Guest iota

Kamalin häälahja

597 posts in this topic

^Häälahjojen pitäisi musta olla enemmän yhteisiä, mutta kait tostakin sellaisen saa, jos anoppi ajatteli, että saadaan pojallekin vähän enemmän silmäniloa :girl_haha:

Ehkä tosiaan parempi synttärilahjana, ja vaan tasan tarkkaan silloin, jos tietää toisen tuollaista ajatelleen.

Me taidettiin saada 3 lahjaa lahjalistan ulkopuolelta ja kaksi niistä meni metsään: toinen mummulta saadut hopeiset kaiverretut salaatinottimet, siis sellaista oikein perinteistä tyyliä, jota ei tule kyllä meillä käytettyä (kuin ehkä n. 30 v. kuluttua) ja toisena miehen eräiltä sukulaisilta saadut mauttomat, vihreää lasia olevat 2 sherrylasia ja kaadin. Ei sovi minkään kanssa mitä meillä muuten on.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meitä lahjoessaan ihmiset olivat pysytelleet aika hyvin lahjalistassa ja melkein kaikki listan ulkopuoliset asiat olivat hyvin keksittyjä, tarpeellisia tai muuten vain sattuvia (pannunalusia, vedenpitävä kertakäyttökamera, "herkkukori", valkoisia Finlaysonin puuvillasatiinityynyliinoja). Yksi "helmi" kuitenkin löytyi joukosta: miehen ukki lahjoitti tusinan hopeisia kahvilusikoita, joihin oli kaiverrettu miehen sukunimen ensimmäinen kirjain. Ensinnäkin lahjalistassamme luki, ettemme missään nimessä halua hopeisia aterimia (on jo tiettyä sarjaa) ja toiseksikin minä pidin oman sukunimeni. Joku muu olisi vetänyt herneet nenään, mutta me revettiin ihan täysillä, kun avattiin lahja. :grin: Ainoa mikä lahjassa harmittaa on se, että tuonkin rahan olisi voinut käyttää paremmin, kun kyseiset lusikat kuitenkin jäävät vain kaappiin pölyttymään (eikä niitä voi edes myydä, kun niissä on se pirun kaiverrus).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me saatiin aivan ihania lahjoja eikä oikeastaan mitään kamalaa. Ainoa mikä harmitti oli yhden hengen pussilakanasetti x 2. Meillä on parivuoteen peitto, ja yhden hengen pussilakanoita on jo niin paljon, että osa säilytetään varastossa kun ne ei kaappiin mahdu. Eikä niitä tarvi muutenkaan kuin silloin tällöin vieraille. Voi jee. Luvattiin lakanat mun vanhempien mökille käyttöön. :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meitä lahjoessaan ihmiset olivat pysytelleet aika hyvin lahjalistassa ja melkein kaikki listan ulkopuoliset asiat olivat hyvin keksittyjä, tarpeellisia tai muuten vain sattuvia (pannunalusia, vedenpitävä kertakäyttökamera, "herkkukori", valkoisia Finlaysonin puuvillasatiinityynyliinoja). Yksi "helmi" kuitenkin löytyi joukosta: miehen ukki lahjoitti tusinan hopeisia kahvilusikoita, joihin oli kaiverrettu miehen sukunimen ensimmäinen kirjain. Ensinnäkin lahjalistassamme luki, ettemme missään nimessä halua hopeisia aterimia (on jo tiettyä sarjaa) ja toiseksikin minä pidin oman sukunimeni. Joku muu olisi vetänyt herneet nenään, mutta me revettiin ihan täysillä, kun avattiin lahja. :grin: Ainoa mikä lahjassa harmittaa on se, että tuonkin rahan olisi voinut käyttää paremmin, kun kyseiset lusikat kuitenkin jäävät vain kaappiin pölyttymään (eikä niitä voi edes myydä, kun niissä on se pirun kaiverrus).

