Minttu06

Morsianten/sulhasten pettymykset hääjuhlaan

94 viestiä aiheessa

Eli siis, petyittekö joihinkin ihmisiin, johonkin tilanteeseen ym. vastaavaan häissänne? Itse häiden jälkeen (ehkä jo itse hääpäivänä) huomasin pettyneeni muutamaan henkilöön. Muutamien ihmisten puheista, eleistä, ilmeistä ja käytöksestä tuli ilmi, että olisivatkohan halunneet olla muualla kuin häissämme. Etenkin kun olen luullut että olemme läheisiä näille ihmisille. Onneksi joukossa oli sellaisia vieraita, jotka tekivät päivästä vielä ihanamman.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Juhlat olivat aivan ihanat, mutta ehkä muutama asia vaivasi. Jouduin lukemaan kovaan ääneen polttareissani humalassa kirjoittamani runon, joka ei ehkä olisi sopinut kaikkien korville (mummot, pienet lapset, tiukkapipoiset jne.), Kaasosta en saanut niin paljon tukea kuin olisin ehkä halunnut (lähinnä henkinen tuki ennen vihkimistä), hääautosta puuttui koristelu jne. Jouduin kerjäämään rahaa vierailta,kun sulhanen ryöstettiin (vihaan rahan kerjäämistä ihmisiltä/vierailta), tämä ehkä vaivasi kaikkein eniten!  

 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olin vähän suruissani kun osa sukulaisista lähti heti häävalssin jälkeen. Osan kohdalla sen ymmärsin hyvin, kun tulivat kauempaa, mutta ihmettelin lähiseuduilta tulevia, jotka nostivat heti kytkintä. Jos olisin arvannut, olisin yrittänyt jututtaa heitä jossain välissä ruokailun lomassa.  Kaasosta olisin minäkin toivonut vähän enemmän apua mm. pukemisessa, hän oli itse meikkaamassa kun kiireellä yritin saada pukua päälleni. tuli kyllä lopulta avuksi kun pyysin.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Totta puhuen... petyin lähes kaikkiin lähipiiriläisiini paitsi sulhoon. Mielestäni olin hyvin infonnut etukäteen kaikkia häiden aattoillan talkoohommista ym. keskeneräisestä ja kukaan ei ainakaan siinä vaiheessa sanonut ettei aio tulla. Kaasoja ja bestmaneja meillä ei ole, kun häät jo vieraslistankin mukaan muotoutuivat isohkoiksi sukujuhliksi. En ole hyvä nakittamaan ketään, mutta olisi kai pitänyt. Kaksistaan sulhon kanssa laitettiin hääpaikka kuntoon, pari kaveri tuli mitättömällä varoitusajalla apuun. Ei näkynyt kummankaan omaa perhettä tms. Kuulemma yksien häiden takia nyt ei tarvi niin kamalasti hössöttää. Ja että menee ne ihan hyvin joka tapauksessa. Valmiiseen pöytään on niin helppo kävellä.  

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meidän häät sujuivat todella hyvin ja kumpikaan ei pettynyt mistään, eikä mikään asia jäänyt kaivelemaan!

Hauskaa oli ja lämmöllä muistellaan!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

En voi sanoa varsinaisesti olevani pettynyt mihinkään, mutta jos olisin voinut, olisin muuttanut seuraavia pieniä asioita:

-  Järjestimme juhlamme ravintolassa. Tarjoilu pelasi mielestäni vähän liian hitaasti, etenkin juomapuolen osalta. Luulen kyllä, ettei tämä haitannut ketään muuta kuin minua...

-  Hääkakku ei ollut sellainen kuin mitä ravintolan kanssa oli sovittu. Kakku oli kylläkin herkullista, mutta ei sellainen kuin etukäteen sovimme.

Näitä pienenpieniä asioita lukuun ottamatta päivä oli täydellinen.  

