Raportoi Share Kirjoitettu March 17, 2010 Kyllä. Hymyilin koko matka alttarille, alttarilla ollessa ja sieltä poistuessa. Kuten myös koko loppuillan. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 2, 2010 (muokattu) Samoin kuin arvoituksella, päivä oli yhtä hymyä Muokattu: July 2, 2010, käyttäjä: Jane2010 Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 5, 2010 (muokattu) Hymyilin, ja vielä pitkään sen jälkeenkin Kun näin sulhasen (mieheni ) kävelevän vastaan käytävää pitkin, suu levisi valtavaan hymyyn ja silmät kostuivat. Se oli vaan niin ainutlaatuista. Muokattu: July 5, 2010, käyttäjä: Nodu Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 5, 2010 alttarille kävellessä ei kyllä mun naamalla hymyä nähty olin niin paniikissa. vihkimisen aikana meinasin ruveta nauramaan kun ukko polvistui niin hassusti ja koitin tökkiä sitä kylkeen että selkä suoraksi.. mutta muuten päivä oli yhtä hymyä (luulen että hymyilin kerran ja sitten kun tuuli niin kamalasti niin se hymy jämähti mun nassukalle.....) Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 6, 2010 Keskityin niin siihen, etten kompastu puvunhelmoihin, että vakavalla naamalla varmaan mentiin... Liikuttava hetki se kyllä oli. Hymyä rupes tulemaan varmaan siinä ulkona, kun puhallettiin saippuakuplia. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 20, 2010 Muistaakseni hymyilin, vaikka pelkäsinkin kompastuvani helmaani Äitini ainakin sanoi että olis nyt voinut vähän itkeäkin Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 20, 2010 Nyt alkoi kyllä kans jo ensikesän koitos jännittämään, kun täällä myös tippa silmäkulmassa lueskelen näitä tarinoita.. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 23, 2010 Yritin hymyillä, mutta sitten kun näin että isä vieressä itkee ja siskon kyynelkanavat vuosivat täysillä, en pystynyt pidättämään muutamaa kyyneltä. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 23, 2010 En hymyillyt, vaan itkin koko matkan, kuten lähes koko vihkimisenkin ajan. Pappi tuli vielä erikseen sanomaan hääjuhlassa, että olipas sinulle herkkä hetki kirkossa. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 23, 2010 Yhtä hymyä siitä asti kun ovet avautuivat kirkkosaliin ja näin kaikki ihanat ystävät ja sukulaiset Epäilin ennen vihkimistä, että itkeä tihrustan koko ajan, mutta ei tullut kyyneleen kyyneltä meiltä kummaltakaan. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 24, 2010 Hymyilin kuin Hangon keksi Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 25, 2010 Kirkon ovien avautuessa meinasi tältä tytöltä lähteä taju justiinsa, mutta onneks oli isoisän käsivarresta ote. Hymyilin kyllä sitten koko matkan kun vaan liikkeelle päästiin Välillä oli vaan pakko katsoa sulhosta pois kun meinasi vähän liikutuksen kyyneleet pyrkiä pintaan. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 25, 2010 Siinä kun seisoimme isän kanssa ennen kuin lähdimme kävelemään jännitti ihan hirveästi. Sitten isä sanoi että "Smile, you are the star" ja se laukaisi aika paljon mun jännistystä ja hymyilin leveästi ja katsoin kaikkia läheisiä silmiin koko pitkän matkan alttarille asti. Ihana hetki <3 Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 25, 2010 Hymyilin, vaikka kyllä vähän liikutuinkin Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 6, 2010 Hymyilin kuin hangonkeksi. Samoin sulhanen säteili koko vihkitoimituksen ajan. Kumpaakaan ei itkettänyt ollenkaan. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 12, 2010 Olin yhtä hymyä koko matkan, samoin kuin sulhanen, joka käveli minua vastaan:) Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 12, 2010 Mielestäni hymyilin koko matkan, hiukan väkinäisesti kylläkin. Suupieletkin muka meinasi jo alkaa värisemään. Videolta jälkeenpäin katseltuna ilmeeni oli kuitenkin melko tavallinen, ei erityisen hymyinen muttei nyt surullinenkaan. Tämä ehkä vähän näin jälkeenpäin harmittaa, kun olo oli kuitenkin niin onnellinen! Kirkosta poistuessa kyllä oli videollakin nähtävissä leveä hymy! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 13, 2010 Ei mitään käsitystä. Meillä tuli muutoksia suunnitelmiin 5 minuuttia ennen alttarille kävelyä, joten en todellakaan tiedä ilmeistäni. Toivottavasti hymyilen, enkä näytä kovin jännittyneeltä. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 13, 2010 en hymyillyt, koko meno ja tulo matkan olin hyvin vakava, itkua niellen Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 15, 2010 Kyllä. Hymyilin ja nautiskelin sydämeni kyllyydestä. Siinä vaiheessa ei jännittänyt enää pätkääkään. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 16, 2010 Yritin hymyillä, jänskätti kyllä niin paljon ja ihan loppuvaiheessa oli päästä liikutuksen kyynelet. Mutta kuvista pitää tarkistaa että oliko se lähempänä hymyä vai irvistystä. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 16, 2010 Itsellä ei ole mitään käsitystä asiasta, mutta kavereiden mukaan näytin "tyyneltä ja onnelliselta." Tosiasiassa mua jännitti niin paljon, että naama alkoi nykiä jotenkin hassusti siinä vihkijän puhetta kuunnellessa! Ihan kuin olis ollut elohiiri kummassakin silmässä ja suupielessä samaan aikaan. Itkenyt en vihkimisessä (ihme kyllä) yhtään! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 16, 2010 Alkumatkan hymyilin siihen asti kun vaihdoin isän käsipuolesta sulhasen viereen ja huomasin kuinka koko eturivi on yhtä itkukuoroa! :girl_cray: :girl_cray: Miehen sukulaiset ei liikutu niin että vähän silmäkulma kostuu, vaan itkevät ihan täysillä. Tuo on tarttuvaa. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 16, 2010 Kyllä hymyilin koko matkan ja kirkko-osion taisin koko hääpäivän olla yhtä hymyä Eikä jännittäny yhtään Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 29, 2010 Hymyilin kuin pieni aurinko! Luulin liikuttuvani, mutta ei mitään sellaisia tunteita ollut mailla halmeilla. Mulla oli vain mahtava fiilis. Varsinkin sen jälkeen, kun ukko-kulta sanoi tahdon. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.