Onko miehesi sukunsa ainoa jäsen ukkinsa lisäksi? Mitä jos laittaisit "vahingon" kiertämään ja antaisitte lusikat lahjaksi jollekin jolla sukunimi alkaa samalla kirjaimella kuin miehesi? Varmasti aika moni arvostaisi kyseistä lahjaa vaikka se teille ei ollutkaan mieleinen. Toinen vaihtoehto olisi laittaa huuto.nettiin myyntiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielenkiinnolla odotan mitä me tulemme saamaan lahjaksi. Meillä on lahjalista ja yksi kutsuttu oli lukenut sitä ja sitten sanonut kaasolleni, että hän ei keksi mitään mitä antaisi lahjaksi. Onneksi kaaso oli sitten sanonut, että mitä jos jotain lahjalistalta? Oli sieltä sitten löytynyt yksi lahja! :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Ei minustakaan ihan liikaa älynlahjoja vaadita jos lahjalistalla on toiveena " 2 kpl valkoisia Teema-mukeja". :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

meillä ei ollut edes lahjalistaa, eikä haluttukaan lahjoja. kuitenkin osa toi, tuli kivoja lahjoja paljon, mm. lahjakortteja, nättejä mukeja, ihanat kylpypyyhkeet. eräs lahja oli kyllä sellainen mitä minä ja mieheni emme oikein tajunneet. saimme herkkukorin, jossa oli itämaisia ruoka-aineksia. olin ihan ymmyrkäisenä, koska minä en osaa tehdä ruokaa, ja ennenkaikkea inhoan ruoanlaittoa muutenkin. mies on siinä vähän parempi, mutta ei hänkään kauheasti rakasta ruoanlaittoa. ehkä kerran vuodessa jaksetaan yhdessä kokeilla jotain uutta ja nimenomaan nopeaa ja helppoa. ilmeisesti lahjassa oli idea, että voidaan kokkailla yhdessä, mutta harmittaa että lahjan antajan hyvä idea ja rahat menivät täysin hukkaan. eihän se nyt kamala häälahja ollut, mutta ei vaan ollenkaan meille sopiva oikeastaan..

opetuksena on varmaan se, että jos välttämättä tahtoo tuoda lahjan, niin kysyy ennemmin hääparilta mitä tahtoo. muuten lahja on täysin turha eikä tuo iloa lainkaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei ollut lahjalistaa, koska pidämme sitä hiukan tökerönä. Ymmärrän kuitenkin kaikkia jotka lahjalistan puoleen vannovat. Kyllähän sillä säästyy monelta ;D

Omista häälahjoista tykkäsin vähiten 'hassunhauskoista' tyynyliinoista. Käsinpainettuja, joissa kuvana traktori ja maalaispariskunta, sekä teksti 'Yksin hyvä, mut yhres paree!' Aihe ei liity minuun ja mieheeni millään tavalla, eikä tekstin murrekkaan täsmää kotikaupunkiimme. Nämä todennäköisesti menevät myyntiin/kiertoon ;)

Hiukan kummeksuin myös hopeanväristä pöytäkelloa, jossa on sellainen pyörivä heiluri sisällä. Hienohan se on, mutta on turhan 'vaarimainen' tällaiselle parikymppiselle pariskunnalle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Isäni ja uusi vaimonsa saivat ystäväpariskunnaltaan semmoisen ison kukkatelineen/valaisimen. Se hökötys oli siis yli metrin korkea, siinä oli 3 tasoa kukkapurkeille, ja posliiniset tulppaanin kukan muotoiset lamput x 3. Koko komeutta kiersi kultainen kuviointi.

