Jump to content
Naimisiin.info

Häätöppäyksiä?


Ragazza

Recommended Posts

Floristin tekemät kukat olivat aika surkeat (mutta eivät silti pilanneet mitään).

Korvakorut osoittautuivat aivan tosi huonoiksi häitä edeltävänä iltana ja jouduin hakemaan uudet Sokokselta hääpäivänä meikkauksen jälkeen.

Muuten ei töppäilty. Aivan tavanomaista säätöä siis.

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 275
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

No muutamia sähläyksiä sattui meillekin..

Kampaaja kesti 1,5h liian kauan, tuli TOSI kiire kuvaan. Meikit meni naamaan tyyliin 10 minuutissa ja vaatteet viidessä.

(Olin etukäteen mielessäni kuvitellut rauhallisen meikkauksen ja pukemisen kun olin mielestäni aikatauluttanut niin hyvin..)

Hääkimppu jäi morsiushuoneseen, sain sen vasta kun palattiin sinne vihkimisen jälkeen. Harmitti kun tajusin sen kun kävelin alttarile ja se laukas jännityksenkin päälle..hölmöä..

Ei suudeltu kun ei pappi selkeästi vinkanut h-hetkeä. Vaikka oli niin papin kanssa sovittu. Ja jälkikäteen kun katsottiin videota ei siinäkään näy merkkiä, höh.

Vieraskirja jäi kotiin, onneksi kaaso viritti vieraskirjan mun polttarikansion perään ja hyvin toimi :girl_smile:

Juhlapaikalla aikataulutus vähän ontui, pitopalvelu oli myöhässä vähän kaikessa ja se aiheutti odottelua kun ei ollut varma ehtiikö aina aloittaa jonkun jutun vai ei. Vieraat kuitenkin viihtyivät, oli helle ja kylmää karpalovadelmaboolia tarjolla niin odotuskaan ei niin haitannut.

Sulho astui mun laahuksen päälle vaikka se oli lenkissä ja lenkki irtosi, kaaso taas pelasti virittämällä uuden ja entistä ehomman.

Yksi häävieraista kaatoi ohikulkiessaan punaviinilasin mun puvulle, onneksi (uskomatonta mutta totta) puku lähti puhtaaksi nopealla vichy-suola-vesi menetelmälä. Ja sitä viiniä oli puvulla TÄYSI lasillinen. Ja kauaa ei märkä puku menoa haitannut kun oli niin lämmin että kuivui päällä hetkessä.

Sukkanauhan heitto meni ihan mönkään.. naimattomat miehet eivät todellakaan kilpailleet siitä vaan VÄISTIVÄT sukkanauhaa niin että se jäi orpona maahan kunnes eräs pikkupoika juoksi sen hakemaan. Eivät tainneet hinkua vihille. Miesten tyttöystävät katsoivat aika vihaisen näköisinä...

Mä unohdin pitkän ja huolella valitut vaatteet hääyön jälkeiseen aamuun hääpäivän tohinassa kotiin, tai laukussa oli vaan paita ja alusvaatteet. Tulin sitten hääyön jälkeen hienosta hotellista miehen fakkushortseissa ja varahääkengissä..aika tyyli näky :girl_haha:

Päivä oli kuitenkin kaikesta huolimatta ihana ja ikimuistoinen! Ja kaikki viihtyivät sekä tunnelma oli rento koko päivän kuten oli toivottukin.

Olisi muuten kannattanut käydä lukemassa tää palsta ennen hääpäivää :girl_smile:

Link to comment
Share on other sites

Ainoa töppäys oli se, että unohdin sitten laittaa kutsuun juhlapaikan osoitteen. Siinä oli vain

pelkkä ravintolan nimi. Onneksi olin sentään laittanut heidän nettisivujen osoitteen siihen eli

sieltä moni pääsi sitten näkemään osoitteen.. :) Mutta kun juhlapaikka oli itselle niin tuttu, niin

ei sitten tullut heti mieleen laittaa osoitetta, kun tiesinhän itse missä juhlapaikka sijaitsee.. :D

Link to comment
Share on other sites

Tässä muutamia häissämme sattuneita pikku kömmähdyksiä:

- Vaikka menimme kaasojen kanssa todella hyvissä ajoin kampaajalle, niin silti meinasi stressi pukata päälle. Kaasot pääsivät saman tien "käsittelyyn", mutta minä jouduin odottelemaan meikkin pääsyä, sillä meikkaaja oli ottanut "sivusta" viime hetken asiakkaan (ilmeisesti sen päivän kaaso).

Ehdimme onneksi kuitenkin ajoissa juhlapaikalle jne. mutta olin suunnitellut, että saan istua ihan rauhassa kampaajalla ja meikkajalla. Onneksi kaasot noutivat hääkukat ja lounaseväät, niin pääsimme heti jatkamaan matkaa juhlapaikalle.

- Vähän ennen vihkiseremonian alkua kaasot huomasivat, että olivat unohtaneet autoon sanat runoon, joka heidän piti seremonian välissä lukea. Runo oli sen verran pitkä, etteivät he osanneet sitä ulkomuistista. Vihkiseremonian aloitus viivästyi tästä syystä muutamia minuutteja, mutta hyvin silti ehdittiin ;)

- Meidät vihittiin juhlapaikalla, ja häämarssin soitti bändi. En ollut huomannut heidän kanssaan sopia siitä, että heidän ei tarvitse soittaa kappaletta loppuun, vaan voivat lopettaa, kun olemme saapuneet sulhon kanssa "alttarille". No, he kuitenkin soittivat kappaleen loppuun saakka, ja siinä "alttarilla" tuli sitten vähän kiusallista seisoskelua ja odottelua, että koskas tää musiikki oikein loppuu...

Näistä pikku sattumuksista huolimatta häämme olivat oikein onnistuneet ja ikimuistoiset! Saimme vielä häiden jälkeen monilta kiitokset ihanista juhlista, ja voin vain lämmöllä muistella Meidän Päiväämme :)

Link to comment
Share on other sites

Muutama pieni moka sattui meidänkin hääpäivään.

-Kävelin alttarille aivan liian nopeasti. Isän kanssa kävely vielä oli suht hidasta, mutta sulhon käispuolessa meno oli kuin kävelykisoista konsanaan. :D

- Seremoniamestarin viehe hävisi! Kukka oli vielä tallella kun matkasimme hääpaikalta kirkolle, mutta sitä ei sitten löytynytkään. Eikä ole muuten vielä tähänkään päivään mennessä löytynyt.

- Kuvaajamme otti muutamia outoja kuvasarjoja häissä serkuistani. Yhdestäkin serkusta on pelkäästään 6 kuvaa. Kyseinen serkku oli itse käynyt pyytämässä valokuvaaja kuvaamaan häntä yksinään.

- Kirkossa meinasimme sulhon kanssa lähteä kävelemään liian aikaisin. Poistumismarssissa olikin pidempi alkusoitto kuin muistin ja oltiin jo menossa kun äkkiä stoppasin ja mutisin ettei vielä lähdetäkään. :D

- Onnistuin kirkossa urkuparven portaille piiloon mennessä astumaan alushameeni päälle. Kuului kamala rusahdus, mutta mitään näkyvää isoa repeämään en kyllä hameesta löytänyt.

Link to comment
Share on other sites

Me ei töppäilty mitään :girl_haha: . Sulho tallasi kerran helman päälle niin, että nyörityksen rusetti aukesi, mutta sitä ei varmasti kukaan muu huomannut ennen kuin kaaso kävi korjaamassa. Ja sormus ei meinannut mennä mun sormeen, kun sulho ei uskaltanut käyttää riittävästi voimaa. Mutta eihän tällaisia nyt lasketa. Eikä meillä olisi mitään muisteltavaa, jos noita ei olisi tapahtunut :girl_haha: .

Link to comment
Share on other sites

Mitään isompaa töppäystä ei sattunut, mutta kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan suunnitellusti. :)

- Aikaa valokuvaukseen jäi vain tunti, kun ei oltu tajuttu ajatella, että siirtyminen kuvauspaikalta kirkkoon vie aikaa puoli tuntia, joten itse kuvaukseen ei jää niin paljon aikaa. Kuvista tuli kuitenkin ihania, joten tämä kämmi ei jäänyt harmittamaan.

- Kirkossa valokuvaaja ei tiennyt, missä morsian odottelee ennen vihkimisen alkua, joten tästä ei ole ollenkaan kuvia. Sulhasen odottelusta sentään on.

- Illan aikana juhlaohjelman järjestys vähän muuttui, kun pitopalvelu oli laittanut kahvit tarjolle oletettua aikaisemmin. Tästä ei kuitenkaan aiheutunut mitään ongelmia, tuskin kovin moni edes huomasi tätä, vaikka meillä olikin pöydissä illan ohjelman runko.

- Kaaso unohti malja-/onnitteluleikissä mainita sulhasen sisarukset (morsiamella ei ole sisaruksia, joten niitä ei tarvinnut mainita).

- Meillä oli ulkona valokuvaustuokio, jossa palkattu valokuvaaja otti kuvia tietyistä henkilöistä. Silti lähes jokaisessa kuvassa joku katsoo väärään kameraan, kun muutkin vieraat ottivat kuvia. Tämäkään ei mikään iso juttu ole, mutta vähän otti päähän, kun nimenomaan haluttiin palkatulta kuvaajalta kunnon ryhmäkuvat.

- Unohdettiin ottaa ryhmäkuvat, joissa olisi ollut sulhasen ja morsiamen kummit. Tämä vähän harmittaa.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

- Sulhaselta ratkesi housut ihan kunnolla jalkojenvälistä, kun kyykki kuvauksessa (onneksi häät oli kotona ja ompelutaitoinen anoppi paikalla).

- Ryhmäkuvista puuttuu mun veli vallan. Vaikka kuinka hyvin mietin puoli vuotta aikaisemmin listat ketä kuvataan.

- En ehtinyt tanssia tarpeeksi / jutella vieraiden kanssa / nauttia juhlasta, kun se vaan meni niin nopeesti se päivä.

Link to comment
Share on other sites

Alttarille käveltäessä tunsin kuinka sukkanauha valahti nilkkaan. Mietin hetken että yritänkö retuuttaa sen alttarille asti vai mitä teen. Juuri ennen alttarille nousua potkaisin sukkanuhan äitini jalkojeni juureen. Oli siinä naurussa pitelemistä.

Hääpäivää edeltävänä päivänä sulhaselta katkesi toinen etuhampaista -> saatiin onneksi aika lauantaiaamulle ja sain miehekseni oman kullan enkä Uunoa. :)

Hääpäivän aamuna minulla koko alahuuli turvonnut. Epäiltiin herpestä, mitä minulla ei koskaan aikaisemmin ole ollut... Taisi olla stressireaktio koska turvotus laski illan mittaan.

Naurettiin kyllä miehen kanssa, että siinä olisi hääpari täydentänyt toisiaan kun naimisiin menee Harvahammas ja Litrahuuli. :)

Link to comment
Share on other sites

Suurin moka oli se, että unohdin ottaa hotelliin vaihtokengät mukaan. Eihän se huoneessa haitannut, mutta seuraavana aamuna oli hauskaa lähteä verkkareissa ja hääkengissä siivoamaan juhlapaikkaa :D. Toisaalta jatkoin samalla suvun perinnettä, äiti unohti ottaa vaihtovaatteet hotelliin ja aamulla oli joutunut laittamaan taas hääpuvun päälle ;).

Alushameen kanssa tanssimistakin olisi voinut vähän treenata, astuin alimman vanteen päälle monta kertaa häävalssin aikana, mutta eipä sitä tainnut kukaan muu huomata. Itseä pelotti, että koko hame tippuu tai hajoaa, mutta hyvin se kesti.

Muutoin meni yllättävän hyvin ottaen huomioon, että valmistelut jäivät aika viime tinkaan.

Link to comment
Share on other sites

Meillä ahdistusta aiheutti vain ja ainoastaan pitopalvelu. :hysteric:

Onneksi saatiin miehen kans paikattua tilanteet niin et muut kuin lähimmäiset ihmiset huomanneet mitään muuta kuin alun!

- Tarjoilija tuli 2 tuntia myöhässä perjantaina juhlapaikalle tuomaan tavaroita, mm. servettejä jotka meidän piti laittaa..

- pitopalvelu tuli lauantaina puoli tuntia myöhässä, samaan aikaan kuin vieraat. Meillä siis oli vain juhla lauantaina ja oltiin miehen kans vieraita vastassa juhlapaikalla.

pitopalvelun myöhästymisestä johtuen alkumaljat oli n. 20min myöhässä ja kaksi tarjoilijaa tarjoili ne kiireessä pöytiin samalla kuin he kantoivat ruokia sisään.

- Tarjoilijat viivästyttivät tulollaan myös vieraiden tuloa, he pitivät hissiä varattuna kun roudasivat niitä ruokia hissistä.

Pitopalvelun ihmisen kanssa oltiin keskusteltu tämäkin asia aikaisemmin selväksi ja hän sanoi et ruuat ovat paikalla puolta tuntia ennen et niitä ei rahdata yhdessä vieraiden kanssa.

- Jouduttiin odottelemaan alkuruokaa kun pitopalvelu koetti saada sen tarjolle.

- Pitopalvelu laittoi pienet lautaset alkuruualle. Oltiin tilattu kaksi kattausta ja alkuRUUALLE toiset lautaset, jostain syystä olikin sitten leipälautaset. No, huomautuksella saatiin sit ensimmäisten 7 jälkeen isompia lautasia pöytään.

- pääruoka oli aivan erimakuista kuin maistelussa, pettymys. Maistelussa kastike oli kermaista ja mausteista ja juhlassa vetistä ja mautonta. Kana oli myös kuivaa ja ylikypsää.

- tarjoilijat eivät laittaneet viinipulloja pääruualle pöytiin vaan kävivät kaatamassa viiniä. Tästäkin oli ollut perjantaina puhetta tarjoilijan kanssa et yksi kaato alkuruualle ja sit pullot pöytiin. Tämän seurauksena tarjoilijat sitte tekivät oman johtopäätöksensä ja avasivat boolin viereen 5 viinipulloa "juotavaksi"!! Juomaa oli varattuna kyllä hyvästi.. Kävin sanomassa et osa pulloista vois laittaa takas jääkaappiin korkkeineen..

- Kahvipöydässä ei ollu asetteja, josta jouduin huikkaamaan tarjoilijoille mennessäni leikkaamaan kakkua.

Paljon muutakin pientä kommellusta sattui mut ne ei varjostaneet meidän juhlaa tuon enempää.

Kaikesta tuosta huolimatta, juhlat onnistui hyvin. Pitopalvelun kanssa keskusteltuamme saimme alennusta hinnasta, asianmukaisesti ja asiallisesti. Mutta eihän se kuitenkaan korvaa ainutlaatuista päivää.

Olisin luullut et joku muu asia ois menny pieleen et jos ja kun hommataan ammattitaitoinen pitopalvelu et he nyt osais hoitaa homman mallikkaasti.. Mut ilmeiseti olin hoitanut muut hommat kotiin hienosti ja tuo nyt sit jäi nilkuttaan vaikka oltiin käyty kaikki pieleen menneet asiat läpi edellisenä päivänä tarjoilijan kanssa.

En tule enää koskaan käyttämään heidän palveluja, vaikka paikka olikin mitä ihanin.

Link to comment
Share on other sites

Pikkeveli soitti häämarssit stereoista kaukosäätimellä, ettei tarvi siellä kirkon eessä pyllistellä.. Enste marssi ei meinannu alkaa pyörimään, pappi seiso alttarilla ja me kirkon pihalla niin, että kaikki näki. Kun marssi lähti, meijän piti oottaa tiettyyn kohtaan kun lähtään käveleen, sulhanen ei tajunnu vaikka miä sanoin, sitten vaan lähin käveleen, niin sulkki tuli perässä. Kun päästiin alttarille niin stereot ei halunnu sammua, vaan alkoi soittamaan heti perään lähtömarssia, kerkes soittaa pari tahtia kun sammu, stereot sekoili jotain ja aloitti uuelleen, just kun pappi alko puhumaan. Veli vaan laitto stereot sitten niin pienelle, ettei sitä kuulunu.

Miä porisin kaikkien muitten kanssa, mutta unohin kahen kummin kanssa jutella, just ne kummit joitten kanssa on muutenkin vähiten tekemisissä. Nolo.

Muuten meni tosikin hienosti, käytiin vielä anoppilassa pika mutkan ennen häämatkalle lähtöä, niin anoppi, joka kerkesi jo kotiin, kerto että vieraitten vanhemmat oli jo soittanut että tosi ihanan näköset häät ja ihania kuvia.. :)

Link to comment
Share on other sites

Valokuvaamossa sukkanauha valahti nilkkoihin, oli hiukkasen iso. Hieman nolona laittelin laukkuuni.

Itse häissä häätöppäyksen juhlassa järjesti palkattu seremoniamestari, joka tuli paikalle myöhässä ja

kaikki vieraiden tervetulo ym. toivotukset meni pieleen... Hän teki vasta soundcheckiä. Kylläpä

ketutti :girl_mad: . En voi suositella kyseistä dj:tä kenellekään tai ohjelmatoimistoa.....

Muokattu: , käyttäjä: morsian40
Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

- Onnistuin sotkemaan kengät kuvauksessa ennen kirkkoa. Noh, eipä tuota kukaan huomannut, itseäni vaan harmitti. Nyt on pakko värjätä kengät mustiksi. :girl_haha:

- Isäni perheineen meinasi myöhästyä kirkosta! :girl_impossible: Navigaattori pimahti matkalla, eikä heillä tietenkään ollut paperikarttaa mukana. Mulla sydän tykytti tuhatta ja sataa, kun odottelin siinä kirkon ovella, eikä autoa näy missään. Onneksi vieressä oli kirkon vahtimestari, joka osasi sopivasti rupatella niitä näitä. Luojan kiitos oli kaunis aurinkoinen ilma, ettei tarvinnut kaatosateessa venailla. Onneksi Eniro 0100100 lopulta auttoi isän perille :girl_haha: , eikä seremonia myöhästynyt kuin parilla minuutilla!