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Nykyään sekä morsiamena että kaasona olleena olen oppinut muutaman asian. Olen huomannut, että mie ainakin luultavasti luulin olevani selkeämpi pyynnöissäni ja ohjeissani silloin morsiamena kuin oikeasti olinkaan. Kaasona ja hääjärjestelyihin osallistuvana sain todeta, ettei sitä "ulkopuolisena" (eli muuna kuin hääparina) oikeasti tiedä, minkä verran hommia hääjärjestelyissä oikein onkaan. Ja jos hääpari sanoo, että "torstaina mennään sitten järjestelemään pöytiä hääpaikalle", niin ei avustaja siitä automaattisesti tajua, että ahaa, miun läsnäoloani siis edellytetään. Pitää sanoa, että "toivomme teidän kaikkien apua pöytien järjestelyssä torstaina viideltä. Kahdeksalta meidän pitää olla kotona leipomassa piirakoita." Se, jolla ei ole ohjat käsissä, luulee, että kaikki hommat on hoidossa ja voi ajatella, ettei tekemistä kovin paljon olekaan. Tuollainen "mennään järjestelemään" kuulostaa siltä, että hääpari on menossa ja on ehkä sopinut joidenkin muidenkin tulosta sinne, itseään siihen passiiviin ei osaa sisällyttää. Voi myös unohtaa kerta toisensa jälkeen, mitä hääpari on kertonut tekevänsä itse tai että miten se aikataulu nyt menikään...

Oli aika hassua huomata, miten sen nyt vasta tajusi, kun luuli silloin morsiamena olevansa todella selkeäsanainen ja tehneensä avuntarpeen selväksi kaikille niille, joiden apua kaipasi.

Mutta vastauksena otsikon kysymykseen: Mie harmistuin ehkä juuri siihen, että kaikki eivät tienneet, mitä heiltä odotettiin (vaikka se oli väännetty rautalangastakin ja kirjoitettu paperille, joka annettiin jokaisen käteen etukäteen). Muuten kaikki meni ihanasti, eikä mikään avustajien tietämättömyys näkynyt vieraille asti, sen oon sanut monta kertaa kuulla ystäviltä, jotka on ihailleet mahtavasti onnistunutta päivää

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Sanoit Mimmi niin hyvin!

Meillä oli just tuollainen tilanne, että "kirjalliset ohjeet" oli jaettu etukäteen, siinä yhteydessä kaikki nyökyttelivät käsittääkseni sen merkiksi, että työnjako sopii, mutta sitten sellainen "nyt lähdetään sinne juhlapaikalle tekemään sitä tai tätä" ei kuitenkaan virkistä kenenkään muistia, että nyt varmaan mennään toimimaan sen suunnitelman mukaisesti.

Toi "mennään juhlapaikalle järjestelemään" kuulostaa samalta kun että "mennään juhlapaikalle hengailemaan", eli että ihan yhtälailla voi jäädä kotiinkin lepäilemään.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä vihkiminen meni mukavasti ja kahvittelut.

Erikseen oli hääjuhla, josta jäi päälisin puolin hyvä muisto.

Ennen hääjuhlan alkua kiireessä mieheni ja bestman puki minut (toinen laittoi nappeja ja toinen laitteli helmoja paikalleen), kaaso oli perheensä kanssa juhlapaikalla, vaikka toivoin apua pukemiseen. Ilmeisesti en ilmaissut itseäni tarpeeksi hyvin.

Hääjuhla meni mukavasti, kunnes kaaso miehensä kanssa alkoi riidellä ulkona miehen humatilasta. Hääkakun leikkauksen aikana isäni ja kaason mies tappelivat ulkona ja kaason mies kaivoi esiin puukon. Onneksi siinä ei käynyt kummemmin. Kävin ilmoittamassa kaasolle, että hänen miehensä tulisi poistua. He olivat n. 2h ulkona ja ilmoitin, että voi tulla sisään. Tosin ulkona ollessaan kaason mies "varasti" mieheni koko ajan muulta hääväeltä selittäen humalaisia juttujaan. Jälkeen päin vierailta kuulemani mukaan osa hääväestä poistui kaason miehen käytöksen vuoksi.

Hääjuhlasta jäi tälläiset asiat harmittamaan...  