Pitivät hetken aikaa makuuhuoneessaan, kunnes pikkusiskoni 2w kaatoi koko hökötyksen ja se meni niin rikki että pakko oli heittää pois. Isän nerokas suunnitelma.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Varsinaisesti mitään todella kamalaa ei saatu, mutta 2 erittäin epätoivottua/ meille epäsopivaa taulua saatiin. En henk.koht. ymmärrä miten ihmiset voivat ostaa tauluja häälahjaksi ellei kyseessä ole hääparin toive tai sellaiset vieraat jotka tuntevat hääparin maun/sisutuksen tarpeeksi hyvin. Eniten tilanteessa ärsyttää se että tiedän molempien taulujen olevan kuitenkin arvokkaita tauluja, joita ei nyt kuitenkaan pääse hyödyntämään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä ei mitenkään kamala lahja ole, mutta hieman ihmetytti. Olemme miettineet kyllä tämän vieraan kanssa yhdessä, että hommaisimme miehelleni erään kahvinkeittimen. Minä itse en juo kahvia ollenkaan,ikinä. Saimme sitten tämän keittimen häälahjaksi. Jotenkin se tuntui häälahjana omituiselta, sillä se oli vain toiselle. Muutenkin tuli aika paljon lahjoja vain sulhaselle mm. radio-ohjattavaa autoa ja helikopteria. Minua se hieman harmitti, sillä tuntui ettei ole ajateltu minua ollenkaan. Meitä on kuitenkin kaksi juhlimassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

marppu, meillä kävi ihan samalla lailla - saimme sulhasen ystävältä häälahjaksi sulhasen kauan kaipaamaan lattekeittimen. Tietenkään tuosta ei ole minulle mitään hyötyä (en juo tippaakaan kahvia enkä tule juomaankaan), mutta sulhasen riemastunut ilme pakettia avattaessa oli kyllä sen arvoista. :D

Noin muuten saimme lähes pelkästään ihania lahjoja, hyvin pitkälti lahjalistalta valittuja + pari kivaa yllätystä.

Yhtä lahjalistan tavaraa saimme kaksi kappaletta: eräs (kuokka)vieras oli ostanut meille erään pienesineen listalta, jonka joku toinen oli myös jo ostanut. Tahallista tämä ei varmaankaan ollut, ja esinekin on arvoltaan niin vähäpätöinen, ettei jäänyt suuremmin harmittamaan, että saimme niitä kaksi.

Edited by Isolde

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meitä lahjoessaan ihmiset olivat pysytelleet aika hyvin lahjalistassa ja melkein kaikki listan ulkopuoliset asiat olivat hyvin keksittyjä, tarpeellisia tai muuten vain sattuvia (pannunalusia, vedenpitävä kertakäyttökamera, "herkkukori", valkoisia Finlaysonin puuvillasatiinityynyliinoja). Yksi "helmi" kuitenkin löytyi joukosta: miehen ukki lahjoitti tusinan hopeisia kahvilusikoita, joihin oli kaiverrettu miehen sukunimen ensimmäinen kirjain. Ensinnäkin lahjalistassamme luki, ettemme missään nimessä halua hopeisia aterimia (on jo tiettyä sarjaa) ja toiseksikin minä pidin oman sukunimeni. Joku muu olisi vetänyt herneet nenään, mutta me revettiin ihan täysillä, kun avattiin lahja. :grin: Ainoa mikä lahjassa harmittaa on se, että tuonkin rahan olisi voinut käyttää paremmin, kun kyseiset lusikat kuitenkin jäävät vain kaappiin pölyttymään (eikä niitä voi edes myydä, kun niissä on se pirun kaiverrus).

Onko miehesi sukunsa ainoa jäsen ukkinsa lisäksi? Mitä jos laittaisit "vahingon" kiertämään ja antaisitte lusikat lahjaksi jollekin jolla sukunimi alkaa samalla kirjaimella kuin miehesi? Varmasti aika moni arvostaisi kyseistä lahjaa vaikka se teille ei ollutkaan mieleinen. Toinen vaihtoehto olisi laittaa huuto.nettiin myyntiin.

Ei ole ainoa, mutta me huomattiin vasta vähän myöhemmin, että niissä lusikoissahan on myös meidän molempien etunimien alkukirjaimet (tulkittiin aluksi, että ne olivat vain jotain kiekuroita). :P Voisihan niitä yrittää myödä, mutta valmiiksi kaiverrettujen hopealusikoiden kysyntä tuskin päätä huimaa. Sen ainakin tiedän, että kukaan meidän nuoremmista sukulaisista ei tippaakaan välitä hopea-aterimista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miehen puolen sukulaisten lahja vähän kummastutti. Saatiin lahjaksi keittokirja. :girl_impossible: Ei mitään muuta. Tämä lahja oli siis yhteensä 6 hengen porukalta, johon kuului äiti, sisaruksia ja avecceja (kaikki täysi-ikäisiä).

Miehen äiti oli valittanut omalle äidilleni, kuinka paljon häihin menee rahaa. Onhan se totta, mutta eihän anoppi osallistu hääkuluihin sentilläkään (meidän porukat maksoi 2000e tarjoiluista)! Jos pitää käydä laitattamassa 300 euron hiuslisäkkeitä, satasen kynsiä, värjätä hiuksia, ottaa kasvohoitoja, hankkia uusi mekko, kengät, laukku ja korut, niin se on kyllä ihan oma henkilökohtainen valinta jos tuhlaa niihin omaisuuden. :girl_mad:

Minulle on oikeasti aivan sama mitä kukakin tuo lahjaksi (tai on tuomatta ;) yksi vieras ei tuonut mitään, mutta hänen rahatilanteessaan se on ymmärrettävää), mutta harmittaa ihan hitosti miehen puolesta. :girl_cray: Miestä suretti jo kun hänen valmistujaisiaan ei muistettu ja nyt häät meni saman kaavan mukaan. Miehen muut sisarukset saavat synttärilahjoja, vaatteita, muuten vain kaikkea kivaa, mutta mies jätetään ilman. Ihan hel*etin epäreilua ja ajattelematonta tuollainen! :girl_mad:

Taidetaan jättää tänä vuonna anopin joululahjat ostamatta... :girl_mad:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meitä lahjoessaan ihmiset olivat pysytelleet aika hyvin lahjalistassa ja melkein kaikki listan ulkopuoliset asiat olivat hyvin keksittyjä, tarpeellisia tai muuten vain sattuvia (pannunalusia, vedenpitävä kertakäyttökamera, "herkkukori", valkoisia Finlaysonin puuvillasatiinityynyliinoja). Yksi "helmi" kuitenkin löytyi joukosta: miehen ukki lahjoitti tusinan hopeisia kahvilusikoita, joihin oli kaiverrettu miehen sukunimen ensimmäinen kirjain. Ensinnäkin lahjalistassamme luki, ettemme missään nimessä halua hopeisia aterimia (on jo tiettyä sarjaa) ja toiseksikin minä pidin oman sukunimeni. Joku muu olisi vetänyt herneet nenään, mutta me revettiin ihan täysillä, kun avattiin lahja. :grin: Ainoa mikä lahjassa harmittaa on se, että tuonkin rahan olisi voinut käyttää paremmin, kun kyseiset lusikat kuitenkin jäävät vain kaappiin pölyttymään (eikä niitä voi edes myydä, kun niissä on se pirun kaiverrus).

Onko miehesi sukunsa ainoa jäsen ukkinsa lisäksi? Mitä jos laittaisit "vahingon" kiertämään ja antaisitte lusikat lahjaksi jollekin jolla sukunimi alkaa samalla kirjaimella kuin miehesi? Varmasti aika moni arvostaisi kyseistä lahjaa vaikka se teille ei ollutkaan mieleinen. Toinen vaihtoehto olisi laittaa huuto.nettiin myyntiin.

Ei ole ainoa, mutta me huomattiin vasta vähän myöhemmin, että niissä lusikoissahan on myös meidän molempien etunimien alkukirjaimet (tulkittiin aluksi, että ne olivat vain jotain kiekuroita). :P Voisihan niitä yrittää myödä, mutta valmiiksi kaiverrettujen hopealusikoiden kysyntä tuskin päätä huimaa. Sen ainakin tiedän, että kukaan meidän nuoremmista sukulaisista ei tippaakaan välitä hopea-aterimista.

Kaiverrukset voi myös poistattaa kultasepänliikkeissä ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olenko vastannut tähän jo? :girl_haha: Toivottavasti en. Mutta meillä siis oli lahjalista, mutta sen ulkopuolelta tuli monta tavaraa. Yksi oli Pentikin Vanilja-sarjan iso kulho, jota ensin katselin että no juu meneehän tuo, mutta nyt kun silmä on tottunut siihen se onkin todella kaunis! Toinen oli joku lasinen pieni kulho, sellainen Tiimarissa myytävän näköinen. Siinä on kahva joka vieläpä liikkuu niin ettei siitä voi ainakaan pitää kiinni jos haluaa kantaa kulhoa ja kulhossa on jotain. Ihan kiva? On pölyttymässä jossain, en enää tiedä missä.

Kolmas lahja oli palapeli. En voi sietää palapeleja, eikä mieskään ole sitten lapsuuden koonnut yhtäkään. En tiedä mitä miehen sisko oli ajatellut, mutta vähän harmistuin kun kuulin hänen sanoneen lahjastaan, etten minä kuitenkaan edes tiedä taiteilijaa. Kyseessä on siis Kaj Stenvallin ankat, kuka EI tiedä niitä? En tykkää ankoista, enkä ymmärtänyt lahjan mukana tullutta tekstiä: "toivottavasti elämänne palaset loksahtavat kohdilleen". Eikö ne ole loksahtaneet jo? :unsure:

Sitten oli miehen toisen siskon ja hänen poikaystävän lahja, heidän jotka eivät olleet läsnä koko häissä. Pienen pieni nallepari, sulhanen ja morsian ja 50e. :D Nallejen sijainti on myös tänäpäivänä epävarmaa.. vaatehuoneessa? Varastossa? En muuten tiedä mihin tuhlasin sen rahankaan :blink:

Jos tämä kuulosti kiittämättömältä niin ei saa pahastua, en olisi halunnut lahjoja ollenkaan mutta ryhmäpaineen alla sorruin suostumaan lahjalistaan. Ehkä ihan hyvä niin :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me ei saatu mitään kamalia häälahjoja. Listan ulkopuoleltakin tuli vain muutama lahja. Ja nämä henkilöiltä jotka tuli keittiön puolelle auttamaan, mutta halusivat jotenkin muistaa. Ongelma on vain siinä, että meillä on tosi vähän tilaa. Eiköhän nuokin lahjat saada hyvin talteen ja varmaan joskus käyttöönkin, mutta täytyy hieman miettiä ensin. :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Saatiin kivi, johon oli painettu teksti "rakkaani". Jonkinlainen (ruma) koriste-esine vissiin. Muuten en periaatteessa lahjoista halua valittaa (yleensä ainakin ajatus on kiva jollei toteutus olekaan mieleen), mutta meillä yritetään välttää turhaa krääsää, eikä tuolle nyt voi keksiä mitään käyttöä. Olisin ihan tosi paljon mieluummin ottanut kortin vaan ja ollut iloinen siitä...

Edited by Lakme

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ristipistotaulu, jossa on punainen tupa, koivuja ja lampi. Ei ihan meidän tyylisemme. Noh, ajatus on kuitenkin tärkein.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä oli kyllä kamalina/ihmeellisin lahja yhdeltä pariskunnalta. Siinä oli 2tyynyliinaa( näissä ei siis mitään kamalla) ja sitte oli yksi leivontamyssy!! :girl_haha: en oikeen tajunnu että miksi ne sellasen halus antaa, tai ois ees sitte antanu molemmille :girl_smile:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on häät vasta ensikesänä, mutta onhan tuota lahja-asiaa tullut jo mietittyä.. tiedän, että tulemme saamaan kaikenlaista krääsää ja turhaa roinaa. Yritän tosin olla siitä valittamatta, ajatus on tärkin. Ja KUN saamme näitä pyyhkeitä ja lakanoita, niin eipähän tee ainakaan kipiää heittää vanhoja pois, kun on uusiakin.. ja itselleni nyt ei niin ole väliä jos kaikki lakanat ei ole niin hyvissä väreissä kuin toivoisin ja merkki ole Marimekkoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me saatiin joku taitettava jeesuskuvaikonisysteemi. :wacko: Varmaan jollekin hyvin mieluisa mutta ei nyt ihan osunut kohdalleen.

Erottiin siis häiden jälkeen kirkosta eli näin uskonnollisia olemma. No, eipä se mikään suuri esine ollut ja he kuitenkin muistivat myös toivotulla rahalahjalla joten sinänsä ei harmita.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kauhean kamalista häälahjoista ei ole muistikuvia, mutta saimme kihlajaislahjaksi sulhoni tädiltä pienen koriste-esineen, jossa on kaksi kullanväristä sydäntä rinnakkain. Sydämien keskellä on "kristallipallot" ja takana imukuppi. Tällä hetkellä tuo kauhistus roikkuu eteisen peilissä.

Samainen täti lahjoittelee Chippendale kakkulapioita muille sukulaisille... Saas nähdä, mitä saadaan häälahjaksi  

Minä olen joskus saanut olikohan se nyt synttäri- vai joululahjaksi tuollaisen Chippendale-kakkulapion ja minusta se on aivan ihana! :girl_smile:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Anteeksi, minua varmaan vihataan niin paljon tämän jälkeen, mutta kuulun vieraana noihin hitsi kun toi tavaraa vaikka rahaa pyydettiin -ihmisiin.

Taustaa: olen köyhä opiskelija, ja kaikki lahjaksi antamani on oikeasti pois jokapäiväisestä elämästä. Aika monissa nykykutsuissa lukee, ettei lahjaa tarvitse tuoda - kuitenkin ihan täälläkin on näitä keskusteluja lahjatta tulleista vieraista, kyllä monet todella ottavat loukkauksena lahjattomuuden, vaikka kutsussa mitä lukisi. Myös oma kotikasvatukseni sanoo, että lahjatta tuleva vaikuttaa kiittämättömältä. Ymmärtäkää, että jos lahjattomuuden lisäksi ainut vaihtoehto on ihana häämatkatili, jää rahallisesti köyhille vähän vaihtoehtoja. Minä haluaisin muistaa, mutta joku 10e -lahjotus tilille olisi itselle melkeen häpeällisempää kun lahjatta tuleminen :( . Ei sitä köyhyyttään haluaisi kuulutella.

Yleensä käytän saman rahan tekemällä mahd. hienon kortin värssyineen ja yritän etsiä edullista ja parin tyylin mukaista "pikkulahjaa" sihen mukaan. Lahjalistoista ei ole paljoa apua, jos kaikki lahjat ovat mallia >30e. Tuollaiset ovat minulle oikesti Todella Isoja Rahoja. Armoa armoa antaa saa, emme me pahalla, kyllä olen monen lahjan kanssa menneenä kesänäkin itkenyt ja tuskaillut (ja jokaista onnittelusanaa kortissa tarkoittanut). Emme me pahalla, olen oikeasti yrittänyt löytää parille mätsäävää lahjaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^En usko että kukaan sivistynyt ihminen voi vetää siitä hernettä nenään jos tietää että jollakulla on rahat tiukilla ja tämä tuo siksi pikkulahjan listan ulkopuolelta tai ei laita rahaa tilille. Itseäni morsiamena hävettäisi jos olisin tiennyt että vieraalla on taloudellisesti tiukkaa ja tämä olisi laittanut esim. viisikymppiä tilille. Johan vieraalta menee helposti muutenkin häihin rahaa, jos pitää ostaa vaatteita tai asusteita niitä varten.

Ihana lahja olisi esimerkiksi itse tehdyt pikkuleivät jossain nätissä purkissa tai muut itse leivotut tai vaikka askarrellut jutut. En olisi ainakaan itse pistänyt ollenkaan pahaksi tällaista lahjaa, vaikka toivottiin ensisijaisesti rahaa häämatkaa varten.

Sori, meni vähän OT.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now