- Mies unohti, että meidän piti alttarille saapuessamme polvistua. Nyin hihasta ja supatin korvaan, mutta mies ei liikahtanut. Sitten kun pappi kääntyi, mies tajusi, että tilaisuus meni jo, mutta polvistui silti. Mä polvistuin perässä, mutta ei se kyllä mitenkään smoothisti mennyt. :lol: Onneksi kukaan vieraista ei tajunnut mitään.

- Vieraat tulivat yllätysnopeasti kirkolta juhlapaikalle, joten esim. sulhasen vanhemmat eivät olleet ottamassa onnitteluja vastaan, kun ensimmäiset vieraat saapuivat. Itsekin ehdin hädin tuskin käymään vessassa.

- Kaaso unohti laukun, jossa oli mun meikit ym. sälää, kirkon sakastiin. Saatiin toiset kaverit puhelimella kiinni, he olivat vasta matkalla juhlapaikalle, ja lupasivat kääntyä takaisin kirkolle. Heidän saapumisensa viivästyi ja viivästyi, kunnes kaikki muut vieraat olivat saapuneet. Meidän oli pakko aloittaa maljapuhe ennen kuin nämä mattimyöhäiset saapuivat. Kävi ilmi, että he olivat joutuneet ajamaan kaksi kertaa takaisin kirkolle hakemaan unohtuneita tavaroita, sekä käymään vielä kaverin kotona hakemassa jotain! Me jo pelkäsimme, että jotain on sattunut, kun ketään ei saatu puhelimella kiinni...

- Emme ehtineet ottaa meistä ja isovanhemmistamme yhteiskuvaa. Mun mummu ja vaari lähtivät aika ajoissa hotellille, koska vaari väsähti. Yllättävän pitkään oikeastaan jaksoivat, ottaen huomioon, että vaari oli päässyt vasta keskiviikkona sairaalasta! :mellow: Olisi kuitenkin ollut kiva ottaa kuva muistoksi, isovanhemmat ovat jo niin vanhoja ja huonokuntoisia, että tuskin kovin monissa näin isoissa juhlissa ovat enää mukana. :girl_cray3:

- Unohdin omasta puheestani kohdan, jossa minun piti kiittää polttareihin osallistuneita ystäviä. Tyhmä moka.

- Eniten harmittaa, että hääkakku loppui kesken! Muuta ruokaa oli yllin kyllin, mutta hääkakusta ei riittänyt kaikille. Onneksi tilalle saatiin toista kakkua, mutta silti vähän ottaa päähän. Ilman tätä mokaa ravintola olisi saanut multa 10+ arvosanaksi, nyt se tippuu 9-:ksi.

Mutta, nämä ovat tällaisia pikkukämmejä. Muuten päivä oli ihan mahtava, en olisi voinut toivoa ihanampaa päivää. Pienet kommellukset ovat inhimillisiä ja kuuluvat asiaan. :)

Link to comment
Share on other sites

*mä kompastuin helmoihini häävalssissa, kun mentiin muhun nähden taaksepäin. Onneksi sulholla oli hyvä ote ja kompastuminen naamioitui taivutukseksi (ihan kun niitä valssissa kauheasti olisi). Kukaan vieraista ei ollut tajunnut mitään, mutta mua nauratti niin paljon, ettei tanssista meinannut mokan jälkeen tulla mitään muuta.

Muita juttuja ei näin yöaikaan tule mieleen :P

Link to comment
Share on other sites

  • 3 months later...

Hääpäivänä tapahtui muutamia pieniä töppäyksiä ja yksi suuri katastrofi.

Jos aloitetaan niistä pienistä töppäyksistä, niin niihin kuului mm. herätys. Olin joko sammuttanut herätyksen siihen heräämättä, tai sitten olin sössinyt sen asettamisen yöllä nukkumaan tullessani. Joka tapauksessa sulhanen herätteli mua aamulla kysyen, että koska se sun kampaajasi olikaan. No, se oli puolen tunnin kuluttua, joten päivä sai lentävän lähdön.

Kirkosta unohtui pyytää valokuvaajalta, että hän ottaisi kuvan meistä alttarilta takaapäin. Pukuni komea nyöritys ja pieni laahus eivät ikuistuneet.

Illan juhlissa unohtui mm. juoda onnittelumaljat sillain hienosti ristiin.

Mutta se iso töppäys on sitä luokkaa, etten toivo kenenkään muun kokevan samaa.

Juuri ennen kirkkoon lähtöä ystäväni kanssa korjasimme kynsilakkaani sillä seurauksella että sain syliini sekä kynsilakkaa että kynsilakan poistainetta. Ja koska poistoaineessa oli asetonia, se teki todella rumat jäljet keinokuituiseen hääpukuuni. Niitä kun siinä kauhuissamme yritimme putsata, kangas syöpyi ja kovettui silmiemme edessä, ja siihen tuli reikiä.

Siinä ei itku auttanut, vaan kirkkoon piti lähteä hameessa, jossa oli etumuksessa kolme nyrkin kokoista moukuraa, punaista kynsilakkaa ja pari reikää.

Suurella vaivalla tekemäni puku meni piloille juuri ennen H-hetkeä, eikä koskaan päässyt loistamaan upeudellaan. Edes yhtään kuvaa koko komeudesta ei ole olemassa. Onnneksi kuvia voidaan retusoida, ja nyt jo pystyn hymyilemään tapahtumalle.

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Ei mitään vakavaa onneksi, mutta pari juttua olisi voinut hoitaa paremminkin.

- Puheitten enimmäispituus olisi pitänyt ilmoittaa. Nyt meni vähän pitkäksi. Ei meitä pitkästyttnyt kuunnella, mutta osaa vieraista varmaan kyllä.

- Yksi istumajärjestysjuttu olisi kannattanut hoitaa toisin, koska yksi vieras onnistui tyhmyyksissään loukkaamaan toista. Tätä ei kuitenkaan voinut ennakoida mitenkään.

- Olisin voinut harjoitella laulamani biisin säestäjän kanssa kunnolla. Nyt jäi puolitiehen, kun säestäjä ei tajunnut kerrata, vaikka luulin sanoneeni asiasta.

- Kukat ottaisin nyt eri paikasta. Kukkakaupassa oltiin kyllä todella mukavia, mutta ammattitaito ei ollut samalla tasolla. Osa kukista oli vääriä, ruusut aukesi kunnolla vasta seuraavana päivänä ja tukassani ollet kuihtui kesken päivän.

Link to comment
Share on other sites

Mä unohdin pitkän ja huolella valitut vaatteet hääyön jälkeiseen aamuun hääpäivän tohinassa kotiin, tai laukussa oli vaan paita ja alusvaatteet. Tulin sitten hääyön jälkeen hienosta hotellista miehen fakkushortseissa ja varahääkengissä..aika tyyli näky :girl_haha:

Ai niin tämä... Minun siviilivaatteet unohtui hääpaikalle. Ei ollut mitenkään huolella valitut, mutta harmitti se silti, kun oltaisi haluttu käydä vielä naapuribaarissa drinkeillä yöllä. Anoppi toi vaatteet sitten aamulla hotellille. No, ainakin hääpäiväsunnitelmat on selvillä. Ne drinkit pitää saada.

Link to comment
Share on other sites

  • 1 year later...

Apua, kaikenlaista teille onkin käynyt...

Meillä kävi yks vähän isompi moka, olin nimittäin varannut vieraiden bussikuljetuksen kirkolta juhlapaikalle tunnin liian myöhään. No, best man hoiteli homman kotiin ja bussi kurvasi vaan parikymmentä minuuttia myöhässä paikalle. Onneksi oli hyvä sää, ei tarvinnut vieraiden kylmässä ja sateessa kärvistellä.

Toinen mikä vähän harmitti, oli että musiikkiesitykseen ei otettu mikrofonia (yksin esiintyvä + kitara), olikin niin kova puheenporina ettei meinannut ihanaa esitystä kuulla kunnolla. Mutta mistäs näistä etukäteen tietää, alunperin tuntui että pieni tila ja silleen, mikrofoni on liiottelua.

Link to comment
Share on other sites

Ystavieni vihkitilaisuudessa nuori pappi oli selvasti hermostunut. Hanelle oli etukateen tahdennetty, etta sulhanen tunnetaan toiselta nimeltaan, virallista ensimmaista nimeaan hanesta ei ole koskaan kaytetty. No, pappihan tietysti aloitti tilaisuuden lausumalla morsiusparin nimen juhlallisella aanella, ja tietysti kayttaen sulhasesta tata lahes kaikille tuntematonta etunimea. ‘Seurakunta’ kohahti ja supine kuului, jonka ylitse raikui eraan kovaaanisen vieraan lausahdus: “kuka v**un Matti!?!”.

Jalkikateen se on avioparia hyvinkin naurattanut.

Link to comment
Share on other sites

Häät alkoivat 16:00.

Ystäväni teki minulle hääkampauksen, joten hänen miehensä piti tulla meidän kautta hakemaan häntä häihin. 15:30 eksynyt mies kaartaa kovaa vauhtia meidän pihaan, hyppää ulos autosta ja ryhtyy vaihtamaan vaatteita ja lähtevät kamalalla tohinalla kirkolle, joka on 15 kilsan päässä.

15:40 Bestman tulee kaason kanssa kiireellä paikalle ja ryhtyy vaihtamaan vaatteita (!) ja asettelemaan viehettä rintamuksiin ja kaaso kukkakoristetta hiuksiinsa (tänä päivänä en tiedä miksi he olivat myöhässä).

15:45 ollaan autossa, ei muuten mitään, mutta kun pappi pyysi, että olisimme paikalla viimeistään 15:50 ja matkaa on tosiaan se 15 kilometriä. Kaaso heiluu etupenkillä fileerausveitsen kanssa, jonka kanssa yrittää ratkoa bestmannin taskuja auki (uusi takki, taskut ommeltu kiinni ja liina pitäisi saada etutaskuun). Bestman ajaa 150 km/h (tiedän vauhdin, näin mittarista) kirkkoa kohti ja minä toivon hartaasti, ettei se fileerausveitsi saa tuhoja aikaiseksi.

15:59 ehdimme paikalle, ei hätää mitään.

Vihkiseremoniassa laitoin sormuksen sulhasen väärän käden nimettömään, sulhanen oli unohtanut ottaa kihlasormuksen pois vihkin alta ja minun huivini oli ryntyssä (kivan näköistä hääkuvissa). Vihkimisen jälkeen unohdin ottaa hääkimpun kaasolta ja jätin käsilaukkuni sakastiin. Ei siinäkään mitään, mutta siellä oli avain hotellihuoneeseemme hääyötä varten! Onneksi pappi huomasi laukun ja juoksi perään.

Hääjuhla meni ilman kommelluksia. Bestman väsähti jossain vaiheessa iltaa ja lähti kotiin nukkumaan, no kello oli jo 12 yöllä, ei haitannut ja kaaso kaatui korkokenkiensä kanssa pihalla ja sai komean naarmun kasvoihin ja jalkoihinsa (tämän tosin kuulin vasta seuraavana päivänä) ja sukkahousut menivät riekaleiksi. Seuraavana päivänä oli niin kamala krapula :girl_drink1: kummallakin, ettei meinattu saada aamupalaa syötyä, mutta onneksi hotellilla sai olla 16:00 asti ja meidän sviitissämme oli poreamme, jossa lilluin ainakin kaksi tuntia... :girl_wink:

Toisin sanoen, aivan ihanaa oli ja mitään en muuttaisi, jos tekisi kaiken uudelleen! :girl_in_love:

Link to comment
Share on other sites

Häät alkoivat 16:00.

Ystäväni teki minulle hääkampauksen, joten hänen miehensä piti tulla meidän kautta hakemaan häntä häihin. 15:30 eksynyt mies kaartaa kovaa vauhtia meidän pihaan, hyppää ulos autosta ja ryhtyy vaihtamaan vaatteita ja lähtevät kamalalla tohinalla kirkolle, joka on 15 kilsan päässä.

15:40 Bestman tulee kaason kanssa kiireellä paikalle ja ryhtyy vaihtamaan vaatteita (!) ja asettelemaan viehettä rintamuksiin ja kaaso kukkakoristetta hiuksiinsa (tänä päivänä en tiedä miksi he olivat myöhässä).

15:45 ollaan autossa, ei muuten mitään, mutta kun pappi pyysi, että olisimme paikalla viimeistään 15:50 ja matkaa on tosiaan se 15 kilometriä. Kaaso heiluu etupenkillä fileerausveitsen kanssa, jonka kanssa yrittää ratkoa bestmannin taskuja auki (uusi takki, taskut ommeltu kiinni ja liina pitäisi saada etutaskuun). Bestman ajaa 150 km/h (tiedän vauhdin, näin mittarista) kirkkoa kohti ja minä toivon hartaasti, ettei se fileerausveitsi saa tuhoja aikaiseksi.

15:59 ehdimme paikalle, ei hätää mitään.

Vihkiseremoniassa laitoin sormuksen sulhasen väärän käden nimettömään, sulhanen oli unohtanut ottaa kihlasormuksen pois vihkin alta ja minun huivini oli ryntyssä (kivan näköistä hääkuvissa). Vihkimisen jälkeen unohdin ottaa hääkimpun kaasolta ja jätin käsilaukkuni sakastiin. Ei siinäkään mitään, mutta siellä oli avain hotellihuoneeseemme hääyötä varten! Onneksi pappi huomasi laukun ja juoksi perään.

Hääjuhla meni ilman kommelluksia. Bestman väsähti jossain vaiheessa iltaa ja lähti kotiin nukkumaan, no kello oli jo 12 yöllä, ei haitannut ja kaaso kaatui korkokenkiensä kanssa pihalla ja sai komean naarmun kasvoihin ja jalkoihinsa (tämän tosin kuulin vasta seuraavana päivänä) ja sukkahousut menivät riekaleiksi. Seuraavana päivänä oli niin kamala krapula :girl_drink1: kummallakin, ettei meinattu saada aamupalaa syötyä, mutta onneksi hotellilla sai olla 16:00 asti ja meidän sviitissämme oli poreamme, jossa lilluin ainakin kaksi tuntia... :girl_wink:

Toisin sanoen, aivan ihanaa oli ja mitään en muuttaisi, jos tekisi kaiken uudelleen! :girl_in_love:

:girl_haha:

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Nyt on kyllä pakko paljastaa kaikki! Meidän häissä 9.7. ei nimittäin mokilta ja onnettomuuksilta säästytty. ;)

- Minä kaaduin edellisenä päivänä betoniselle terassille ottaessani kiinni siskon koiraa, joka yritti livahtaa. Molemmat polvet ja toinen kyynärpää auki.

- Olimme kaasojen kanssa 15 minuuttia myöhässä yleisen sähläyksen takia. Vihkiminen oli ulkona ja ukkosta oli ilmassa. Säästyimme juuri ja juuri valtavalta rankkasateelta. Oli kyllä ikimuistoista, kun sanoimme tahdon salamoiden välkkyessä taivaalla ja tuulen riepotellessa puita.

- Käännyimme heti suudelman jälkeen ja vihkijä vain kuiskasi takaa onnea. Olisi varmaan pitänyt kätellä ja ottaa vihkitodistus, mutta tästä ei ollut ollut puhetta. Meillä kun oli siviilivihkiminen, johon ei kuulunut harjoituksia. Äitini oli sitten ottanut todistuksen meidän lähdettyä.

- Yksi kaasoistani kaatui juhlapaikan portaat alas ja venäytti nilkkansa.

- Nyt tulee illan paras: Kahviliinat olivat hukassa, kun kahvia piti alkaa tarjoilla. Oletimme, että ne ovat jääneet vanhemmilleni ja äiti lähti niitä etsimään tuloksetta. Lähtiessään hän huomasi jättäneensä auton ja taloon avaimet sisälle ja lyöneensä oven lukkoon. Äiti oli sitten riisunut juhlavaatteensa ja kömpinyt alusvaattesillaan tuuletusluukusta sisään avaimia hakemaan. :lol: Tämän jälkeen äiti meni huoltoasemalta ostamaan nenäliinoja serveteiksi. Olivat huoltsikalla kommentoineet, että teilläpä on tunteikkaat häät. Kahviliinat löytyivät seuraavana päivän sulhasen autosta, joka seisoi vanhempieni pihassa lukitsematta.

- Meno yltyi illalla niin villiksi, että sulhasen polttarivideo ja kuvaesitys meistä jäi näyttämättä, vaikka olimme raahanneet sitä varten paikalle tykin ja valkokankaan.

- Hääyöpaikkaan tullessamme olimme niin väsyneitä, että kumpikaan ei muistanut kynnyksen yli kantamista.

- Seuraavana aamuna saimme kuulla, että eräs häävieras oli haettu putkaan sopimattoman käytöksen vuoksi.

- Kotiin päästyämme tarkistin tilejäni ja tajusin, että olen siirtänyt häätililtä 2000 euroa johonkin aivan väärään paikkaan. Olin aivan paniikissa, kunnes mies googletti että se on Luottokunnan tili. Olin siis vahingossa maksanut Visa-laskuani vähän ylimääräistä, kun tarkoitus oli siirtää rahoja toiselle omalle tililleni. Huoh.

Kaikesta huolimatta häämme olivat vuosisadan bileet, joissa oli mahtava meininki ja kaikille sattumuksille vain naurettiin! Ja häämatkallekin päästiin levollisin mielin, kun rahat löytyi.

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...



×
×
  • Create New...