhemmilta saisi koskaan anteeksi sitä, että salaa menimme naimisiin. Kaikkein pahinta on se, että kuitenkin haaveilen kauniista mekosta, ihanasta sormuksesta, kauniista hääkakusta ja maittavasta menyystä, ihan niinku kaikki muutki morsiamet. Ei vaan taida sellaisia häitä koskaan saada, kun en pysty osallistumaan edes vieraana kenenkään muunkaan juhliin, puhumattakaan että järjestäisin omat.

Taidan vetää aika reippaasti pohjat täällä hermoilijoiden joukossa.. :girl_cray:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mitään isoja juhlia en tahtoisikaan, mutta kun tuntuu, että se kahdestaan maistraatissakin on minulle liikaa. Miksi siitäkin on pitänyt tehdä niin vaikeaa, että tarvitaan ne kaksi pakollista todistajaa, ja vielä se vihkijäkin. Kolme ihmistä,kenen edessä pitäisi kehdata seisoa ja vielä saada suu auki oikeassa kohtaa. Hirvittää pelkkä ajatuskin. Ja vaikka tuosta selviäisikin, tuskin vanhemmilta ja isovanhemmilta saisi koskaan anteeksi sitä, että salaa menimme naimisiin. Kaikkein pahinta on se, että kuitenkin haaveilen kauniista mekosta, ihanasta sormuksesta, kauniista hääkakusta ja maittavasta menyystä, ihan niinku kaikki muutki morsiamet. Ei vaan taida sellaisia häitä koskaan saada, kun en pysty osallistumaan edes vieraana kenenkään muunkaan juhliin, puhumattakaan että järjestäisin omat.

Taidan vetää aika reippaasti pohjat täällä hermoilijoiden joukossa.. :girl_cray:

Miksi ette menisi naimisiin esim. kotona? Pappi vihkii lähes missä vaan ja toimituskeskustelussa voi hyvin kertoa jännittämisestä. Vihkijän saa maistraatistakin esim. kotiin mutta siitä voi joutua maksamaan eikä välttämättä osaa huomioida tilannetta niin hyvin.

Jos itse jännittäisin pahasti, valitsisin ehdottomasti papin vihkijäksi. Kirkkoherranvirastoon voi laittaa vaikka sähköpostia ja kertoa omasta tilanteesta ja kysyä kuka pappi osaisi erityisesti huomioda tilanteen. Erikoinen harhakäsitys on myös se, että kirkossa mennään naimisiin isosti ja maistraatissa pienesti ja vaatimattomasti. Vihkiä voidaan vaikka kirkkoherranvirastossa tai kryptassa, jos kirkko tilana tuntuu liian suurelta.

Tsemppiä ja toivottavasti naimisiin meno ei jää jännittämisestä kiinni, ei sen ainakaan tarvitse jäädä :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tosi paljon tsemppiä panikoivalle morsiamelle ja kaikille muillekin, jotka ei viihdy huomion keskipisteenä.

Jos vihkitilanne tuntuu ihan liian isolta palalta, olisiko tutuissa joku, jolla on oikeudet vihkiä? Tai hyvin läheisiä todistajiksi? Tai.. no vähän huumoria sekaan.. jos vaikka tuntee jonkun sokean tms. joka kuitenkin kävisi viralliseksi todistajaksi. Varmasti myös yhdeksi päiväksi saa rauhoittavia, mikäli tosiaan paniikkihäiriöstä kärsiminen meinaa mokoma estää koko naimisiinmenon. Kotona vihkiminen oli myös todella hyvä idea.

Itsekin olen taas nähnyt painajaisia häistä... ja siitä liiasta huomiosta. Mutta uskon selviäväni. Muuten en pääse häämatkalle, joten pakko se on selvitä :girl_haha:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Onkohan muita ketä jännittää aina kaikki kamalasti, mutta ei osaa panikoida omista häistään? Kumma kun häihin on kaks viikkoa ja vieläkään ei jännitä, olen lievästä paniikkihäiriöstä kärsivä ja vielä melkoinen perfektionisti.... :girl_impossible:

Tiedän kyllä että hääpäivänä tulee jännittämään JA PALJON mutta jotenkin se on kestettävä. Nyt vain en osaa jotenkin tilannetta hahmotta...

Rapiat 40 vierasta tulossa... Eniten tuntuu pelottavan miten kirkon kävelyosuus menee sekä häävalssi.... Mutta sitäkään en siis vielä jostain syystä murehdi... :grin:

Täytyy ennen kirkkoa nauttia miehen ja kaason sekä bestmanin kanssa kupposet kuoharia, ehkä se siitä sitten... :wub:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Täytyy ennen kirkkoa nauttia miehen ja kaason sekä bestmanin kanssa kupposet kuoharia, ehkä se siitä sitten... :wub:

Älkää mielellään kuoharia, se tuppaa virahtamaan polviin ja nopeasti :grin: Jos ette halua kompuroida käytävää pitkin, suosittelen ottamaan taskumatista ihan pienesti jotain vahvempaa vaikka 15 minuuttia ennen h-hetkeä :girl_wink:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olenko ainut, joka on ajautunut pohdiskelemman häiden järjestämistä, niin ettei morsiuspari olisi liiallisesti huomion keskipisteenä?

Meistä kumpikaan ei ole kovin innostunut ajatuksesta viettää kokonainen päivä kaiken toiminnan keskipisteenä, joten ajatus hieman normaalien juhlien tapaan sujuvasta hääjuhlasta kiinnostaisi. Löytyykö vastaavista juhlista haaveilevia tai kenties tämäntapaisen hääpäivän viettäneitä?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä mies ei halunnut puhua häistä moneen vuoteen. Minä jo ehdin monet kerrat ajatella, että vika on minussa, eikä mies halua sitoutua minuun loppuelämäkseen. Noh, sitten kerran jotenkin sattumalta selvisi, että mies ei vain tykkää olla juhlien keskipisteenä ja pelkää sitä itse hääpäivää, ei niinkään elämää minun kanssani ;D

Minä en ole luopunut kirkkohää-ideologiastani ja siihen mieskin on nyt suostunut. Meillä ei kuitenkaan ole minkäänlaisia leikkejä, ei mitään nolaamista tai nöyryyttämistä, sitä emme kumpikaan halua. Meille ei todennäköisesti tule omaa pöytää, vaan istumme vanhempiemme kanssa samassa pöydässä hääjuhlassa. Juhla pyrkii olemaan mahdollisimman rento, vieraina ovat vain lähimmät sukulaiset ja kaverit (noin 65hlöä), jolloin vieraitakaan ei tarvitse jännittää.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ajatus hieman normaalien juhlien tapaan sujuvasta hääjuhlasta kiinnostaisi. Löytyykö vastaavista juhlista haaveilevia tai kenties tämäntapaisen hääpäivän viettäneitä?

Meillä on täsmälleen samanlaiset suunnitelmat! Emme halua pöydissä istumista ja ohjelmanumeroittain etenemistä, vaan enemmän rippi- ja lakkiaisjuhlien tyyllinen "vapaa ohjelma". Eli meillä on ruokailu ja on kakkua ym., mutta seisovasta pöydästä ja jokainen voi istua missä itse parhaaksi katsoo. Silloin ei tarvitse lapsivieraidenkaan istua pakotettuina paikoillaan vaan saavat mennä vapaasti paikan henkilökunnan ja omien vanhempiensa jaksamisen mukaan. Tarkoititko kenties tämän tyylistä?

Kiinnostaisi todella kuulla suunnitelmiasi ja vaihtaa ajatuksia eri asioista juhlien tyyliin liittyen :girl_smile:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ajatus hieman normaalien juhlien tapaan sujuvasta hääjuhlasta kiinnostaisi. Löytyykö vastaavista juhlista haaveilevia tai kenties tämäntapaisen hääpäivän viettäneitä?

Meillä on täsmälleen samanlaiset suunnitelmat! Emme halua pöydissä istumista ja ohjelmanumeroittain etenemistä, vaan enemmän rippi- ja lakkiaisjuhlien tyyllinen "vapaa ohjelma". Eli meillä on ruokailu ja on kakkua ym., mutta seisovasta pöydästä ja jokainen voi istua missä itse parhaaksi katsoo. Silloin ei tarvitse lapsivieraidenkaan istua pakotettuina paikoillaan vaan saavat mennä vapaasti paikan henkilökunnan ja omien vanhempiensa jaksamisen mukaan. Tarkoititko kenties tämän tyylistä?

Kiinnostaisi todella kuulla suunnitelmiasi ja vaihtaa ajatuksia eri asioista juhlien tyyliin liittyen :girl_smile:

Juurikin näin olisi ihanaa! Katselin juuri Nelosen Neljät häät ohjelmia netistä... Saman tien iski pakokauhu: Mä todellakaan mitään tollasta halua, ei ikimä mitään kauheita hääjuhlia missä joko pönötetään tai valitetaan.

Omat unelmahäät olisi joko salaa kahden naimisiin ja sitten "vapaat juhlat" kutsuen tai ylläristi, tai sitten kutsutusti juhlat, joissa ylläri-vihkiminen.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

En myöskään tykkää olla minkään asian keskipisteenä mutta meillä on niin vähän mitään tälläisiä ilon juhlia että haluamme järjestää häät jotta saisimme läheisiämme yhteen :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kumpikaan meistä sulhon kanssa ei tykätä eikä haluta olla huomion keskipisteenä, joten päätimme mennä salaa kahdestaan naimisiin. :-X Ilmoitamme lähimmille sitten jälkikäteen niin säästymme hössötyksiltä :girl_wink:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mulla on niin päin, että esiintyminen ja siinä mielessä esilläolo ei jännitä ollenkaan, mutta kaikki henkilökohtainen, liikuttava ja intiimi tuntuu vieraalta kymmenien ihmisten edessä. Voin kyllä tarvittaessa olla osana jotain hassunhauskaa leikkiä, mutta vihkiminen, häävalssi ja esim. sukulaisten mahdollisesti pitämät puheet jännittää ihan kauheasti.

Musta tuntuu tosi vaikealta ajatukselta itkeä (tai istuskella tilanteessa, jossa mun ehkä olettaisiin itkevän, ihan naama peruslukemilla) vieraiden nähden, vaikka kaikki siis ovat sukua ja ystäviä ja rakkaita ihmisiä :blush:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Sulhaseni ei halua olla esillä ja muiden pällisteltävänä kun taas minulle se sopii vallan mainiosti ja nautin saamastani positiivisesta huomiosta. Mutta tuossapa sitä olikin yhteensovittamista ja kompromissien tekemistä, että saatiin molempia miellyttävä päivä aikaiseksi alkaen ihan siitä vierasmäärästä, joka kutsutaan maistraattiin seuraamaan vihkimistämme. Sulholle olisi kelvannut vain kaksi todistajaa kun minä taas haluaisin kaikki vieraat (jos vaan tilan puitteissa olisi edes mahdollista). Kompromissi on siis se, että perheemme ja isovanhempamme tulevat vihkimiseen. Ja itse juhlissa sitten saatiin tehdä kompromissejä vaikka mistä... ei leikkejä joihin ainakaan sulho osallistuu, minä kyllä voin tehdä kaikenlaista, eikä häätanssia missään nimessä, höh :( Mutta se mitä minä sitten saan, on ylipäänsä juhlat, sillä sulho olisi tahtonut karata suoraan maistraatista lentokentälle ja honeymoonille! Mutta hei, yhteiselossahan niitä kompromissejä tehdään jatkuvasti ja olenkin hyvin ylpeä siitä, miten hienosti saatiin yhteensovitettua molempien toiveet tärkeän päivän suhteen ja voimme molemmat olla tyytyväisiä myöhemmin :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä on myös ongelmana, ettei sulho halua olla esillä. Olen tarjonnut hänen harkintaansa seuraavia esiintymiskammon lievittäjiä:

-meidän ei tarvitse istua kahdestaan vaan voimme istua esim. vanhempien kanssa samassa pöydässä.

-voidaan morsiamen sijaan ryöstää sulhanen, jolloin hänen ei tarvitse tehdä mitään tehtäviä.

-leikit voi olla sellaisia, että vieraat osallistuu niihin eikä morsiuspariin kohdistuvia leikkejä(ja kysellään vähän etukäteen et ketkä mahdollisesti suostuis ettei tuu sitä että leikkeihin ei olis tulijoita ja pitäis anella porukkaa)

-sulhon ei tarvitse puhetta pitää, hän voi puhua minulle muutaman hellän sanan hääyönä kun olemme kahden

-häätanssi harjoitellaan hyvin käteen ja otetaan jotain helppoa ettei sitä tarvitse jännittää.

Ja nyt onkin käynyt niin, että kun olen näitä ehdotellut, mies onkin alkanut miettiä tyyliin "kerran sitä vaan naimisiin mennään, kyllä me varmaan voitais jonkun ruusukaaren alla istua ihan kahdestaan...." Ja kun sanoin, että morsianta ei varmaan ryöstetä..? Hän kysyi heti "ai miksi ei", johon vastasin, että muuten joudut luultavasti tekemään jotain mun takaisin saamiseksi ja ehdotin että hänet ryöstetään. Sitten sekin jäi siihen, että pitää nyt vielä miettiä sitä.. :girl_haha:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mulla sama juttu. Onneksi meidän tapauksessa kukaan ei odota meidän pitävän mitään suurensuuria juhlia. No ehkä sulhasen äiti haluaisi, mutta mun suku varmaan aavistaa että tehdään homma omalla tavallamme. Me siis on päädytty menemään naimisiin kahdestaan, ulkomailla. Järjestetään vapaamuotoiset illanistujaiset/bileet sitten kotona avioitumis/häämatkalta palattuamme.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meistäkään ei kumpikaan tykkää olla esillä. Yritimmekin järjestää mahdollisimman pienet häät ja muokata ohjelmaa sellaiseksi, ettei tarvitse tällaisena tärkeänä päivänä enää ylimääräistä jännittää. Muutenkin on kyseessä ainutlaatuinen päivä, joka jännittää jo sinäänsä. Me jätettiin esimerkiksi häävalssi pois ja vieraslista kutistui aika paljon. Yritetään ajatella, että meidän päivähän se on ja miksei juhlista voisi tulla meidän näköiset ja mukavat meille :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me ei myöskään kumpikaan viihdytä keskipisteenä ja osaltaan sen takia järjestetään pienet häät (n.35 henkeä).

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Itse kyllä tykkään olla huomion keskipisteenä esiintymislavalla, mutta läheisten ihmisten keskellä en niinkään, tulee aina kamalan vaivautunut olo, ja kun en sitten ole kaikkien sulhasen perheen jäsenien (=anoppi) suosiossa, niin ajatus avioliiton solmimisesta ison yleisön edessä on kohtuullisen pelottava. Sulhanenkaan ei valokeilasta tykkää, joten päätimme karata naimisiin ihan vain joko kahdestaan tai sitten mahdollisesti muutaman läheisen ystävän läsnäollessa, kuvia kun haluamme ja ammattikuvaajaan ei budjetti riitä. Järjestämme sitten avioliiton siunauksen yhteydessä hyvin epäviralliset juhlat, piknikkiä ollaan ajateltu esim. Suomenlinnaan, sopii meidän pikkubudjettiin muutenkin paremmin... se onkin sitten ihan eri asia miten sellaisen organisoi sellaiselle 50 hengelle, joista osa tulee ulkomailta ja joille kyseessä olisi ensi visiitti Suomeen :girl_impossible:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Haluaisin häät, joissa minun ei tarvitsisi olla paikalla. Eikun... Pelkäänpä että vaikka yrittäisikin järjestää ohjelmattomat häät, joissa ei tarvitsisi olla keskipisteenä, jotkut kuitenkin haluaisivat järjestää onnittelujonon ja pitää vaivaannuttavia puheita.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

tää on asia minkä takia en ihan vielä häitä järjestäis vaikka rahat oliskin jo kasassa.. Miehellä se enemmänki on sosiaalisten tilanteiden kammo ja se ei siksi haluaisi isoja häitä kun suurinosa suvusta kuitenkin on suht outoja.. Mulle taas ei se kirkkoon käveleminen tai muutenkaan istuminen vieraiden edessä ole kaiheen suuri juttu mutta minä taas olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä vaan äänikin alkaa helposti vapista joten en halua puhua mitään häissä siis niinku koko joukolle yhtäaikaa.. Ja kyllä mä varmaan sinne kirkkokäytävällekin pyörryn vaikkei se niin kauhealta tässä vaiheessa tunnukkaan :D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään