Guest _Lisa_

rouville: mitä tekisitte toisin?

280 viestiä aiheessa

Muuten täydellisen ihana päivä, mutta täälläkin valokuvaus harmittaa. Ei muistettu ottaa yhtään kuvia venhempien, sisarusten ja isovanhempien kanssa. Olin toivonut, että jokainen vieras löytyisi jostain kuvasta, mutta nyt ei käynyt niin. Laittaisin jokaiseen pöytään kertakäyttökameran, jotta kaikista olisi saatu kuva.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hei!

Meillä oli mielestämme oikein kivat häät enkä jälkikäteen harmittelisi niitä, jos en olisi saanut niistä livästi piikikästä kritiikkiä

Siinä on siis jo yli kolme vuotta ja häät järjestettiin nopeasti eräässä kivassa ravintolassa Lapissa. Ensimäinen kritiikki tuli serkkuni puolelta ja sen perheen tuntien tiedän sen olevan heidän kaikkien väärinymmärryksestä johtunut epätyytyväisyys. Kysyin serkultani hänen kihlauduttuaan, että milloin he menevät naimisiin. Hän vastasi, että sitten, kun heillä on varaa maksaa alkoholitarjoilu. Meidän häissä oli baari meille auki, josta jokainen olisi saanut hakea juomia meidän laskuun. Suuri osa niin tekikin, mutta emme olleet hoksanneet tästä niin hyvin infota ja tämä perhe selvästikin luuli, että baarista voi hakea, mutta maksaa itse

Toinen kritiikki tuli kaasolta viime kesänä, eli jo kolme vuotta häiden jälkeen. Hän oli kuulemma joutunut tekemään liikaa, kun oli alttarilla seisomisen lisäksi auttanut ravintolan koristelussa kukkakimpuin, kuuluttanut juhlassa pari ohjelmanumeroa ja ajanut meidän meidän mökille hääyön viettoon. Eli hän oli kaaso, somistaja, seremoniamestari ja autonkuljettaja. Varsinaisia kaason töinä hän otti pari ilmoittautumista vastaan ja seisoi siis alttarilla. Askartelut ja kaiken tein itse ja mielestäni hän sai kyllä ihan hyvän kiitoslahjan.

Hölmöintä kai on, että olin ekat kaksi vuotta niin onnellinen niin kivoista häistä ja sitten näin jälkikäteen tulleen kritiikin takia mietin, että onkohan sitä miten paljon muutakin mennyt surkeasti, mutteivat vain kehtaa sanoa ???

Toisaalta positiivisia asioita olisi tosi pitkä lista, joten jospa nuo pari sähläystäkin sietää

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ainoa, mikä jäi harmittamaan oli sää, ja siihen kun ei oikein voi itse vaikuttaa. Keväällä tuli sulhon kanssa vitsailtua, että meidän häissä on kuitenkin 15 C lämmintä ja vettä sataa. No tuli 10 C lämmintä ja vesisadetta...

Toisaalta päivä meni niin nopeasti ja touhua riitti, että kun kirkkoon päästiin, niin eipä sitä säätä ehtinyt enää harmitella.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olisimme hommaneet virallisen kuvaajan hääjuhlaan ja kirkkoon. Nyt olemme joutuneet haalimaan kuvia joka puoleleta, kun kaveri joka oli velvoitettu kuvaamaan ei hoitanut hommaa kunnolla. Hääpukuja olisi voinnut käydä katselemassa eri paikoissa. Muuten olen ihan tyytyväinen.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Sukujuhlien sijaan kutsuisin vain perheenjäsenet kirkkoon ja sen jälkeen ravintolaan syömään.

Näin olisi välttynyt suurelta stressiltä ja rahanmenolta ja tunnelma olisi varmasti ollut ihan yhtä hyvä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olisin halunnut vihkimisen aiemmin vaikka jo klo 12 (klo 16 sijaan), jotta olisi ehditty edes yksi kokonainen päivä juhlistaa elämän ihaninta päivää, joka siis loppui aivan kesken, varsinkin huomioiden esivalmistelujen määrä! Minusta pohjalainen monen päivän hääjuhlakulttuuri voitaisiin taas elvyttää! Lisää häitä ja pidempiä!

Toi ryhmäkuvien otto jäi meiltäkin.  Muuten kaikki sujui kuin ruusuilla tanssien.

Vanha vinkki morsiamille: sopikaa kaasojenne kanssa tarkasti tehtävät, niin etukäteen kuin hääpäivälle. Itse sovin kaasolle tehtäviä vain hääpäivälle ja siinäkin riitti hänelle jännittämistä ja järjestämistä kerrakseen. Älkää siis tappako kaasojanne valtavalla työmäärällä. Tehkää kaikki itse minkä pystytte etukäteen, niin minimoitte riskit ja vastaatte itse tuloksista. Oma kaasoni oli tukena kirkossa ja hääpaikalla, hän lähinnä vahti että kaikki sujuu suunnitelmien mukaan ja uskokaa että siinäkin on tekemistä. Lisäksi oli lahjapöydän huoltaminen, ihmisten opastaminen ym. Kun tekee asiat myös muut huomioiden (kaason ja bestmanin resurssit, intressit), onnistuu varmaan. Kaason ja bestmanin onnistunut valinta vaatii niin silmää kuin tuuriakin! Meillä onnisti!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kävelisin hitaammin alttarille, katselisin ympärille ja ihmisiin silläkin uhalla että itku tulee.

järjestäisin kyydin kaikille niille kavereille, jotka jätti tulematta (esim. 2 km:n päästä) sillä tekosyyllä että ei ole kyytiä

hankkisin enemmän perunamuusia että kaikki saisivat toisenkin kerran lisää

istuisin välillä alas ja hengähtäisin, rauhoittuisin ja nauttisin vieläkin enemmän

...vaikka nautinhan minä ja koska en ole koskaan aikaisemmin mennyt naimisiin niin siihen nähden päivä onnistui täydellisesti!

ja ehkä se videokuvaus (erityisesti kirkossa) olisi sittenkin ollut kiva...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ehkä laittattaisin hiukseni toisin kuin mitä hääpäivänämme. Ja ehdottomasti säästäisin hää kimppuni (tuo ei ollut mahdollista sillä häämme oli Suomessa ja asumme Ranskassa ja emme yksinkertaisesti voineet raahata tuota kimppua mukana)  :'(

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Vähän erilainen vastaus: söisin vähän enemmän!  ;)

Meillä oli tosi hieno noutopöytä ja nyt kuvista katsellessa kaikki näyttää tosi hyvältä mutta jotenkin silloin hääpäivänä ei ollut nälkä ja mä en syönyt paljon mitään (suunnilleen vähän salaattia ja pari palaa graavisiikaa) - en todellakaan syönyt rahan edestä! Onneksi söin sit kunnolla kaasoni tekemää kakkua ja se olikin ihanaa!  

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hommaisin eri meikkaajan ja kampaajan äidilleni...siis nyt aikataulu mätti pahemman kerran, kun sama kampaaja ja meikkaaja teki myös mun äitiäni... Tai sitten vaihtaisin meikkaajan kokonaan, koska hänellä tuntui aina kestävän kaikki!! Muuten meikissä ei ollut vikaa... Haluisin siis rauhassa olla hääpäiväni aamuna, eikä sellaista hermostuttavaa häsäämistä kuin nyt oli.

En myöskään jättäisi edelliselle päivälle niin paljoa tekemistä kuin nyt oli....meinasin hajota, kun tuntui ettei millään kerkiä eikä muista kaikkea.  :o

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Pitipä oikein miettimällä miettiä tätä. Varmaankin olisin kirjoittanut selkeämmät ja tarkemmat ohjeet meidän ruokailun hoitaneelle marttaporukalle. Ruoka oli hyvää, ei siinä mitään vikaa, mutta kakut olivat koristelleet todella rumasti eikä yhtään toiveitteni mukaan. Ehkä tätä eivät vieraat edes huomanneet, mutta mielestäni kakut olivat rumia.  :(

Olisin myös varannut huoneen toisesta hotellista, sillä nyt mikään ei toiminut ja ainoastaan herätys saatiin siihen aikaan, kun oltiin pyydetty. Kaikki muu menikin vähän persiilleen.

Olisin myös etukäteen varannut häitä seuraavalle viikonlopulle jonkin pienen kylpyläpaketin, sillä häiden jälkeen kun kyselimme, ei enää ollut vapaata, kun hiihtolomat olivat juuri alkaneet. Olisimme siis lähteneet viikko häiden jälkeen jonnekin rentoutumaan päiväksi tai pariksi, mutta mihinkään kohtuumatkan päässä olevaan kylpylään ei mahtunut.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olisin varannut hääpaikan jo edellisestä päivästä, jotta ei olis hääpäivänä ollut niin kova paniikki järjestelyiden kanssa.

Olisin järjestänyt pienimuotoisemmat häät ja vaikka ystäville erikseen bileet hiukan myöhemmin. Nyt oli hieman olo että jos on ystäville suunnattua ohjelmaa ei sukulaiset viihdy ja jos on sukulaisille suunnattua ei ystävät viihdy. Me ja ystävämme ei tykätä humppamusiikista (eikä nämä olleetkaan tanssihäät) ja sukulaiset taas taisivat pettyä kun ei ollut tanssia. Tosin voi olla että minusta kontrollifriikkinä tuntuu nyt tältä, mutta että todellisuudessa kaikilla oli ihan hauskaa. Juhlakaluna sitä on niin vaikea analysoida.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

1. olisin valinnut jonkun toisen  kaasokseni

2. olisin halunnut enemmän kuvia vain minusta ja miehestä, meillä on liiankin kanssa kuvia kummien ja mummojen kanssa ;D

3. olisin varannut kampaajan aikaisemmaksi, että olisin ehtinyt rauhoittua ehostuksen ja kirkkoon menemisen välissä

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ihan pari pikkujuttua vain tekisin toisin, mikään iso juttu ei jäänyt vaivaamaan ja olimme häihimme enemmän kuin tyytyväisiä. Olimme laskeneet sen varaan, että jokin asia varmaan menee aivan pyllylleen, mutta vain pari ihan pikkuasiaa tekisin nyt toisin, jos saisin elää päivän uudestaan:

-Kirjoittaisin oman kiitospuheeni ylös enkä luottaisi siihen, että se pysyy muistissa vaikka lyhyt olikin. Se ei meinaan pysynyt ja änkytin tunnekuohun vallassa mitä sylki suuhun toi ja unohdin kiittää tärkeää henkilöä.

-Toinen asia mikä näin jälkikäteen on hieman harmittanut on se, etten syönyt kunnolla ja olen kuullut paljon kiitosta hyvästä ruoasta. Itse en saanut mitään alas ja nyt jälkikäteen olen vesi kielellä kuunnellut vieraiden kehuja ruoasta ja hieman harmittaa, etten itse tiedä mistä he puhuvat.

Muuten ei jäänyt harmittamaan mikään ;D.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ainut juttu joka tulee mieleen niin haluaisin enemmän kuvia niin että niissä näkyy sekä me että vieraita. Meillä ei ole yhtään kuvaa esim. musta ja mun siskosta yhdessä (hän tosin toimi valokuvaajana, mutta silti) eikä miehestä ja hänen vanhemmistaan.

Muuten en ehkä vaihtaisi mitään. Paitsi vieraskirjan olisi voinut hoitaa hieman paremmin, nyt se on aika karu :-/

Ai niin, paitsi pitäisin sen kiitospuheen jota olin suunnitellut, mutta en sitten pitänytkään.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olisin

- vuokrannut juhlatilan aamusta asti (meillä oli iltajuhla, ja sitä ennen vain pari tuntia aikaa järjestellä paikkoja)

- mennyt kampaajalle laitattamaan tukkani

- palkannut jonkun "projektipäälliköksi" huolehtimaan, että oikea musiikki soi oikeaan aikaan illasta, järjestämään että kaikkia eri juomia on jatkuvasti kylmässä ja riittävästi tarjolla, vähän korjailemaan pahimpia sotkuja jo illan aikana pois jaloista jne. Minulla ei ole sydäntä velvoittaa ystäviäni tärkeänä päivänä olemaan vastuussa tuollaisista asioista, joten päädyin höösäämään aivan liikaa itse.

- tuhlannut vähemmän rahaa alusvaatteisiin (joihin meni enemmän rahaa kuin itse pukuun, vaikka niitä ei oikeastaan kukaan juuri nähnytkään, enkä todennäköisesti tule myöskään käyttämään kermanväristä korsettia enää ikinä)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olisin pitanyt kiitospuheen  

Muuten olen enemman kuin tyytyvainen juhlapaikkaan (Suomenlinnan pirunkirkko), kaasoon, valokuviin (Fotonipa), ruokakin oli hyvaa ja kakku herkullista, ja vieraat yllattivat ihanilla ohjelmanumeroilla. Seremonia oli meidan oma, sulhon sepittama, ja se oli todella meille sopiva. Olin suunnitellut paivan vain suurpiirteittain ja hyvin meni kun ei keskittynyt yksityiskohtiin.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tekisin hääohjelmalehtiset, joita oon aina pitäny tyhminä. Häissä tajuttiin et joillakin vierailla ei ollu minkäänlaista hajua juhlan etenemisestä, jonka luulin olevan kaikille ihan selvä juttu...

Ottasin ammattikuvaajan - siis videoimaan.. Mun kaks kaverii hoiti valokuvauksen loistavasti ja saatiin aivan mahtavat kuvat, mutta häävideoon oon kaikkea muuta kuin tyytyväinen.. Kirkko-osiosta puuttuu puolet, juhlasta puuttuu puheet ja osa lauluista on pätkitty... Tympäsee paljon!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hankkisin rauhottavia nappeja itselleni! Olin hermostuksissa koko päivän ja sitten vielä juhlissa tuli tappelu (isäni äiti ja äitini äiti!!!) Seuraa siinä kun kaksi yli 80-vuotiasta haastelee toisilleen... Onneksi osasin kävellä pois.  >:(

Kutsuisin myös enemmän kavereita. Alunperin tarkoituksena oli viettää hääpäivä ainoastaan kahden todistajan kanssa, mutta homma vähän levähti ja paikalla oli molempien suvut. Kavereita olisi saanut olla enemmän paikalla, mutta itseäänhän siitä saa syyttää kun kaiken yritti tehdä salassa.

Enemmän kuvia vieraista, sillä nyt omalla kamerallani otetuissa kuvissa loistavat vain morsian ja sulhanen. Onhan se ihanaa kun meitä on ikuistettu, mutta puolet vieraista jäi kuvaamatta!

Lisäksi häävieraskirja! Sen olisin halunnut, mutten osannut edes ajatella ennen juhlia...  :-/

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ottaisin miehen kengän pohjasta hintalapun pois. Tuskin sitä muut huomasi kuin äiti, mutta silti.  :P

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Pitäisin kiitospuheen, käyttäisin sen suunnitteluun ja harjoitteluun reilusti aikaa. Mieskin olis saanut vähän perehtyä siihen, miten siellä kirkossa liikutaan.. Harmittelen vieläkin sitä että se puhe jäi pitämättä, vain koska se oli suunniteltu, mutta en ollut kerinnyt harjoitella sitä...

Onneks on kiitoskortit keksitty...niin pelastavat nololta kiittämättömyydeltä!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Enpä juuri mitään (ainakaan 1,5 viikon perspektiivillä ajateltuna)! Kaikki meni loistavasti, kaasoihin olen enemmän kuin tyytyväinen, en tiedä miten voisin heitä tarpeeksi kiittää  :-X  

Voi olla, että jotkut tilanteen ovat jääneet kuvaamatta, mutta kyllä ne säilyy sit muistikuvina  ;D  

Yksi syy, miksi juhlat tuntuivat niin onnistuneilta on se, että todella monet vieraat sekä sukulaiset että kaverit, ovat kiitelleet kemuja jälkeenkin päin ja he todella vaikuttivat viihtyvän.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mun häistäni tulee kohta jo 7 vuotta. Meillä oli silloin hyvin pienet, vaatimattomat ja perinteiset häät, ilman leikkejä, tanssia ja alkoholia. Myös polttarit oli aika vaatimattomat. Eikä häämatkaa ollut. Osaksi siitä syystä, ettei ollut rahaa ja toiseksi siitä syystä, että oli vielä niin kovasti äitini vaikutuksen alainen, joka oli ehdottomasti sitä mieltä, että isommat juhlat olisivat olleet vain pröystäilyä. Hän esim. kielsi jopa morsiuskimpun heittämisen  

Eli, jos toisen kerran häät saisin itselleni järjestää, niin ne olisivat isot persoonalliset bileet lähinnä ystäville. Hommaisin sinne bändin ja tanssisin aamuun asti. Hääpukuni olisi punainen ja seuraavana päivänä lähdettäisiin jonnekin kauas kauas lämpimään häämatkalle

Tosin näyttää siltä, että olen tämän saman rakkauspakkauksen kanssa koko lopun ikäni, joten ei taida toisia häitä enää ikinä tulla.

Eli vinkkinä kaikille! Laittakaa pomottaville äideille ja anopeille luu kurkkuun ja viettäkää juuri sellainen hääpäivä, kuin itse haluatte. Sillä voi käydä kuten minulla, että jää sitten harmittamaan.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olisin teroittanut vielä tarkemmin muiden huoleksi jääneitä juttuja... Meillä esim. jäi ottamatta sukulaispotretit (asia jäi sulhon kautta sulhon sukulaisen hoidettavaksi) ja ohjelma ei mennyt ihan niinkuin toivoin. En myöskään näin jälkikäteen ajateltuna pitkittäisi kaikkia päätöksiäni viimetippaan..

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään