Guest iota

Kamalin häälahja

597 posts in this topic

Mä kuulun näihin kriittisiin jotka tekee lahjalistan ettei saa mitään epämieluisaa.Koska mä en halua kotiani täyteen turhaa tavaraa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

No mä henk.koht. en halua turhaa tavaraa siksi, että mulla on jo kirjaimellisesti kaapit täynnä ja tälläkin hetkellä tavarat lojuu pitkin nurkkia, sekin kirjaimellisesti. Joudun jo nyt heittämään tavaraa rajusti pois (=kirpparille), koska uudessa asunnossa on vähemmän tilaa. Jatkossa EN halua enää mitään esim. synttärilahjoja tavarana!!!! Mua on alkanut ärsyttämään, kun kaikkialla kotona on niin täyttä, että kaapit tippuu tavaraa, kun oven avaa.

Ja sitten…itse en ole kovin varakas, joten kun lahjan ostan, todellakin toivon, että sitä KÄYTETÄÄN. Mieluummin sitten olen ostamatta ja käytän sen omiin tarpeisiini kuin kuulen, että se on heitetty roskiin, annettu kirpputorille tai lojuu kaapissa. Eihän se lahja ole ollut saajalleen iloksi, jos noin käy!! Sama toisin päin, kyllä mua surettaa ja hävettää tunkea saamaani lahjaa kaappiin.

Meillä oli lahjalista, josta mainittiin vain, jos joku kysyi. Melkein kaikki kysyivät ja ne jotka eivät kysyneet, toivat rahaa. Mitään kamalaa lahjaa ei tullut. Tosin sen arvasinkin, suku varsinkin on sen verran tarkkoja rahoistaan (plus vielä sama maku), että loukkaantuisivat jos lahjalle ei olisi käyttöä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meilläkin tulee olemaan suuntaa antava lahjalista jos joku sitä ymmärtää ilmoittautuessaan kysyä.  

Toki lahjalistoista on hyötyä, ettei turhaa tavaraa tulisi, mutta en vain itse pidä siitä jos jo kutsun mukana tulee lahjalista tai pyyntö rahasta, tulee tunne, että häiden suurin tarkoitus on saada koottua joku astiasto tai jotain tiettyjä esineitä kun ei itse niitä raaski ostaa tai rahaa pyytämällä maksattaa häät vierailla.

Mutta ehkä minä tunnen sukuni ja ystäväni niin hyvin ja he meidät, että tiedän heidän osaavan ostaa hyviä ja käytännöllisiä lahjoja ja tarvittaessa he osaavat vanhemmiltani tai meiltä tiedustella, mitä meille tarvitaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Me saimme pääasiassa toivomiamme lahjoja, joukkoon mahtui vain kaksi yllätystä. Toinen oli ihan hieno valokuvakehys, mutta toinen... sellainen hopeoitu (?) tarjotin, jossa jotain reunoilla kukkakoristeita... Ei yhtään meidän tyyliä! Mutta kuten anoppi totesi, sitä voi joskus käyttää esim. voileipäkakun alusena. Myös shamppanjalasitarjottimena se olis hyvä, joten odottakoon kaapissa mahdollisten lastemme yo-juhlia

Voi taivas, me saatiin samantapainen tarjotin kihlajaislahjaksi kummeiltani. Kummitätini kyseli puhelimessa että halutaanko kristallia vai hopeaa, no, sanoin että kristallia sitten mielummin, sitä meillä ei ole. Hopeaa on vaikka muille jakaa... Tarjotinhan sieltä sitten tuli. Piti vielä pokkana valehdella että ihana ja hieno on. Lueskelin sen pakkausta tossa ja lukee että silver & brass plated tablewear. Varmaan on maksanut pitkän pennin jossain...

Sulhoni veli meni viime kesänä naimisiin ja heillä on myös humoristisia ystäviä. Olivat ostaneet traktoriin hydraulisen työntövarren. Olivat laittaneet vielä hienoon kukikkaaseen paperiin ja rusetit päälle...hih! Ei ollut huono lahja, hyvin käyttökelpoinen ja morsiantakin nauratti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kihlajaisia suunnitellessamme sukulaiset kyseli lahjatoiveita ja olimme ohjeistaneet kummankin äidit vastaamaan, että valkoista TEEMA-sarjaa (olimme juuri muuttaneet yhteen, joten astia-sarja tuli tarpeeseen). Lähes kaikki vieraat toivatkin näitä astioita (ja vielä jopa eri osia!), mutta ainahan pitää olla se vastarannan kiiski.

Tällä kertaa se oli minun isäni vanhemmat ja isäni sisko. Mummu oli kysynyt lahjatoiveitamme sekä äidiltäni että minulta ja annoimme hänelle sitten eri vaihtoehtoja. Isäni sisko tiesi toiveet myös. No, isovanhemmat toivat vieraskirjan (vaikka olin sanonut, että sellainen meillä jo on) ja täti perheineen kuskasi meille kaksi Kultakeramiikan mukia & tuikkukupin. Argh!

No, vieraskirja nököttää hyllyllä ja Kultakeramiikan kipot olen myynyt niitä keräävälle ystävälle

TEEMA-astiat sen sijaan ovat olleet jokapäiväisessä käytössä ja ovat yhä  

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä häät vietettiin reilu kuukausi sitten ja täytyy todeta, ettei mitään kamalaa lahjaa tullut! Suurin osa vieraista oli noudattanut lahjalistaa ja ne jotka halusivat "massasta" poiketa tunsivat meidät niin hyvin, että osasivat mieluisan lahjan ostaa. Ainoa poikkeus oli miehen vanhempien ulkomainen ystäväpariskunta, jolta saimme monivärisen posliinisen kahviastiaston neljälle... No, saatiinpahan myös kellarintäytettä

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lahjojen ei tosiaan pitäisi olla tärkeintä ja tuskin kenellekään onkaan. Tämähän nyt on vaan yksi keskustelunaihe muiden joukossa ja mua ainakin lähinnä nauratti, kun luin tätä ketjua (erityisesti intiaani-taulu oli huippu!).

Silti Pulliksen kommentissa on oma pointtinsa. Häälahjalistahan on tarkoitettu vain vieraiden avuksi, kun he miettivät lahjojen hankintaa. Joskus olen törmännyt lahjalistoihin, jossa kaikki toiveet ovat niin kalliita, että opiskelijapariskunta ei voi millään sellaisia lahjoja hankkia. Kun aina vieraiden joukosta löytyy niitäkin, joilla ei ole varaa muuta kuin "köyhään" lahjaan. Varsinkin kun vieraillekin tulee häistä muutenkin usein kuluja: polttarit, mahdollisesti matkustaminen ja hotelliyöpyminen, vaatehankinnat jne.

Toisaalta en toivo itsekään, että saisimme 50 neliön asuntoon hirveästi turhaa roinaa, kun kaappitila on muutenkin tiukilla. Meillä "kamalat" lahjat menee kyllä suoraan kaatiksille. Siksi varmaan monia hääpareja erityisesti  harmittaakin, kun lahjaksi tulee kaikkea ihanaa taulua, tarjotinta...