Tarjoilut ja ohjelma toimi mukavasti, vaikkakin kimpunheitto jäi pois ohjelmasta.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä meni kyllä ihan nappiin häät, vain yksi asia on harmittanut. Kaasolle oli annettu selkeät ohjeet mitä häneltä odotetaan (mikä ei todellakaan ole paljon) ja tuntui, että kaasoa etsittii koko ajan. Aina oli omilla teillään. Aina lähdin itse etsimään tai lähetin jonkun muun. Muutkin vähän kyllästyivät tähän. Meikkejä kaipasin vain ennen valokuvauksia ja kaaso tietty kanteli niitä ja kyllä sai taas perässä juosta, vaikka kaikki muut oli yhdessä paikkaa. Niin ja se vähän ärsytti, kun pyysin huulikiiltojani ja puuteriani, niin kaaso ronskisti vetäs mun meikkejä omaan naamaansa. Ja siinä odottaessani omaa vuoroani, kaaso vaan lykkäs ne mun kaverin käteen ja lähti saman tien seurustelemaan muiden kanssa. Sit taas juostiin kaasoa kiinni, et se laittaa meikit takas laukkuun.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ei petytty mihinkään. Kaikki meni just niinkuin pitikin.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

No joo. Ensinnäkin pelkäsin etukäteen ihan tajuttomasti miten äitini käyttäytyy häissä ja (olemme kaksikielinen perhe) hän yhdessä välissä toisella kotikielellämme (jota eivät muut ympärillä olleet ymmärtäneet) valitti minulle. Samoin sulhasen äiti kun oli tarpeeksi saanut viinaa päähänsä tuli kertomaan että poikansa on paljon parempi mies mitä koskaan tulen ansaitsemaan.

Kylläpä kuulkaa harmitti.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mua harmitti todella paljon se että monet lähti jo ennen kun bändi ehti aloittaa. Meillä vihkiminen 16.30 ja kakun jälkeen (n. klo 20)  poistui melkein puolet häävieraista. Siis ennen ku bändi oli mailla halmeillakaan ja häätanssi oli tanssittu. Häätanssin jälkeen väki väheni lisää ja mulla tuli paniikki, että jääkö tänne ketään ja bändi oli siis vielä soittamassa 2 x 45 min. no iltaa vietettiin sitten railakkaasti pienellä porukalla boolilla maustettuna!  :D Eli kiitos niille jotka jaksoivat juhlia kanssamme loppuun asti!!

Niin ja kakku oli kaikkea muuta kuin oli sovittu ja näyttää kuvissa piirakalta...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Sikäli juhlassa ei harmittanut mikään. Se, että ohjelmaa ei toiveista huolimatta juurikaan oltu järjestetty -vaikka etenkin kaasot kyllä aina vakuuttelivat asioiden olevan hoidossa - harmitti meitä. Vieraat näyttivät kuitenkin viihtyvän sillä vähälläkin ohjelmalla, mitä oli, siinä mielessä ei olisi tarvinnut harmitella. Edelleenkin kuitenkin olisin itse järjestänyt omiin häihimme enemmän ohjelmaa. Jos oikein pikkumaiseksi rupean, niin hääkakkuun olisin toivonut rutkasti enemmän mansikoita

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Melko pienet asiat jäivät nyppimään.

Hääjuhlat olivat onnistuneet, mutta vihkitilaisuudessa otetuissa kuvissa, kun kävelen isäni käsipuolessa käytävää pitkin, näkyy jokaikisessä ovelta kurkkimaan jääny suntio  :D. Kuvaaja oli saanut etukäteen listan niistä kuvista, joita toivoisimme hänen näppäävän... noh, oli tainnut jäädä lappu lukematta, kun aika paljon jäi puutteita; esim. vieraista ei kuvia juuri lainkaan, ja siinä vaiheessa kun menimme hääauton kyytii, niin kuvaaja taisi olla pakkaamassa kameroitaan. Eli olisi kannattanut varmistaa etukäteen, että aikooko hän toimia toiveidemme mukaan, vai taiteilijan vapaudella.

Kirkosta ulostullessa meitä piti odottaa saippuakuplapilvet, mutta ihmiset olivat jääneet tosi kauas meitä odottamaan ja satunnaiset kuplat leijailivat meitä kohti... pöljää. Siitäkin olisi kannattanut ihmisiä ohjeistaa, mutta kun ei tajunnut. Eihän kuplat kovin kauas lennä...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Vielä ei olla keksitty mitään, mikä harmittaisi. Kuvaajan kuvia ei tosin olla vielä saatu, ja kuvaaja lähti ennen loppuillan ohjelmia pois, joten toivottavasti saadaan kuvia niistäkin joltakulta.

Mutta kaikki meni uskomattoman hyvin! Kirkossa kävelimme alttarille ihan liian nopeasti, mutta ei sekään jaksa harmittaa. Kamalasti täristytti, ja roikuin sulhon käsipuolessa puoleen väliin seremoniaa. Häävalssi kompuroitiin todella huonosti läpi, mutta molempia vain nauratti, ja vieraiden kommentit kuulema olivat olleet luokkaa "voi kuinka ihanaa, kun ne noin rakastuneen näköisenä hassuttelevat".

Ai niin, se muuten harmittaa, että videokuvaajaksi nakitettu sukulainen ei mitä ilmeisimminkään kuvannut kirkosta kuin osan. Olisin halunnut kyllä kuulla esim. papin puheen viedeolta uudestaan.

Muoks heti perään. Se toki vähän harmittaa myös, että juhlassa ei ehtinyt seurustelemaan tarpeeksi kaikkien kanssa. Kauempaa tulleiden sukulaisten kanssa ei tullut montaa sanaa vaihdettua. Ja itse stressasin lähes koko illan, vaikka kaasot varmasti olisivat hoitaneet homman kotiin ilmankin mun hermoilua

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mikään ei jäänyt harmittamaan - häät olivat ihanat!

Yhden asian kuitenkin tekisin toisin tällä nykyisellä ymmärryksellä. Meidät vihittiin juhlapaikalla klo 14. Pääsimme järjestelemään paikkaa aamulla klo 9, ja siihen väliin tuli vielä minulle hääkampaus ja kuvaus ennen vihkimistä. Meille tuli itse asiassa ihan hirveä kiire koristelujen ja pukeutumisen kanssa - ei tietoakaan siitä rauhallisesta keskittymisestä ennen vihkimistä. Eli olisi pitänyt pyytää apua siksi aamuksi.  Meillä ei ollut varsinaisesti kaasoa ja bestamania, mutta pari parasta kaveria tarjosi kyllä apuaan. Sanoin, että kyllä me ehditään... ja juu, ehdittiinhän me, ja kaikki olikin täydellistä, mutta hieman vähempi kiire olisi varmaan ollut mukavaa

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Oon tästä jo jossain toisessa ketjussa kertonutki, mut laitetaa nyt tännekin.

Petyin ainoastaan toiseen bestmaniin. Häntä oli pyydetty (ja oli siis suostunut ja asia oli sovittu) kuuluttamaan juhlapaikalla meidän saapumisesta viimeisenä, ja muutenkin infoa, jonka olin paperille hänelle valmiiksi kirjoittanut mutta mitään ei ollut tapahtunut, ja kaikki vieraat oli odotelleet miettien et mitähän nyt tapahtuu  

Sit hänen homma oli muutenkin aika tahmeaa; vaikka kaikki hommat oli tiedossa, ne ei vaan tapahtunut  

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Häät olivat kyllä kokonaisuudessaan aivan ihanat, mutta joitakin pikkujuttuja oli jotka harmittivat erityisesti hääpäivänä. Olin pyytänyt erästä itselleni läheistä ihmistä huolehtimaan meikeistäni (puuteri, huulipuna, hiuslakka) juhlapäivänä, koska itselläni ei ollut käsilaukkua. Olimme sopineet, että hän tulee puuteroimaan minut ennen vihkimistä, mutta hän ei tullut. Hän ei myöskään ottanut näitä tarvitsemiani tavaroita mukaan juhlapaikallekaan, ja haki ne autostaan vasta siinä vaiheessa kun otsahiukset olivat jo ihan rasvaiset, eikä niitä saanut takaisin sivulle. (otsahiukset oli siis vedetty sivuun ja ne irtosivat jo valokuvauksen aikana kovassa tuulessa.) Niinpä kaikissa juhlapaikan kuvissa naama kiiltää ja hiukset ovat miten sattuu. Asia loukkasi minua erityisen paljon myös siksi, että olimme sopineet ja hän oli luvannut tämän asian hoitaa, mutta ei pitänyt lupaustaan eikä älynnyt edes pyytää anteeksi.

Myös jotkut hääleikit ärsyttivät ja humalainen siskoni rakastui mikrofoniin ja piti pitkän monologin. Mutta nämä kai kuuluvat asiaan..  

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

petyimme hieman bestmanin ja kaasojen toimintaan. ihmisiä ei informoitu mitä tapahtuu ja milloin. jos joku ei hoitanut hommaansa, toiset eivät kyllä paikanneetkaan tilannetta. lisäksi ohjelmaa ei ollut kuin pieniksi hetkiksi kerrallaan, vaikka he esim. lapsille lupasivat lisää ohjelmaa. ihmisillä näytti olevan hieman tylsää. harmitti kovasti, koska itse periaatteessa teimme kaiken muun ja vain juonto ja ohjelma olivat heidän tehtävänsä suunnittelun ja juhlan aikana.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

^ Kuulostaa NIIIN tutulta! Ilmeisestikin kovin yleistä tuo, etteivät kaasot/bm ota kovinkaan vakavasti aina tehtäväänsä. Mekin tehtiin suurin osa itse. Ja tosiaan kaasojen ja bm:n melkeinpä ainoa tehtävä oli huolehtia ohjelmasta. -Ja sitä ei juurikaan ollut. Olen todella pettynyt, mutta toisaalta kuten jo aemmin taisin sanoa, juhlat menivät kuitenkin hyvin ja vieraatkin vakuuttelivat viihtyneensä. Mikäs siinä sitten. Oon sen verran kyllä kostonhimoinen, että itse en näille kaasoilleni vastaavaan hommaan suostu, kun se aika joskus koittaa.  

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mua harmittaa (ihan suunnattomasti) se että onnittelumaljojen yhteydessä isäni sai sai pidettyä noin 4 sanan puheen: Toivotamme kaikki tervetulleeksi tänne, skål! Normaalisti on hyvinkin sanavalmis ihminen. Hävetti!  :-[

Muoks. Olihan siinä jopa kokonaiset 5 sanaa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Harmittaa todella paljon kun perhekuvat jäivät ottamatta. Meidät vihittiin juhlapaikalla ja siitä tapahtumasta on kuvia varmaan sata ja tuhat. Seuraavat kuvat onkin sitten otettu myöhään illalla kun kaikki on jo kännissä ja hieman rennommin pukeutuneita...

Ois ollut kiva saada kuvia kun minä ja sisarukseni olemme vielä täydessä tällingissä (tukat, meikit ja juhlavaatteet), mutta ei...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mä ihan siinä häähössäkässä unohdin tämän! Olisi ollut tosi kiva saada yhteiskuva sisaruksista+vanhemmista meidän kanssa.

toinen mikä mua harmittaa on anopin leipomien pullien (kolmea eri lajia) unohtuminen hääpöydästä. Olihan meillä ilman niitäkin enemmän kahvipöydässä tarjottavaa kuin monessa muussa häässä mutta olisi ollut kiva olla todella runsas kahvipöytä.

Ois ollut kiva saada kuvia kun minä ja sisarukseni olemme vielä täydessä tällingissä (tukat, meikit ja juhlavaatteet), mutta ei...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Itse olin pettynyt isäni käytökseen. Osasin kylläkin odottaa, mutta silti jäi vähän harmittamaan...

Toinen mihin olin pettynyt oli ruokapöytien koristelu. Se oli kylläkin pieni juttu, mutta ei täysin sellainen kuin olisin itse halunnut laittaa (en siis ehtinyt itse koristelemaan, vaan juhlapaikalla laittoivat viemämme koristeet valmiiksi).

Muuten hääpäivä oli kyllä elämäni ihanin päivä ja juhlat onnistuivat erittäin hyvin. Nyt elelen onnellisena rouvana ja nautin avioelämästä

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään