Guest iota

Kamalin häälahja

597 posts in this topic

Pahin oli kälyltäni saatu rautainen alasin, jolle ei ole vielä ollut käyttöä. Ei vielä ole tarvinnut takoa raudasta asioita miehelleni, on ymmärtänyt ilmankin)

Hääpäivänä pöytälamppu ihmetytti, mutta se oli valittu hyvällä maulla (äitini oli ollut mukana koska lahjan antaja ei ollut käynyt yhteisessä kodissamme ja ei tiennyt minkälainen koti värinen jne meillä on) ja on tälläkin hetkellä päällä valaisemassa nojatuolin nurkkaa. Meille tuli astiasto jonka oli kummitätini "maalannut" ja se on tänä päivänäkin tuolla lipaston pohjimmaisena.Kyllähän niitä kippoja tuli sellaisia joita ei oikein ymmärrä, mutta kaikelle on aina jokin tarkoitus löytynyt, jos ei muuta niin  ensin sängyn alle villakoirien syötiksi ja vahingossa rikkoontuneena kaatopaikalle. Kauniita valheita on joutunut kertomaan joidenkin lahjojen kohdalla lahjan antajalle kun on kysynyt missäs se hänen antamansa lahja oikein on.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kaljatuopissa 20 senttisiä 40:n euron edestä. Jos nyt haluaa rahaa antaa, niin voi kai sen tehdä enempi tilaisuuteen sopivalla tavalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heh, noista vanhoista kamoista. Kaverini mies sai 30-vuotissynttärilahjaksi joltain sukulaiseltaan vähintään 15 vuotta vanhan kodinkoneen, olikohan sauvasekoitin.  

Alkuperäinen pakkaus oli tallella joten joko oli homehtunut kaapinpohjalla käyttämättämänä tai sitten vain säilövät kaikki paketit ajatellen sitä päivää, kun laite pistetään kiertoon lahjan muodossa  

Olen minäkin vanhoja astioitani antanut veljentyttärelle mutta en suinkaan merkkipäivänä lahjan muodossa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itsetehdyt lahjat ovat mielestäni parhaita.

Meillä on eteisessä veljeni (17v) ylä-asteella  tekemä (lasten)sienituoli!  mun mielestä se on mitä mainioin, kun kenkiä pitää vetää jalkaan, tms. Ja se on oikeesti hieno!

Makkarin seinällä on kaason tekemä väriliitutyö auringonkukista.

Ei sovi ehkä väreihin muuten makkarissa, mutta on rakas, ja siksi esillä. Hienoja ovat nuo itsetehdyt lahjat.

Toivoisin häälahjaksikin enemmän itsetehtyä kuin kaupasta ostettua.  

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minusta oli hauskaa, kun viime perjantain Satuhäät-ohjelmassa morsian sanoi että kamalin häälahja olisi käkikello ja lahjapöydästä löytyi sitten kaksi samanlaista käkikelloa. Taitaa olla jokin savolainen tapa, itse en ole kuullut että käkikello olisi mitenkään yleinen häälahja. Mielestäni sellainen näyttäisi kyllä oudolta nuorien kodissa, mutta makunsa kullakin.  

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vanhempani saivat kerran lahjaksi sellaisen lasisen tuikkulautasen. Muuten ihan ok, mutta huomattiin myöh. että siinä oli kaiverrus reunassa eikä muuten ollut kaiverrettuna porukoiden nimi

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitä mieltä ootte siitä,että ystäväni häät on kesällä,ja lahjalista on jo olemassa,mutta kuitenkin haluaisin antaa itse tehdyn lahjan.Onko se liian mautonta ja ns.epäsopivaa?

Lahjaa en voi kuitenkaan paljastaa koska morsian saattaa ,tai varmaan lukeekin tän viestin...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Vanhempani saivat kerran lahjaksi sellaisen lasisen tuikkulautasen. Muuten ihan ok, mutta huomattiin myöh. että siinä oli kaiverrus reunassa eikä muuten ollut kaiverrettuna porukoiden nimi

No voi hyvänen aika, niin justiinsa...

Minä peräänkuuluttaisin rehellisyyttä kaikessa tässä taiteilijoitten maailmassa, kun jostakin syytä kaikki tietyn iän ohittaneet ihmiset (ja varmaan muutkin) harrastavat akvarellimaalausta tms.:

Älkää hyvät ihmiset kehuko sellaisia itse tehtyjä töitä, jotka eivät oikeasti miellytä silmää. Nyökkäilkää, mutta älkää valehdelko. Ei ole reilua sitäkään henkilöä kohtaan, kenen tekemä taulu on sitten se naureskelun aihe.

Itse tehty kello on tosi hellyyttävä, kun se on tehty hääparia ajatellen, kyseessä kun oli isä. Joku voi kyllä rustata jotain itse ihan pihiyttäänkin ja se ei minusta ole kovin tyylikästä toimintaa

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me ei saatu varsinaisesti mitää kamalaa, mutta mua ärsytti suuresti kaikki ne tavaralahjat, jotka oli hankittu lahjalistan ulkopuolelta. Varsinkin kun meilläkin oli kutsussa selvästi sanottu se, ettei toivota mitään ylimääräisiä tavaroita, koska ollaan kumpikin asuttu erillämme ja yhdessä jo pitkään ja tavaraa on kertynyt mukava määrä kummallekin.

Saatiin kaksi kappaletta sellaisia valkoisia hääaiheisia kirjoja, jotka kumpikin on signeerattu meille. Kirjat ovat isoja ja kun ne on meidän nimellä ja hääpäivälle, ei niitä voi laittaa eteenpäinkään.

Sitten me saatiin varmaan 4 kpl pellavaisia pöytäliinoja vierailta. Emme niitäkään toivoneet ja yksi pöytäliina olisi riittänyt, varsinkaan kun emme niitä kovastikaan käytä ja eläkkeellä oleva äitini, anoppini ja mummoni tekevät päivät pitkät käsitöitä joita meillä on jo nurkat vniin äärällään, ettei ole paikkaa minne uusia laittaisi. Se pikkusen otti päähän. Ihan hienoja pöytäliinoja, mutta mielummin oltais otettu vaikka lakanoita ja tyynyliinoja niittenkin tilalle.  

Muttei mitään sen kamalempaa tullut.  

Share this post


Link to post
Share on other sites

PS. siis kun ostaa lahjoja "omatoimisesti" ohi lahjalistan, on syytä todellakin tuntea pari oikein hyvin ja tietää mistä pari tykkää, millainen tarve on ja mitä on kotona jo niin runsaasti, ettei lisää kaivata.  

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämmöisiä Kodin Koru -kippoja kokonainen astiasto

Kaikki sokerikot, kermakot, kannut yms. Sulhon mummo tahtoi ostaa meille jonkun hienon suomalaisen Arabian astiaston. Kysyi mielipidettä etukäteen, ja sanoimme suoraan, ettei ole meidän makuisemme, jos astioita tahtoo antaa niin toivelistaa löytyy Pentikistä. Ei, se ei ole mummolle tarpeeksi hienoa

miljo2.jpg

Share this post


Link to post
Share on other sites

Häät on vielä edessäpäin, mutta noin yleenä anoppi ostelee ne kaikkein oudoimmat lahjat.

Viime jouluun asti olin saanut joka joulu ja synttäri kattilan tai paistinpannun, kiva, kai! Nyt jouluna sain lampun, ja toivoin, että olisi vaan ostanut sen kattilan. Meillä on täysin erilainen maku, ja sain lahjaksi nallenmuotoisen venäjän lipun värisen pöytälampun. Uskomaton. Mutta esillä, ajatus oli kai kuitenkin se tärkein!

Pari vuotta sitten sain joululahjaksi naapurilta koristeesineen, kahvikuppi asetilla ja täynnä muovikukkia. Ja koko komeus kullan värinen, sellaisella hileellä kuorrutettu. Oikeesti!!!

Mutta ko. naapurin kirjahyllyssä on useita saman tapaisia, eli pitää kai itse ja arveli, että minäkin ilahdun.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei tämä nyt mikään kamala ollut, mutta ei järin tarpeellinenkaan: valokuva-albumi jonka kansi on samalla valokuvakehys. Se kansi siis on paksu ja painava, lasia ja jotain metallia ja aikalailla kruusailtu. Sisälle mahtuu muovitaskuihin ehkä parikymmentä kuvaa. Ihan nätti esinehän se tavallaan on mutta aika epäkäytännöllinen koska otamme kaikki kuvat nykyään digikameralla. Hääkuvista kyllä teetetään paperikuvat mutta niitä varten olin jo itse ehtinyt ostaa kauniin albumin. Sitäpaitsi pidän yleensäkin enemmän isoista valokuvakansioista joihin mahtuu siististi paljon kuvia ja joissa on kirjoitustilaa kuvateksteille, tuollainen pikkualbumi vie turhan paljon tilaa hyllyssä siihen nähden että kuvia siihen mahtuu vain muutama

Share this post


Link to post
Share on other sites

Saattiin jonkin verran lahjoja listan ulkopuolelta; tuli taulua ja pitsiliinaa. Mutta kaikki ovat mieluisia, ei tulisi mieleenkään heittää menemään tai antaa pois.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mein äiti sano osuvasti häälahjoihin liittyen, että vaikka sillon heidänki hääpäivänä jotkut lahjat tuntu turhilta tai epämieluisilta, niin nykyisin (häistä 35 v) ne ovat mukavia muistoja. Siis joka kerta, kun tarttuu esim. häälahjakattilaan, niin muistaa hääpäivän ja lahjan antajan...  

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me saimme puusta tehdyt n. 50 cm korkeat ukon ja akan. Se ukko on joku romanialainen viulunsoittaja ja akka on harmaahapsinen rouva. En kyllä tiedä, mihin loukkoon ne laitetaan. Karmean näköisiä ne ainakin on!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en sanoisi mitään meidän lahjoista kamalaksi... mutta mutta...

Yhden lahjasekin lisänä oli esine, jossa oli peilin päällä kaksi joutsenta. Peiliin oli lisäksi liimattu pieni lämpömittari. Tarkemmassa tarkastelussa joutsenet osoittautuivat muovisiksi, joten se ei onneksi ole varmaan ollut yhtä kallis kuin jossain tämän ketjun alussa mainuttu vastaavanlainen esine. Mun on aika vaikeaa nähdä tuo esine osana meidän olohuonetta...

Sitten oli sellainen lasinen jalallinen vati tai sen tapainen... Se on mun mielestä paitsi kohtuullisen ruma, niin myös huonolaatuinen. Sain yhdestä saumasta melkein haavan, kun liuttelin sormea sen pinnalla. Sekin on yhden isomman porukan lahjasekin lisuke, ja jotenkin siitä jää sellainen olo, että on väkisin haluttu antaa "jotakin" himpun verran nihkeän sekin (170 euroa, kortissa 14 nimeä, joista 11 paikalla, kaikki aikuisia) lisukkeeksi.

Jonkin verran lahjoja tuli listan ulkopuolelta, mutta pääasiassa ei mitään ihmeellistä. mm. Marimekkoa, joka oli siinä mielessä varma nakki, että sitä löytyi lahjalistaltakin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

KAMALIN häälahja oli erään kuokkavieraan omat kirjoittamat natsiaiheiset kirjat, joissa siis ihannoitiin natseja. Minua ei todellakaan kiinnosta lukea mitään missä ylistetään natseja tai hitleriä. En ole lukenut kirjoja enkä todellakaan aio lukeakaan. Kamalan tästä lahjasta teki vielä se, että kyseinen kirjailija käyttäytyi todella tökerösti juhlassa, istui vanhempien pöydässä ja kehtasi jakaa mainoslappusia ja julisteita muille vieraille omista kirjoistaan koko illan ajan. Tyyppi oli varannut kirjoja enemmänkin mukaan, koska jakeli niitä illana aikana vieraille.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Seinäkello, se on peiliä, johon on "kaiverrettu" kaksi lintua.

Sinällään ihan jees, muttei tippaakaan meidän tyylinen.

Ja nyt "pelkään" että kaveri kysyy meillä käydessään, miksei se ole paraatipaikalla esillä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joku tuossa mainitsi, että naimisiin mennessään saattaisi saada jotain pahkajuttuja. Tuli vaan itselleni mieleen, että me saimme myös pahkaharrastajalta jalallisen pahkavadin. Ihan ok sinänsä, mutta vasta nyt tulin miettineeksi, että mihinköhän se mahdetaan meillä laittaa  ??? Ja mitä siihen laitetaan? Ei mitään hajua...  ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itsellä on vielä häät tulossa, mutta tässä kummallisimpia lahjoja mitä olen myynyt (olen töissä lahjatavaraliikkeessä).

- YKSI tabletti

-YKSI tyynyliina

-YKSI muki

-kynttilä (arvoltaan noin 4 euroa)

-saippua ja pesusieni (yksi kappale molempia...)

Kummastuttaa kyllä suuresti!!! Ja aika yleistä on että ihmiset kysyvät jotain halpaa häälahjaksi...mutta YKSI kpl jotain!  ???

Ei sinänsä, ei kaiken kivan tarvitse olla kallista. Mutta luulisi että kun ostetaan häälahjaa, niin sentään KAKSI kappaletta esim. mukeja?!?  ;D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me saatiin kaksi lahjaa listan ulkopuolelta ja toinen meni kyllä ihan mehtään. Toisaalta tämä ei mikään ylläri ollut, koska tunsimme lahjan antajan...Kihlajaislahjaksikin saimme hältä jotain ei niin kivaa.

Kyseessä oli siis sinänsä ihan kivan näköinen seinälamppu, mutta ei yhtään meidän tyylinen eikä värinen. Tällä hetkellä se on häkkivarastossa ja odottaa parempaa käyttöä. ;D Onneksi ei ole kuitenkaan pelkoa, että lahjan antaja tulisi käymään.

Share this post


Link to post
Share on other sites
KAMALIN häälahja oli erään kuokkavieraan omat kirjoittamat natsiaiheiset kirjat, joissa siis ihannoitiin natseja.

Olen sitä mieltä, että useimmat tämän ketjun viestit ovat turhaa märinää, mutta tämän kyllä ymmärrän täysin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ajatus on tietysti aina tärkein, mutta on hassua, jos ajatus ei kohdistu lahjan saajaan lainkaan. Häälahjat ovat meidän osalta vielä edessäpäin, mutta isäni kuoltua sain sulhon vanhemmilta kukkien sijaan osanoton yhteydessä "kultaisen" tiimarihenkisen enkelipatsaan. He halusivat nimenomaan antaa jotain muuta kuin kukkia. Ihan kiva, mutta kun itse en kuulu kirkkoon kuten ei kuulunut myöskään isäni enkä usko jumalaan. Patsas päätyi varastoon ja myöhemmin sitä odottanee kirpputori.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now