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tietenkään me(kään) emme järjestä häitä vain saadaksemme lahjoja, mutta kun niitä todennäköisesti kuitenkin saamme, niin mieluumminhan sitä sitten ottaa sellaista, jolle on käyttöä/joka sopii omaan makuun. Vierashan on saattanut laittaa paljonkin rahaa lahjaan, joten on sääli, jos se päätyy komeron koristeeksi. Yksi ystäväpariskunta esim. sai puoli metriä korkean kaksivärisen kristallimaljakon, jollaista en todellakaan soisi saavani. No, heillä se on ihan näkyvillä, ja makunsa on muutenkin omastani poikkeava, joten heille se varmaan oli ihan hyvä lahja, mutta itse olisin liemessä, kun ei niin iso esine tahdo mihinkään piiloonkaan mahtua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me emme myöskään saaneet mitään "kamalia" tai ei-toivottuja lahjoja, vaikka itse maalatut posliinikahvikupit jo kajastivat etukäteen mielessä. Hienovaraisesti toivoimme "kirjekuoria", joiden sisällöt yllättivät positiivisesti. Perinteisten rahalahjakorttien lisäksi tuli mm. lahjakortti ruokaravintolaan ja lippupisteeseen, ne olivat ainakin persoonallisempia  :D Ainoastaan yksi yllätyslahja tuli - mutta sekin positiivinen yllätys eli villainen käsin tehty shaali (jota sitäkin varmaan jotkut naikkareista kammoksuisivat - minä onneksi en!).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me saimme todella ihania häälahjoja. Pari lahjoista oli sellaista joiden tyyli ei aivan nappiin osunut meidän tyylin kanssa. Seinäkelloa kyllä pyysimme, mutta voi olla että kermanväristä muovia kullanvärisillä koristeilla oleva kello ei välttämättä päädy ainakaan kovin näkyvälle paikalle meidän kodissamme. Kaksikerroksinen lasinen pikkuleipien tms tarjoiluastia voi myös jäädä vähemmälle käytölle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Omat  häät ovat vielä edessä, mutta muiden häitä on tullut koluttua ja samalla todettua, että jotkut vain eivät voi noudattaa toiveita. Eräskin pari (kypsään ikään ehtineitä, vakavaraisia ja toisella kierroksella naimisiinmenijöitä) toivoi, ettei MITÄÄN lahjoja hankittaisi. Niitä varten, jotka jotain aivan välttämättä haluavat antaa, oli kutsuun liitetty erään hyväntekeväisyysjärjestön tiedot ja tilinumero. Taisin olla ainoa, jolle viesti oli mennyt perille.  Sain vahingossa etukäteen vihiä, että minunkin nimeni oli aiottu tökätä (minulta mitään kysymättä) erään lahjan mukana tulevaan korttiin, ettei olisi niin noloa kun en mitään tuo.

En tarkistanut olivatko kielloistani huolimatta rustanneet sen sinne vai eivät, vaan vein paikalle oman onnittelukorttini. Siinäpä sitten on ollut ihmettelyä miksi nimeni on kahdessa kortissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me sanottiin suvulle että raha olis tarpeen ja ystäville että ostakaa kortti ja saapukaa paikalle, lahjoista niin väliä

No olihan siellä lahjoja kuitenkin, mutta mikään ei ollut ei toivottu, hullua ehkä oli se, että eräs ystäväni osti hääalbumin valokuvia varten...mutta kaunis se oli/on ja vastoin aiempaa suunitelmaa, laitankin kuvat siihen. Joten me siis vältyttiin täysin "kamalilta" lahjoilta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tästä ketjustä käy hyvin ilmi, kuinka se lahjalista on vain toiveita esittävä eikä sitä todellakaan ole kenenkään pakko noudattaa. Siksi maustaan todella tarkkojen tulisi kai mainita johlaohjesäännössä tai vastaavassa erittäin selkeästi, että mitään muuta ei saa tuoda. Piste. Tästä tietysti seuraa se, että ihmiset loukkaantuvat jne. Samoin on lähes mahdoton tehtävä saada vieraat jättämään koko lahjat ostamatta.

Ehkä sitä tarpeettomien lahjojen määrä voisi vähentää tekemällä lahjatoivelistan lisäksi listan niistä sellaisista asioista, joita ei todellakaan saa tuoda. ;D Sitten niille omapäisille hieman sanallista sepostusta siitä, minkälaisia asioita arvostetaan jne. Loppujen lopuksi parasta olisi vain ottaa rennosti ja katsoa, mitä tulee. Ei kamala lahja ole mikään katastrofi, sillä siitä pääsee halutessaan eroon.

Minä siis kannatan myös sitä periaatetta, että itselleni tarpeettomat tavarat lähtevät kiertoon. Turha niillä on kaappeja täyttää, joten syyllisyyttäkään ei kannata potea. Lähimmät tuttavat ja sukulaiset varmasti tietävät, että kodissani ei ole esillä/käytössä sellaista, josta en tykkää. Jos kysyvät lahjan perään, niin valkoisten valheiden sijaan sanon mielummin suoraan, että se ei ollut meidän makuun. Jos eivät kysy, niin huomaavat kyllä.

Onhan se tietysti lahjan antajalle ikävää, jos lahja ei miellytä, mutta mielestäni on aika itsekästä ajatella, että esim. hääparin pitäisi säilyttää kaikki annetut lahjat.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mekään ei kyllä onneksi mitään ihan hirveän kamalaa painajaismaista lahjaa saatu, mutta nooh, anopin antama 12 hengen astiasto ei nyt ihan osu miun makuun...varsinkin kun siihen kuuluu vielä Eurooppalaisittain valtava keittokulho (näyttää ihan vanhan ajan potalta..) ym mukavaa..lautaset on ihan jees, ja niitä nyt voi ajatella käyttävänsäkin joskus juhlissa, esim. jouluna ja pääsiäisenä, mutta mutta...nooh...ei sillä, lahja on kyllä tosi arvokas, enkä yhtään nyrpistele sen päälle, mutta itse olisin kyllä valinnut toisenlaisen...

niin, ja anoppi oli miehelle maininnut haluavansa ostaa kahviastiastonkin samaa sarjaa..hmm....  

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tää menee nyt hiukan asian vierestä, mutta...

Sulhon veli meni naimisiin vuoden vaihteessa ja hääparilla oli lahjalista. No, mä pidin itsestään selvänä, että siltä lahjalistalta ostetaan jotain. Sulhon sisko + veli perheineen ja sulhon vanhemmat taas päätti ottaa meidät mukaan kimppalahjaan (kysymättä meiltä mitään ja ostaa lahjalistan ulkopuolelta kynttilänjalat.

Sinäänsä ihan kauniit kynttilänjalat, mutta ne ovat kaapissa edelleen lahjapakkauksessa (läpinäkyvä laatikko + rusetti), joten eivät varmaan olleet ihan mieleinen lahja.

Me oltiin jo ehditty ostaa lahja listalta, mutta ei sitten annettu sitä, kun meidät pakotettiin kimppaan mukaan. Harmittaa, koska tiedän, että lahja olisi ollut varmasti mieluisampi. No, onneksi tässä tulee synttäreitä, niin voi sitten silloin antaa kyseisen lahjan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Saimme läheiseltä tuttavapariskunnalta lahjaksi luultavasti kirpparilta ostetut kaksi figuuria (peikko ja aasi) joiden on ilmeisesti vitsikkäästi tarkoitus esittää meitä kahta. Vitsi nauratti hetken, mutta nyt olen katsellut noita esineitä jo ihan tarpeeksi kauan ikkunalaudallamme, ja haluaisin siirtää ne kaappiin piiloon. Odotan vain sopivaa tilannetta puhua asiasta mieheni kanssa, hänestä nämä esineet ehkä ovat "ihan kivoja"...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me emme saaneet yhtään kamalaa lahjaa, melkein kaikki oli lahjatoivelistaltamme. Sen ulkopuolelta oli vain Tappara-pyyhkeet (joka sinänsä on mulle "kamala", sillä olen TPS:n kannattaja) sekä kaulin, jossa Tapparan logo ja meidän nimet ja metallinen tappara (kirves), jossa myös meidän nimet kaiverrettuna. Nämä siis miehen kaverilta, kuten arvata saattaa...  

Vähiten käyttöä lienee wokkipannussa olleilla ruokatarvikkeilla, joita voisi kyllä käyttää Thai-ruoan tekoon. Harmi vaan kun ei tykätä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kamalin lahja oli yli metrin korkuinen pölkky, joka oli yläosasta sillä lailla vinoon pätkäisty. Tässä yläpäässä sitten oli ihanasti kärvennetty kellotaulu ja viisarit... Että ei yhtään isompaa kelloa sitten...  

Toinen älytön lahja oli keraaminen horoskooppitaulu. Järkyttävä kaikin tavoin eikä edes kummankaan horoskooppimerkki  

Olen myös nähnyt sellaiset "morsiusnallet". Ehkä 35cm korkeat ja pulleat nallet jotka on tehty säkkikankaasta. Järkyttävintä oli se, että kummallakin nallella oli viikset, myös morsiamella  

Share this post


Link to post
Share on other sites

Juhlat on juhlittu eilen ja juuri hetki sitten kartoitimme mitä kaikkea ihanaa olimme saaneet..

Meillä oli lahjalista Stokkalla ja suurin osa oli sitä käyttänytkin..

Mutta kyllä lahjalistankin voi käsittää väärin. Täytyy myöntää, että olimme aika pettyneitä, kun yksi ystäväpariskuntamme oli ostanut meille 2 marimekon kasvopyyhettä. Väri oli juuri oikea ja juuri se mitä listalla olikin, mutta itse en kyllä ikinä lähtisi kenenkään ystäväni juhliin - ainakaan häihin- niin, että ostaisin 10 euron lahjan

Olihan tuolla sitten muutama "ihana" kristallinkippo ja joku käsittämätön huoneentaulu, joille ei takuuvarmasti tule käyttöä ainakaan seuraavaan 50 vuoteen  

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä oli lahjalista Stockalla. Muutama lahja tuli, jotka ei ole mieleisiä ja ovat ohi listan valittuja. Muutama tosi onnistunut ohi-listan-valittukin lahja saatiin, tyypit oli tarkasti miettineet meitä ja onnistuneet.

Tässäkin ketjussa peräänkuulutettu rautalangasta vääntäminen on siis varmaan tarpeellista, jos toivoo lahjalistaa noudatettavan.

Me pohdittiin etukäteen, teemmekö listaa lainkaan, mutta totesimme, että kun kuitenkin ihmiset haluaa jollain lailla hääparia muistaa, on olemassa suuria riskejä (kuten tästäkin ketjusta voi päätellä!) että ihmiset toisivat jotain omasta mielestään hauskaa/tyylikästä/tarpeellista, ja sen jälkeen me jemmattaisiin lahjat kaapin perälle ;D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tähän asti tätä ketjua päästyäni olen tullut siihen tulokseen *huoh*, että lienee helpointa pyytää lahjaksi rahaa.

No ainakin se on miettimisen arvoinen idea. Varsinkin jos vielä silloin asutaan tässä kaksiossa, niin ei meidän keittokomeron tiskikaappiin mahdu enää yhtään ylimääräistä astiaa, vaikka haluaisimmekin. Niin ja meille muuten ostetaan Kermansaven Oliivi-sarjaa. Se suosituin(?), eli Heinä, ei tod. ole mun makuun, mutta tuota oliivia sain ekan kerran yo-lahjaksi, niin miksipä sitä ei keräisi sitten lisää. Mulla on sitä vihreää versiota, ja on mun mielestä nätti.

Erityisesti jos häihin sitten joskus kutsutaan "ei niin tuttuja" sukulaisia, tyylittömyysriski kasvaa, eikä siltä lahjalistaltakaan voi ketään velvoittaa ostamaan. Vaikka ei tietysti ketään voi pakottaa antamaan rahaakaan. Mutta katsotaan sitten mihin päädytään.  

Niin ja niitä karmeimpia ovat esim. posliiniset koriste-esineet, mauttomat taulut jne. Yleensä monet sellaiset lahjat, joilla ei ole varsinaista käyttöarvoa, vaan ovat vaan pölyttymässä hyllyllä tai kaapissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

No niin, häät onnellisesti takana. Lahjoista puheenollen, saimme paljon ihania lahjoja.

Me saimme vain kolme lahjaa toivelistan ulkopuolelta. Ja nekin olivat oikein kivoja, onnistuneita lahjoja ja valittu meitä tarkasti ajatellen. Ja tätä toivelistaa ei mainittu sen kummemmin missään. Siitä tiesivät läheiset, joilta vieraat olivat sitten kyselleet.

Mitään "kamalaa"  tai edes epämieluisaa häälahjaa emme saaneet.

Kamala häälahja olisi kai voinut esim. olla hirmu kokoinen taulu, josta emme tykkää... No onneksi mitään tälläistä ei saatu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Näitä lukiessani tulin hiljalleen siihen tulokseen, että esitämme kahdenlaisia lahjatoiveita: Sukulaisille teemme pontevasti selväksi, että häämatkatilin lihottaminen on suotavaa.. Köyhiltä (mutta luovilta) kavereiltamme toivomme ensisijaisesti jotain itsetehtyä ja meidän näköistämme, mutta laitamme mukaan myös maininnan häämatkakassasta, jos he eivät keksi mitään.

Olen kyllä aika varma, että oli lahjalista tai ei, jotkut tuovat joka tapauksessa jotain kotikylän linja-autoasemalta lähtökiireessä ostettuja koristenukkeja. Niihin on vain asennoiduttava oikein..

(Meilläkin on muuten tuplaleveä peitto, ja olen jo miettinyt kuinkahan monet turhat pussilakanat mahdamme saada.. )

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on häät vasta ensi vuoden syksynä ja nyt jo kauhulla odotan mummon ja papan lahjaa. (ovat siis sulkin isovanhemmat)

Mummon omin kätösin maalaama kahviastiasto...

Ennen kuin kukaan huomauttaa, että ompa ihanaa saada itsetehtyjä juttu, kerron hieman taustaa.

Olemme saaneet mummolta jo 2 astiastoa joihin kuuluu molempiin 6 kuppia, lautasta, isompaa lautasta ja yksi "keksitarjotin". Sanomattakin on selvää että nämä ovat molemmat eri kuosiset. Seuraava kuppisarja onkin sitten ruskean värinen jossa on runsaasti kultakoristeita...  

Lahja olisi kaikin puolin ihana jos,

1) mummo olisi kysynyt minkä väriset haluamme (hän rakastaa kultakoristeita, me emme)

2) emme saisi joka lahjaksi näitä kippoja (meidän pieneen asuntoomme ei kerta kaikkiaan enää mahdu)

3) tiedämme että heillä olisi rahaa avustaa meidän häämatkaamme mistä haaveilemme (emme ole ennen käyneet ruotsia pitemmällä joten olisi ihanaa päästä matkustamaan)

Tietenkin otamme nämä kupit vastaan ja arvostamme mummon vaivaa mutta olisi ihana jos hän joskus ottaisi meidän makumme huomioon.

nimim. omistaa mm. myrkynvihreitä lakanoita

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mutta kyllä lahjalistankin voi käsittää väärin. Täytyy myöntää, että olimme aika pettyneitä, kun yksi ystäväpariskuntamme oli ostanut meille 2 marimekon kasvopyyhettä. Väri oli juuri oikea ja juuri se mitä listalla olikin, mutta itse en kyllä ikinä lähtisi kenenkään ystäväni juhliin - ainakaan häihin- niin, että ostaisin 10 euron lahjan

Tässä taas huomataan kuinka erilaisia me ihmiset olemme. Minusta taas Marimekon kasvopyyhkeet olisi oikein oiva lahja, enkä todellakaan miettisi mitä se maksaa. Ja vielä lahjalistalta valitut, mieleiset pyyhkeet.

Miksi lahjan arvoa pitää ajatella rahassa?!

???

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now